Tien päällä riittää riskejä – tarkastelussa kuljettajan asenne ja terveystila (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)   

Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Lappeenrannassa 5.5.2015


 

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen järjestämä toinen Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi pidettiin Lappeenrannassa 5.5.2015. Foorumi keräsi yhteen reilut 50 alan asiantuntijaa, kuntapäättäjää ja yhteistyötahoa. Tämän vuotisen foorumin teemana oli kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien taustalla olevat pahimmat riskitekijät: rattijuopumus, sairauskohtaukset, väsyneenä ajaminen sekä itsemurhat. Liikenneturvallisuusfoorumin suunnittelusta ja alueellisen liikenneturvallisuustyön koordinoinnista vastaa Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmä, jota ELY-keskus vetää. Työryhmässä on edustus tärkeimmistä sidosryhmistä – Liikenneturvasta, Poliisista, SKAL:sta sekä lisäksi molempien maakuntien kunnista. Kokonaisvaltaista liikenneturvallisuustyötä tehdään resurssien sallimissa rajoissa panostamalla etenkin tiedotukseen, asenteisiin ja valistukseen.

Tilaisuuden aluksi palkittiin Liikenneturvan yhteyspäällikkö Anna-Maija Hinkkanen ansiokkaasta, yli 40 vuotta jatkuneesta liikenneturvallisuustyöstä.
– Olen vain tehnyt työtäni ja mielenkiintoisa työ on ollutkin, kertoi palkinnosta yllättynyt Hinkkanen , joka jää kesällä eläkkeelle. 



 

Lainsäädäntötyö on hidasta – tuloksia on silti tullut

Liikenneturvallisuusfoorumissa oli tarjolla laaja kattaus eri asiantuntijoiden luentoja. Ensimmäisen esityksen piti Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen. Hän kertoi faktatietoa Suomen liikenneturvallisuustilanteesta. – Määrätietoinen liikenneturvallisuustyö on tuottanut tulosta. Tieliikenteen henkilökuolemien määrä on vähentynyt, ja etenkin nuorten, 18 - 24 -vuotiaiden osuus liikennekuolemissa ja -loukkaantumisissa on laskenut, Tarvainen kertoi. Myönteinen suunta on pitkän aikavälin määrätietoisen työn tulosta ja esim. turvavyölainsäädäntöä on kehitetty Suomessa jo neljällä vuosikymmenellä.
- Motoristien  ja mopoilijoiden kypäräpakko on jo voimassa, mutta entä pyöräilijöiden kypäräpakko? Tuoko uusi tielainsäädännön kokonaisuudistus siihen ratkaisun? Tarvainen pohti. Liikenneturvallisuustyö on Tarvaisen mukaan myös oivallinen esimerkki eri tahojen yhteistyössä tapahtuvasta, jokapäiväisestä, sitkeästä valistus- ja neuvontatyöstä. - Siihen ei tarvita temppuja ja erillisiä tapahtumia, Tarvainen totesi.


Ihminen ajaa kuten elää


Turun yliopiston liikennepsykologian dosentti ja Pohjois-Savon tutkijalautakunnan psykologijäsen Sirkku Laapotti avasi riskikäyttäytymistä liikenteessä ja sitä, mitkä tekijät selittävät sitä. – Suurin osa toimii liikenteessä jokseenkin sääntöjen mukaisesti. Persoonallisuuden piirteet ovat suhteellisen pysyviä mutta ne voivat ilmetä eri tavoin eri tilanteissa. Laapotti kertoi esimerkkinä tästä, kuinka liikenteessä keskisormea näyttävä tyyppi ei välttämättä tee sitä kassajonossa seistessään vaikka kuinka jonottaminen ja kassan hitaus  ottaisi päähän.  -Tunteet saattavat sotkea järjen äänen ja tästä mediaseksikkäänä ääri-ilmiönä on Road Rage, liikenneraivo, Laapotti kertoi. Ihmiset voivat elää myös haavoittumattomuuden illuusiossa, missä muille, huonosti ajaville tapahtuu onnettomuuksia – ei minulle. Esimerkiksi nuoret miehet aliarvioivat riskiä ja yliarvioivat omia taitoja.      
 

                                                              



"After Whisky Driving Risky"


- Kun 1,6 promillen raja ylittyy, on 40 -kertainen riski joutua liikenneonnettomuuteen verrattuna selvin päin ajavaan, totesi rikoskomisario Ari Järveläinen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta. Tilastopiikki rattijuoppojen määrään sijoittuu kesäkuukausiin. Kaakkois-Suomessa jäi poliisin haaviin viime vuonna 1202 rattijuoppoa. – Trendinä on, että alkoholirattijuoppojen määrä laskee ja huume-, lääke- ja sekakäyttäjärattijuoppojen määrä kasvaa, Järveläinen kertoi. Hän piti huolestuttavana sitä, kuinka yleisiä  huumeet tänä päivänä ovat; THL:n tutkimuksen mukaan 15 – 69 vuotiaista suomalaisista 17 % oli kokeillut huumetta. Järveläisen mielestä syrjäytymisen ehkäisy on avainasemassa sosiaalisen rikollisuuden ehkäisyssä; huumeongelmaan pitää puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – Kannatan myös alkolukon laittamista kaikkiin uusiin autoihin sekä pakollisena rattijuopumusrikosten uusijoille. Törkeissä, uusituissa rattijuopumustapauksissa auto tulisi menettää" valtiolle, kertoi Järveläinen.

Väsyneenä ajaminen on aliarvioitu riski

Professori Markku Partinen erilaisten unihäiriöiden diagnostiikkaan ja hoitoon erikoistuneelta Helsingin Uniklikalta selvitti, kuinka väsymys vaikuttaa liikenteessä. – Rattiin nukahtaminen on virallisessa onnettomuustutkinnassa aliarvioitu tekijä. Hoitamaton uniapnea ja narkolepsia lisäävät onnettomuusriskiä liikenteessä enemmän kuin sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes, ja esimerkiksi noin joka neljännellä suomalaisella raskaan liikenteen kuljettajalla on uniapnea, kertoi Partinen.

Alkoholionnettomuudet liittyvät usein väsymykseen, mutta pelkästään yli 16 tunnin valvominen vastaa n. 0,5 promillen humalatilaa ja 24 tunnin valvominen vastaa 1 promillen humalatilaa. Poliisin olisi Partisen mielestä ryhdyttävä arvioimaan myös kuljettajan vireystasoa alkometriin puhaltamisen lisäksi.
– Unilääkkeet, nukahtamislääkkeet ja esimerkiksi antihistamiinit laskevat vireystasoa ja niiden vaikutus tuntuu kehossa jopa 14 tuntia. Väsymyksestä johtuvat onnettomuudet ovat yleisempiä kuin sairauskohtauksesta johtuvat, Partinen mainitsee. Hän ehdottaakin poliisille "kenttäkoetta", missä rattijuopporatsian yhteydessä tarkistettaisiin myös kuljettajan vireystaso. Lopuksi Partinen heitti vinkin heille, jotka joutuvat rattiin aamuyön tunteina. – Nauttikaa tauolla kofeiinia (kahvia, energiajuomia) ja heti sen jälkeen 15 minuutin "Power Naps" eli torkkutuokio, ja sitten taas rattiin.


Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusvastaava Sonja Lehtonen, professori Markku Partinen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen suunnittelupäällikkö Yrjö Pilli-Sihvola.

Ajotaitohattu ja muita ratin ja penkin välisiä ilmiöitä

Puolustusvoimien päällikkölääkäri ja Etelä-Karjalan tutkijalautakunnan lääkärijäsen Antti Pellinen selvitti suurimpia riskitekijöitä liikenteessä. – Inhimillinen tekijä liittyy puoleen onnettomuuksista, kolmasosaan alkoholi, loppuihin sairauskohtaukset, dementia ja kognitiohäiriöt, nukahtaminen ja itsemurhat, selvitti Pellinen. Ikääntyvät kuskit näkyvät liikenteessä, samoin lääkkeiden väärinkäyttäjät. – Tämän ajan ilmiöihin kuuluu, kuinka ihmiset käyttävät eläimille tarkoitettuja lääkkeitä päihtymistarkoituksessa.

Pellinen kertoi kuinka ns. ajotaitohatun käyttäjillä on 5-kertainen riski joutua liikenneonnettomuuteen muihin autoilijoihin verrattuna. – Ajotaitohattuisia kuskeja ovat ne iäkkäämmät pappalippalakkipäiset kuskit sekä jenkkilippis väärin päivän päässä ajavat nuoret(miehet).  Väestö myös ikääntyy ja yhä useammalla yli 80 -vuotiaalla on vielä ajokortti.
- Iäkkäämmillä autoilijoilla istuu usein ns. tähystäjä vieressä, joka vahtii liikennettä ja kommentoi kuskin ajotyyliä, kertoi Pellinen.

Foorumin asiantuntijaluennot kirvoittivat osallistujat vielä loppukeskusteluun, missä ruodittiin mm. uutta moporeittiuudistusta, lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja Kaakkois-Suomen kasvavaa kannabisongelmaa. Selvää on, että Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi on löytänyt paikkansa alueen liikenneturvallisuustyötä tekevien verkottumispaikkana; yhdessä olemme enemmän!
 

                   


 - Minna Peltola
Tiedottaja
Kaakkois-Suomen ELY-keskus