Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaalla toimivat Leader-ryhmät ovat sopineet maaseudun paikallisrahoituksen suuntaviivat tuleville vuosille – yhteistyö on kehittynyt avoimemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi

Tuore Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2023−2027 määrittelee maaseuturahoituksen painopisteet ja rahoituspuitteet sekä yhteensovittaa alueellista ja paikallista kehittämistoimintaa.

Pirkanmaan Leader-ryhmät ja Pirkanmaan ELY-keskus allekirjoittivat 12.10.2022 yhteistyöasiakirjan, jossa sovitaan työnjaosta ja painotuksista hankkeiden ja yritystukien rahoituksessa maaseuturahastosta CAP-kaudella 2023−2027. Leader-ryhmät puoltavat rahoitusta paikalliseen kehittämistoimintaan strategiaansa perustuen ja ELY-keskus tekee hakemukseen tarvittavat viranomaispäätökset.

Pirkanmaalla toimivat Leader-ryhmät Joutsenten reitti ry, Kantri ry, Pirkan Helmi ry ja PoKo ry. Myös Aktiivinen Satakunta ry ja Vesuri-ryhmä ry toimivat osin Pirkanmaan alueella muutamissa kunnissa.

Pirkanmaa on lähes kokonaan hyväksyttyä maaseutualuetta, ainoastaan maakunnan keskusseutu Kangasalan, Pirkkalan, Nokian, Tampereen ja Ylöjärven osalta on rajattu toteutusalueen ulkopuolelle.  

Leader-ryhmät ovat paikallisia toimintaryhmiä

Leader-ryhmät kannustavat maaseudun asukkaita kehittämään omaa aluettaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään työpaikkoja ja yrityksiä. Ryhmät laativat paikallisen strategian oman alueen kehittämiseksi ja valitsevat rahoitettavat hankkeet. Leader-ryhmät esittävät rahoitusta maaseudun kehittämiseen sovittujen tavoitteiden mukaisesti ja ELY-keskus tekee viranomaispäätökset.

Paikalliset tavoitteet istuvat hyvin Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelmaan

Kehittämisvastaava Anne Värilä ja maaseutuyksikön päällikkö Heli Hantula Pirkanmaan ELY-keskuksesta totesivat, että Pirkanmaalla on hyvä yhteistyö, mennään asiaan ja haetaan ratkaisuja. Hantula kiitteli ryhmiä hyvästä valmistelusta ja yhteistyöstä.

Pirkanmaalla Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen vuorovaikutusta on lisätty kuukausittaisilla virtuaaliaamukahveilla sekä kasvokkain tapaamisilla. Vuosittain käydään joka ryhmän kanssa kumppanuuskeskustelu, jossa yhteistyön toimivuutta tarkastellaan ja tehdään muutoksia, jos tarvetta on. Toimiva vuorovaikutus on tärkeää, jotta prosessit sujuvat, käsittelyajat pysyvät kohtuullisina, suunnitelmia voidaan yhteensovittaa ja viestintä toimii.

”Yhteistyö on hyvällä mallilla ja parantunut aiemmista kausista. Yhdessä tekeminen ja kumppanuus näkyy suunnitelmassa, tämä tukee Leader-alueita”, kommentoi Tuija Ojala Joutsenten reitti ry:stä.

Myös Panu Raivio Pirkan Helmestä totesi, että valmistelutyö on kehittynyt parempaan suuntaan: ”Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut haasteita suunnitteluun, mutta haasteisiin tartutaan. Prosessit ovat kehittyneet ja avoin keskustelu on ollut kullanarvoista.”

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2023−2027 on valmistunut

Maaseudun ja maatalouden kehittämistä tehdään monella tasolla: EU:ssa, Suomessa, maakunnissa ja paikallistasolla, jossa Leader-ryhmät toimivat.

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma ohjaa Pirkanmaan alueellista maaseudun kehittämistyötä ja sen mukaisesti toteutetaan kansallista CAP-suunnitelmaa vuodesta 2023 alkaen. Leader-ryhmien paikalliset strategiat ovat osa CAP-suunnitelman toimeenpanoa.

Pirkanmaalla kehittämistyötä koordinoidaan neljän painopisteen kautta:

• Kannattava ja kestäviin ratkaisuihin perustuva alkutuotanto,
• kehittyvä ruokajärjestelmä,
• vahva ja uudistuva yrittäjyys sekä
• vetovoimainen asuinympäristö.

Näiden lisäksi rahoituksen suuntaamisessa huomioidaan ilmastonmuutoksen, digitalisaation sekä huoltovarmuuden näkökulmat.

Tutustu Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelmaan 2023−2027 (doria.fi)

Lisätietoa Leader-toiminnasta (leadersuomi.fi)

Kuvat Tinnu Salonen

- - - - -

Sanastoa

CAP
Common Agricultural Policy, Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka, johon Suomen maataloustukijärjestelmä perustuu.