Regional information

Nyheter 2022

Helmi-ohjelmalla tukea luonnon ennallistamiseen, kunnostamiseen ja hoitoon (Kaakkois-Suomi)

Helmi-elinympäristöohjelmassa parannetaan elinympäristöjen tilaa ympäri Suomen. Ohjelmassa kunnostetaan monia luontotyyppejä myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Helmi-asiantuntijat toivovatkin kuulevansa maanomistajilta luontokohteista, joille he toivovat ennallistavia toimia.


Hyvättilänsuolla näkyy turvepatojen ennallistava vaikutus. Kuva: Susanna Lahdensalo.

Luonnonsuojelulain mukaista tukea on saatavilla

Luonnonsuojelulain mukaisella tuella on mahdollista ennallistaa, kunnostaa ja hoitaa puustoisia, tilaltaan heikentyneitä elinympäristöjä. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi kuusettuneet lehdot ja valkoselkätikkametsät, umpeenkasvaneet harjujen paahderinteet sekä ojitetut letot ja muut ravinteiset suot.

Myös vanhoja niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia on mahdollista kunnostaa luonnonsuojelulain tuella. Tuki myönnetään peruskunnostuksiin, esimerkiksi laitumen aitaamiseen, puuston raivauksiin, tai vaikkapa kedon tai ruovikon niittoon. Tuen tavoitteena on palauttaa hoitoon arvokkaimmat perinnebiotooppimme ja laajentaa perinnebiotooppien pinta-alaa. Perinnebiotoopit ovat monipuolisinta luontoamme ja ne ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille.

Suokohteella Lappeenrannassa suon elpyminen näkyvillä

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Helmi-elinympäristöohjelmassa toimiva luonnonsuojeluasiantuntija Susanna Lahdensalo vieraili 9.5. Koneyrittäjien metsänparannustyöryhmän kokouksessa kertomassa Helmi-ohjelmasta. Hän kertoi luontotyypeistä, joiden hoitoa Helmi-rahoituksella voi tehdä erityisesti koneellisilla menetelmillä. Tämän jälkeen vuorossa oli jalkautuminen maastokohteeseen.

Retkikohde oli Konnunsuon entiseen turvetuotantoalueeseen rajoittuva karu keidasräme, Hyvättilänsuo, joka on muutama vuosi sitten ennallistettu. Suolla on tukittu ojia kaivurilla patoamalla noin 70 hehtaarin alueella.

Hyvin tiivistetyt turvepadot toimivat, ja vedenpinta oli noussut suolla – mikä näkyi jo kasvillisuudessa suosammalien (rahkasammalen) leviämisenä metsäsammalien ja jäkälien päälle.

Säilynyt suokasvillisuus nopeuttaa ennallistamista

– Jos ennallistettavalla alalla on säilynyt suokasvillisuutta, voi sen kasvullinen palautuminen olla hyvinkin nopeaa. Pitkälle muuttuneilla – turvekankaaksi muuttuneilla alueilla – palautuminen on usein hitaampaa, kun rahkasammalten levittäytyminen vaatii tuulen tuomat itiöt kauempaa”, Susanna Lahdensalo kertoo.

Usein suon ennallistamiseen liittyvät hakkuut, joissa poistetaan ojituksesta hyötynyttä puustoa ja jäljitellään siten avoimempaa suomaisemaa.

– Konnunsuolla puustohakkuisiin ei ollut tarvetta, ainoastaan patoamistyötä haittaavia mäntyjä kaadettiin. Koska Konnunsuo on selkeästi korkeammalla kuin naapurikiinteistöt, ei vaaituksia tarvittu selvittämään soveltuvaa ennallistamisaluetta, kun vettymishaittariskiä naapurustolle ei ollut.


Kukkiva tupasvilla Hyvättilänsuolla. Kuva: Susanna Lahdensalo

​​Helmi-ohjelman ensimmäinen väliarviointi: Helmi onnistunut luonnon tilan parantamisessa

Helmi-elinympäristöohjelman ensimmäisen arviointiraportin mukaan Helmi-ohjelman toteutus on ollut pääosin vaikuttavaa ja ohjelma on tehnyt monessa elinympäristössä pirstaloituneesta ennallistamis- ja luonnonhoitotyöstä koordinoidumpaa ja systemaattisempaa.

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö tiedottivat väliarvioinnista 16.5.2025. Vapaaehtoiset luonnonhoito- ja ennallistamistyöt ovat tärkeä osa koko yhteiskuntaa koskettavaa työtä luonnon tilan parantamiseksi. Helmi-ohjelman toimien vapaaehtoisuus maanomistajille nähdään väliarvioinnissa ohjelman keskeisenä vahvuutena sen onnistumisen kannalta. Vapaaehtoisuus vahvistaa ja ylläpitää toiminnan luotettavuutta maanomistajien ja sidosryhmien näkökulmasta sekä lisää maanomistajien halukkuutta osallistua ohjelman tavoitteisiin.  

Lisätietoja:

Publiceringsdatum
2025-05-19

Uppdaterad: 19.05.2025