Kansallispuiston perustamisesta Repoveden jylhiin maisemiin on kulunut kymmenen vuotta. Puistosta on kehitetty vetovoimainen luontomatkailukohde, ja sen ainutlaatuinen hallintomalli on osoittautunut tuloksekkaaksi. Vuosittainen kävijämäärä alueella on nelinkertaistunut kansallispuiston perustamisesta tämän päivän lähes 100 000 retkeilijään.

Repovesi valittiin Retkimessujen yleisöäänestyksessä vuoden retkikohteeksi Suomessa vuonna 2012. Repoveden kehittämisen päätavoite onkin ollut retkeilyreittien ja -rakenteiden kehittäminen vastaamaan kokemattomien retkeilijöiden ja kasvaneiden käyntimäärien vaatimuksia. Metsähallitus on rakentanut alueelle monipuolisesti eripituisia ulkoilureittejä sekä kesä- että talvikaudelle. Kaikille avoimia taukopaikkoja tulisijoineen on runsaasti ja ympärivuotiset varauskodat monipuolistavat retkeilymahdollisuuksia. Repovedellä toimii 12 laadukkaita palveluita tarjoavaa kestävään luontomatkailuun sitoutunutta luontomatkailuyrittäjää.

Repovedellä on suojelualueen perustamisen jälkeen panostettu myös alueen luontoarvoihin. Alueen metsiin on lisätty luonnonmetsien piirteitä erilaisin ennallistamistoimin. Repovesi oli yksi Metsähallituksen koordinoiman EU:n Metsä Life -hankkeen kohteista Suomessa. Metsä Life ‑hanke sai EU:lta tunnustuksen "Best of the Best" monimuotoisuushankkeena, josta kilpaili lukuisa määrä erilaisia luonnon monimuotoisuuden suojeluun tähtääviä hankkeita ympäri Eurooppaa.

Kansallispuiston perustaminen tuli mahdolliseksi, kun UPM lahjoitti Suomen valtiolle 560 hehtaaria maata. Tämän seurauksena kansallispuisto perustettiin 1.1.2003 pinta-alaltaan noin 1500 hehtaarin suuruisena. Kansallispuiston yhteyteen perustettiin UPM:n omistama Suomen suurin yksityinen suojelualue, Aarnikotkan metsä, jolle yhtiö haki korvauksetonta rauhoitusta, ja jonka pinta-ala on noin 1400 hehtaaria. Repoveden kansallispuisto ja Aarnikotkan Metsä muodostavat Repovetenä tunnetun alueen, jonka hoidosta vastaa Metsähallitus.   

"Saatujen tunnustusten ja yleisen palautteen valossa olemme iloisia, että olemme onnistuneet Repoveden kehittämistavoitteissa yhdessä sidosryhmiemme kanssa", sanoo UPM:n ympäristöjohtaja Päivi Salpakivi-Salomaa.

Repoveden alueen kehittämisestä on sen perustamisesta saakka vastannut hoitokunta, jonka puheenjohtajana toimii UPM sekä muina jäseninä Metsähallitus ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Vastuu retkeilyrakenteiden ja luonnonsuojelun suunnittelusta, käytännön toimenpiteistä sekä niiden ylläpidon rahoituksesta Repovedellä on Metsähallituksella. ELY-keskus on vastannut alueen viranomaisvalvonnasta ja toimenpidesuunnitelmien hyväksynnästä sekä suurelta osin hankerahoittanut investoinnit puiston reitteihin ja rakenteisiin.

"Repoveden hallinto on kansainvälisestikin ainutlaatuinen malli. Mielestämme tämä yhteistyömuoto on toiminut erinomaisesti Repovedellä ja se on tuonut uutta ja monipuolista näkökulmaa alueen hoitoon", sanoo Metsähallituksen luonnonsuojelujohtaja Rauno Väisänen.

Virkistyskäytön ja luonnonsuojelutavoitteiden yhteensovittaminen ohjaa hoitokunnan kehittämistyötä myös jatkossa."Repoveden kansallispuisto on toteutettu uudella ja ennakkoluulottomalla tavalla sekä useiden toimijoiden yhteisellä tahdolla," sanoo Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Leena Gunnar.

Kansallispuiston ensimmäistä 10-vuotiskautta juhlistetaan tänään juhlaseminaarissa Kuusankoskitalossa Kouvolassa. Kaikille avoin tilaisuus alkaa klo 17.00.

Lisätietoja antavat:
Petri Heinonen, Ympäristöpäällikkö, Metsäasiat, UPM
Puh. 020 415 0146
Teppo Loikkanen, Puistonjohtaja, Saimaan puistoalue, Metsähallitus
Puh. 020 564 5935
Jukka Timperi, Ylitarkastaja, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Puh. 0295 029 293