Navigeringsmeny
Pressmeddelanden 2017

Kouvolan Vesi Oy:n Selänpään tekopohjavesihankkeen YVA-menettely on päättynyt (Kaakkois-Suomi)

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 15.2.2017 antanut yhteysviranomaisen lausunnon Kouvolan Vesi Oy:n Selänpään tekopohjavesihanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Selänpäänkangas on Kymenlaakson merkittävin pohjavesialue ja siihen liittyy geologisesti arvokkaita muodostumia sekä Natura 2000 -verkostoon kuuluvia kohteita.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on esitetty tiedot hankkeesta, sen vaihtoehdoista ja niiden keskeisistä ympäristövaikutuksista sekä mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoista. YVA-menettelyn yhteydessä on tehty myös luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi hankkeen vaikutuksesta Selänpään-, Anttilan ja Hevosojankankaan Natura-alueeseen (FI0424002).

Kuulemisaikana saatu palaute arviointiselostuksesta

YVA-selostuksen kuulemisvaiheessa (21.11.2016–18.1.2017) Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle toimitettiin yhteensä 12 lausuntoa. Lausunnoissa huomiota on kiinnitetty mm. pohjavesioloihin, niiden muutoksiin ja vaikutuksiin, veden laatuun, mahdollisiin riskitekijöihin, luonnonarvoihin (Natura-alueet, geologisesti merkittävät muodostumat), ihmisten elinoloihin (yksityiset talousvesikaivot, virkistyskäyttö) sekä Kouvolan ja Kymenlaakson vedenhankinnan turvaamiseen liittyviin kysymyksiin. Lisäksi lausunnoissa tuotiin esiin rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin sekä haitallisten vaikutusten lieventämiseen liittyviä seikkoja.

YVA-menettelyssä tutkitut vaihtoehdot

Ympäristövaikutukset on arvioitu kolmelle tekopohjaveden tuotantovaihtoehdolle Selänpään pohjavesialueen Hunkerinromppujen alueella. Kaikissa vaihtoehdoissa imeytys tehdään imeytysaltailla ja vedenotto tehdään nykyisen Vuohijärven vedenottamon olemassa olevista ja alueelle rakennettavista kaivoista. Vertailuvaihtoehtona mukana on myös tekopohjavesihankkeen toteuttamatta jättäminen, mikä tarkoittaa alueen luonnonpohjaveden hyödyntämistä.

Vaihtoehto 1: Vedenotto 5000 m3/d ja imeytys 5000 m3/d
Vaihtoehto 2: Vedenotto 8000 m3/d ja imeytys 8000 m3/d
Vaihtoehto 3: Vedenotto 15 000 m3/d ja imeytys 15 000 m3/d
Vaihtoehto 0: Hankkeen toteuttamatta jättäminen. Luonnonpohjaveden hyödyntäminen Selänpään vedenottamolla, vedenotto 5000 m3/d.

Yhteysviranomaisen lausunto

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että Selänpään tekopohjavesihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on asianmukaisesti laadittu ja vastaa YVA-lain ja -asetuksen keskeisiä vaatimuksia. Arviointiselostus sisältää riittävät tiedot hankkeesta ja sen toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Yhteysviranomaisen lausunnossa, samoin kuin arviointi­selostuksen kuulemisvaiheessa saaduissa muissa lausunnoissa esitetyt huomiot ja tarkennukset tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa.

Tehdyt selvitykset ja pohjaveden virtausmallilla saadut tulokset antavat hyvän pohjan hankkeen jatkosuunnitteluun ja toteutuskelpoisen vaihtoehdon valintaan. Virtausmalli on kuitenkin aina yleistys monimutkaisesta todellisuudesta ja siihen liittyy epävarmuustekijöitä. Mallinnuksen tuloksia tulee vielä tarkentaa hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä mm. imeytyskokeista saatavien tulosten ja myöhemmin toiminnan aikaisen seurannan perusteella, jotta mahdolliset haitalliset vaikutukset voidaan minimoida.

Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus

Tekopohjavesihankkeen tuotantovaihtoehdoista nousivat YVA-menettelyn yhteydessä tehtyjen selvitysten ja vaihtoehtojen vertailun perusteella toteuttamiskelpoisimmiksi vaihtoehdot 1 (vedenotto 5000 m3/d ja imeytys 5000 m3/d) ja 2 (vedenotto 8000 m3/d ja imeytys 8000 m3/d). Vaihtoehdosta 3 (vedenotto 15 000 m3/d) ja imeytys 15 000 m3/d) aiheutuisi merkittäviä vaikutuksia luonnonsuojelun kannalta, koska pohjavesi nousisi imeytyksen johdosta Natura-alueella sijaitsevalle suppasuolle.

Tekopohjavesihankkeen YVA-menettelyssä yhtenä vertailuvaihtoehtona (ns. nollavaihtoehto) on ollut alueen luonnonpohjaveden hyödyntäminen (5000 m3/d). Hunkerinromppujen vedenottoalueeseen kohdistuu Kouvolan Vesi Oy:n vireille saattamien lupahakemusten lisäksi myös Kymenlaakson Vesi Oy:n lupahakemus pohjaveden ottamiseksi (2000 m3/d). Kymenlaakson Vesi Oy:n hakemus koskee myös Halistenromppujen aluetta (3000 m3/d) sekä Selänpään eteläosan (Näkkimistön) aluetta (1000 m3/d).

Tekopohjaveden tuotanto ja luonnonpohjaveden hyödyntäminen ovat Hunkerinromppujen osalta toisensa poissulkevia. Molempia ei voi toteuttaa. Kyse on päätöksenteossa arvovalinnoista. Vaakakupissa on toisaalta Kymenlaakson merkittävimmän pohjavesialueen luonnonpohjaveden itseisarvo sinänsä. Tekopohjavesituotannon etu luonnonpohjaveden ottoon nähden taas on, että se mahdollistaa suuremman vedenottomäärän, koska vedenotossa poistettu pohjavesi voidaan kompensoida imeyttämällä muodostumaan pintavettä.

Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi

YVA-menettelyn yhteydessä tehtyä Natura-arviointia Kaakkois-Suomen ELY-keskus pitää asianmukaisena ja katsoo, että hankkeen toteutusvaihtoehdot 1 ja 2 eivät todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luontotyyppien (harjumuodostumien metsäiset luontotyypit, puustoiset suot ja Fennoskandian lähteet ja lähdesuot) luonnonarvoja, mikäli esitetyt lieventävät toimenpiteet toteutetaan. Nollavaihtoehdon eli alueen luonnonpohjaveden hyödyntämisen ei myöskään ole arvioitu vaikuttavan merkittävästi Natura-alueen luonnonarvoihin. Vaikutusten seuranta tulee kuitenkin järjestää ja kytkeä pohjaveden ottoon siten, että heikentävät vaikutukset pystytään estämään. Vaihtoehto 3 muuttaisi harjumetsiin sisältyvän edustavan supan pohjalla olevan suon kasvillisuuden ja luonteen. Vaikka kyse on pienestä kohteesta, se on Natura-alueella ainutlaatuinen, joten heikentävää vaikutusta on pidettävä merkittävänä.

Jatkosuunnittelussa huomioitavia seikkoja

Hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida ja turvata valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluvan Selänpäänkankaan muodostuman erityisarvojen säilyminen mm. sijoittamalla rakentaminen mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien tieyhteyksien ja ajourien kohdalle tai niiden läheisyyteen ja muutoinkin niin, että alueen geologiset, biologiset ja maisemalliset erikoispiirteet säilyvät.

Seurantaan ja haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen liittyviin erityiskysymyksiin tulee jatkosuunnittelussa kiinnittää asianmukaista huomiota ottaen huomioon pohjaveden virtausoloihin ja pinnankorkeuksiin, pohjaveden laatuun sekä pintavesien laatuun vaikuttavat tekijät. Tekopohjaveden tuotannosta aiheutuvia vaikutuksia Hunkerinromppujen suppasuolle ja Kauriosuon lähteisiin tulee myös seurata.

Pohjaveden laadun samoin kuin tekopohjaveden tuotannossa käytettävän raakaveden laadun varmistuksen tulee perustua riittävään tarkkailuun (mittaukset, vesinäytteet, seuranta). Turvallisuussyistä sekä imeytysaltaat että vedenottoalue on myös syytä aidata ja varustaa videovalvonnalla.

Yhteysviranomaisen lausunto on kokonaisuudessaan nähtävissä osoitteessa
www.ymparisto.fi/selanpaantekopohjavesihankeYVA
 

Lisätietoja: Ylitarkastaja Jukka Timperi, puh. 0295 029 293

 


Regional information