- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2014
Kokemäenjoen simpukkakanta kärsi suuresta nikkelipäästöstä (Varsinais-Suomen ELY-keskus)
Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaalta pääsi 4.- 6.7.2014 Kokemäenjokeen prosessiliuosta, joka sisälsi 66 tonnia nikkeliä, 1,3 tonnia kobolttia, 2,3 tonnia ammoniumtyppeä sekä 94 tonnia sulfaattia. Tehtaan ympäristöluvan (10.12.2004) mukainen nikkelin päästöraja-arvo on 1,5 kg/vrk eli noin 550 kg/vuosi. Päästön jälkeen Kokemäenjoen pohjanläheisessä vedestä mitattiin Harjavallassa enimmillään 8 800 mikrogrammaa nikkeliä litrassa (µg/l), kun ympäristölaatunormin mukainen vuosikeskiarvon raja on 20 µg/l ja hetkellisen pitoisuuden raja 34 µg/l. Vähäkuormitteisessa joessa nikkeliä on 1-2 µg/l.
12.7.2014 alkaen tehtiin havaintoja runsaista simpukkakuolemista. Simpukoita koskevan selvitysraportin mukaan kaikkien simpukoiden kuolleisuus päästön jälkeen oli Harjavallan padon alapuolella merkittävä. Selvitys tehtiin 35 kilometrin matkalla sukeltamalla ja laskemalla simpukat 57 linjalta (padon yläpuoli 8, patoallas 2 ja padon alapuoli 47 tutkimuslinjaa).
Suurin kuolleisuus, 62 - 64 % oli pikkujärvisimpukoilla (1,1 - 1,2 miljoonaa yksilöä) ja pienin sysijokisimpukoilla, 8 - 10,0 % (270.00 - 340.000 yksilöä). Soukkojokisimpukoita kuoli lukumääräisesti eniten, 1,9 - 2,0 miljoonaa (36 % kannasta) Kuolleita vuollejokisimpukoita arvioidaan olleen yhteensä 1,0 - 1,1 miljoonaa (15 -17 % kannasta). Kaikkiaan eri lajin simpukoita kuoli yhteensä arviolta 4,3 - 4,6 miljoonaa.
Vuollejokisimpukoiden kuolleisuus laski etäisyyden kasvaessa padolta, mutta kohosi jälleen Porin kaupungin kohdalta merelle päin. Tämän voidaan olettaa johtuvan virtauksen hidastumisesta ja myrkyllisten aineiden pitkittyneestä viipymisestä alueella. Elokuussa saadun asiantuntija-arvion mukaan simpukoiden kuolinsyy oli nikkeli, joka sekoitti niiden kalsiumaineenvaihdunnan. Tätä tukee mm. se, että simpukoiden kuoret olivat auki, vaikkei joessa esiintynyt happivajausta.
Vuollejokisimpukka on EU:n luontodirektiivin liitteen IVa laji. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla kielletty ja laji on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Se on luokiteltu myös vaarantuneeksi uhanalaiseksi lajiksi.
ELY-keskus arvioi seuraavaksi yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, onko kyseessä EU:n ympäristövastuudirektiivin mukainen merkittävä vahinko ympäristölle, ja harkitsee sen jälkeen tarvittavat jatkotoimet.
Nikkelipäästön ympäristövaikutuksia seurataan ELY-keskuksen 23.9.2014 antaman päätöksen mukaisesti. Muista vesistövaikutusten ja kalaston tarkkailuista tiedotetaan myöhemmin erikseen.
Simpukat hankkivat ravintonsa suodattamalla vettä
Kokemäenjoen Harjavallan padon alapuolen simpukat suodattavat vettä satoja miljoonia litroja vuorokaudessa. Simpukoiden suodattama vesi puhdistuu ja simpukoiden jätökset tarjoavat ravintoa muille pohjan eliöille, jotka ovat mm. tärkeitä kalojen ravintona. Samalla ne pidättävät ravinteita ja partikkeleita, jotka muuten kulkeutuisivat mereen.
Päästöjen rajoittaminen, tarkkailu ja valvonta turvaavat ympäristön hyvää laatua
Vesiin joutuvan päästön vaikutukset voivat olla merkittäviä ja vesiekosysteemi herkästi haavoittuva, kuten simpukkakuolemat Kokemäenjoessa osoittavat. Lounais-Suomen teollisuus käyttää lukuisia ympäristölle haitallisia ja vaarallisia aineita. Ympäristönsuojelulain mukaisilla luvilla asetetaan laitoskohtaisia vaatimuksia sallituille päästötasoille ja niiden tarkkailulle sekä annetaan määräyksiä laitosten ympäristövaikutusten ja -riskien rajoittamiseksi.
ELY-keskus valvoo lupien noudattamista ja seuraa toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Valvonnanalaisten laitosten on raportoitava määräajoin päästöistä ja toiminnasta. Erilaisista häiriöistä ne on velvoitettu raportoimaan välittömästi. Valvontaa toteutetaan valvontasuunnitelman mukaisesti. Toiminnanharjoittajien ja valvontaviranomaisen yhteistyöllä on keskeinen merkitys päästöjen hallinnassa ja riskien pienentämisessä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valvonnan piiriin kuuluu yli 900 laitosta. Kaikki laitokset tarkastetaan määräajoin ja tarkastuskäyntejä tehdään 200 - 300 kpl vuodessa.
Parhaillaan kuultavana olevassa Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa 2016 - 2021 on esitetty teollisuuden toimenpiteiksi erityisesti häiriöiden ja onnettomuuksien estäminen ja hallinta sekä haitallisten aineiden hallinta.
Lisätietoja:
simpukat: Harri Helminen p. 0295 022 865
laitoksen valvonta: Eljas Hietamäki p. 0295 022 866, sekä Anna Laiho, p. 0295 022 889
www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi > Kokemäenjoen nikkelipäästö
www.ymparisto.fi/vaikutavesiin
www.ymparisto.fi > Kulutus ja tuotanto > Vastuu ympäristövahingoista > Ympäristövahinkojen korjaaminen
- Publiceringsdatum
- 2014-12-03