Nyheter 2022

Regional information

Nyheter 2022

Lempeät menetelmät käyttöön jalopuumetsikön hoidossa Luopioisissa

Pirkanmaalla Luopioisissa hoidettiin suojeltua jalopuumetsikköä hevostyövoimin. Hevosia hyödynnettiin lokakuun alussa suojellun lehmuslehdon hoidossa, jotta maaperä rikkoutuisi mahdollisimman vähän ja hoitotoimenpiteet eivät vahingoittaisi muuta luontoa. Hoitotoimenpiteiden päätavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Hoito toteutettiin tiiviissä yhteistyössä maanomistaja Maisa Palorannan kanssa.


Hevoset Pläsi ja Pokas seisoskelevat tyynen rauhallisina, kun Miika Åfelt valmistelee niitä vetovaljaisiin. Kuva Anni Mäkelä

Luopioisissa Pälkäneellä sijaitseva 2,6 hehtaarin alue kuuluu valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiseksi luokiteltuun lehmuslehtojen luontotyyppiin.  Takkulan lehmuslehdon merkittävimmät luontoarvot perustuvat runsaslukuiseen ja poikkeuksellisen järeään metsälehmuspuustoon sekä edustavaan tuoreen lehdon kasvillisuuteen. Luontotyyppi kuuluu Pirkanmaan hienoimpiin lehmusmetsiin.


Pirkanmaan ELY-keskuksen projektisuunnittelija (vasemmalla) ja maanomistaja Maisa Paloranta alueen vanhimmiksi lukeutuvan lehmuksen tyvellä. Kuva Kristiina Helminen / Sydän-Hämeen lehti.

Hevosia käytettiin jalopuumetsikön hoidossa myös kymmenen vuotta sitten, kun alueella tehtiin edellisen kerran hoitotoimenpiteitä. Alueelta karsitut kuuset kerättiin Miika Åfeltin suunnittelemien kärryjen kyytiin, ja ranskalaiset Bercheron-vetohevoset Pokas ja Pläsi vetivät kärryn metsästä pois.

– Hoitotyö voitiin toteuttaa jo näin syksyllä lintujen pesimäajan jälkeen, kun taas leveätelaisen metsäkoneen kanssa olisi täytynyt odotella maaperää suojaavaa paksua lumipeitettä tai routaa. Tällöin pienimmät kuusentaimet olisivat jääneet raivaamatta, eikä kuusettumista olisi pystytty ehkäisemään yhtä tehokkaasti, kertoo lehmuslehdon hoidon suunnitellut projektisuunnittelija Anni Mäkelä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.


Metsässä raivattu kuusiaines lastataan hevosten vetämiin kärryihin. Kuva Anni Mäkelä

Tavoitteena jalopuiden hoito ja monipuolinen eliölajisto

Hoitotoimenpiteiden päätavoitteena on jalopuiden hoito eli lehmusten uusiutumisen edistäminen ja niiden kasvuolosuhteiden turvaaminen kuusettumista ehkäisemällä. Kuusettuminen on yksi lehtojen isoimpia uhkia. Suurin osa lehdoista on metsätalouskäytössä, sillä lehto on ravinteikas maaperä ja se tarjoaa puustolle hyvät kasvuedellytykset.

Lehmusten lisäksi myös kenttäkerroksen lehtokasvilajit hyötyvät kuusettumisen ehkäisemisestä. Kuusen neulaset happamoittavat maaperää ja muuttavat lehtokasveille suotuisia elinolosuhteita.  

– Kuusi on tehokas leviämään ja tekee maaperästä lopulta elinkelvottoman muulle lajistolle varjostamalla ja happamoittamalla maaperää neulaskarikkeellaan. Lehdossa saa toki jatkossakin kasvaa kuusia, mutta ei ainoana puulajina. Monipuolinen puulajisto ylläpitää monipuolista eliölajistoa, ja etenkin vanhoilla kuusilla elää niille erikoistunutta arvokasta lajistoa, Mäkelä kertoo.


Lehmuslehto on pääosin suojeltu yksityisenä luonnonsuojelualueena. Kuva Anni Mäkelä

Helmi-elinympäristöohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta

Lehdon hoito toteutettiin osana valtakunnallista Helmi-elinympäristöohjelmaa. Helmi-ohjelman tavoite on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon elintärkeitä ekosysteemipalveluja. 

Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Helmi-elinympäristöohjelmaa toteutetaan vuonna 2022 perinnebiotoopeilla, lintuvesillä, pienvesillä, metsissä ja soilla. Kesällä valmistuneen Pirkanmaan LUMO-ohjelman eli luonnon monimuotoisuusohjelman tarkoituksena on esittää yhteiset tavoitteet ja suuntaviivat sille, miten luonnon monimuotoisuutta Pirkanmaalla vaalitaan ja edistetään vuosina 2022–2030.

Lue lisää

Video: Miika Åfelt ohjastaa Potsin ja Pläsin vetämää kuusikuormaa (youtube.fi)

Helmi-ohjelma auttaa luontoa – lukuisia hankkeita menossa (ely-keskus.fi)

Helmi-ohjelman toimeenpano Pirkanmaalla (ymparisto.fi)

Pirkanmaan LUMO-ohjelma (ely-keskus.fi)