- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Nyheter 2022
Regional information
Metsäkato on haaste kestävyystavoitteille Pirkanmaalla ja koko Suomessa
Maankäyttösektori muuttui viime vuonna ensimmäistä kertaa nielusta päästölähteeksi. Vaikka vuosittainen vaihtelu on maankäyttösektorille ominaista, on tilanne silti merkillepantava. Metsäkato on osasyy muutokselle, eikä siihen osata vielä kiinnittää riittävästi huomiota. Ilmastotyön kannalta metsäkato vaikeuttaa hiilinielutavoitteiden toteuttamista, mutta hyvätkin ilmastohankkeet saattavat aiheuttaa metsäkatoa esimerkiksi rakentamisen vuoksi.
Metsäkato on erityisen tärkeä kysymys turvemailla. Niillä myös pohjaveden pinnan pitäminen riittävän korkealla on keskeinen ilmastotoimi. Kuva: Jyri Pääkkönen
Vaikutusten arviointi ja suunnittelu avainasemassa metsäkadon ehkäisemiseksi
Ilmastotoimet ja energiamurros näkyvät Pirkanmaalla monenlaisena aktiivisuutena. Muun muassa tuulivoimahankkeiden lisääntyminen on lisännyt ympäristövaikutusten arviointien (YVA) määrää ELY-keskuksessa. Yksi osa näitä arviointeja on metsäkadon ja positiivisten ilmastovaikutusten suhde.
Metsäpoistumaan ei tulisi suhtautua annettuna vakiona, vaan suunnittelun keinoin tulee pyrkiä vaikuttamaan sen määrään. Kun maata siirtyy esimerkiksi energiaratkaisujen tai kasvavan kaupunkiseudun infrarakentamisen vuoksi pois metsäkäytöstä, tarvitaan tarkastelu siitä, millainen vaikutus tällä on. Vaikutusten tarkastelun jälkeen voidaan pohtia suunniteltavan ratkaisun mielekkyyttä ja sitä, voitaisiinko toisella toteutusvaihtoehdolla päästä parempaan lopputulokseen.
Suunnittelulla voidaan pyrkiä turvaamaan hiilinieluja ja vähentää metsäkatoa eri keinoin. Ensinnäkin tulisi tunnistaa, sijoittuuko suunnitelma turvemaalle, missä metsäkadon ehkäisy on erityisen merkittävää. Toiseksi tulisi varmistaa, ettei hanke katkaise eliölajien siirtymäreittejä. Kolmas mahdollisuus on käyttää jo rakennettuja alueita: aurinkovoimaa voidaan sijoittaa tuulivoima-alueiden, rakennusten tai rakenteiden yhteyteen, jolloin uutta maankäyttöä ei tarvita. Neljäs näkökulma liittyy muutoksen pysyvyyteen: jos hankkeen rakennusvaiheessa on tarpeen raivata metsää, haittaa voidaan lieventää istuttamalla sitä rakennusvaiheen jälkeen uudelleen.
Energiajärjestelmän murros lisää maankäyttöä, mutta on kokonaisvaikutukseltaan positiivinen
Kaikki energialähteet vaativat tilaa sekä tuotannolle että energian säilyttämiselle.
Yhdysvaltalaistutkimuksissa on arvioitu, että esimerkiksi tuulivoiman maankäyttövaikutus on noin 1,3 km2/TWH. Bioenergian vaikutus voi olla jopa 800 km2/TWH. Toisaalta tuulivoiman vaikutus on pysyvä, mutta bioenergia voi uusiutua.
Suomessa energiamurroksen vaatimaa maankäyttöä on tarkasteltu vuonna 2021 hyväksytyn ilmasto- ja energiastrategian taustaskenaarioissa. Aineistosta käy selvästi ilmi, että vaikka energiasiirtymä vaatii uutta maa-alaa, on uusiutuvan energian lopullinen positiivinen päästövaikutus monta mittaluokkaa suurempi. Arviossa yksittäisen tuulivoimalan tarvitsema pinta-ala on noin 2 hehtaaria. Kun kokonaisuudessaan rakennetun maan ala on kasvamassa noin 150 000-160 000 hehtaarilla vuosien 2021 ja 2040 välillä, on tuuli- ja aurinkovoiman merkitys tässä noin 20 000 hehtaaria.
Tilanne Pirkanmaalla
Pirkanmaalla metsäkatoon vaikuttaa erityisesti lisääntyvä rakentaminen. Pirkanmaan liiton vuonna 2021 tekemän selvityksen mukaan yli 75 % maankäytön maakuntakaavavarausten aikaansaamasta muutoksesta kohdistuu metsiin sekä avoimille kankaille ja kalliomaille. Suurimman muutosvarauksen tekevät taajamatoimintojen alueet ja niiden ehdolliset laajentumisalueet, joita on yhteensä yli 17 000 hehtaaria.
Parhaillaan päivitettävänä olevaan Pirkanmaan energiastrategia on myös tärkeä ilmastotavoitteiden kannalta. Fossiiliton energiasiirtymä hyödyttää parhaimmillaan päästövähennystavoitteiden lisäksi myös energiaomavariasuutta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista.
Kun tulevaisuudessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen keinovalikoimaa, tarvitaan nykyistä vahvempaa kytköstä metsäkadon hallintaan osaksi valintojen punnitsemista. Keskusteluun huoltovarmuudesta, väestörakenteen muutoksista, eri päästölähteistä sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta tarvitaan pysyvästi mukaan laaja toimijajoukko. On tärkeää, että paitsi selvitämme hankkeiden vaikutukset metsäkatoon, myös pyrimme kaikin keinoin yhteistyössä ehkäisemään metsäkadon syntymistä.
Lisätiedot
Hiilineutraali Suomi 2035 – Maankäyttö- ja maataloussektorin skenaariot (valtioneuvosto.fi)
Metsä-raportti (ilmastopaneeli.fi)
Selvitys rakentamisen maankäyttömuutosmaksusta - Valto (valtioneuvosto.fi)
Dynamic land use implications of rapidly expanding and evolving wind power deployment Dylan Harrison-Atlas, Anthony Lopez, Eric Lantz. Environmental Research Letters, Volume 17, Number 4. 2022
Maankäytön muuttoselvitys. Miina Vainio, Pirkanmaan liitto 2021
- Publiceringsdatum
- 2022-10-12