Tervetuloa kaikki kalat sankoin joukoin kalatielle!
- Korkeakosken kalatie avattiin Kotkassa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus) 

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisella oli kunnia vapauttaa Kymijoen kuohut täyttämään Korkeakosken kalatien betoniset kaukalot kalatien avajaisissa Kotkassa 6.6.2016. Kansallisen kalatiestrategian yksi kärkikohde Korkeakosken kalatie mahdollistaa lohen ja taimenen nousun. Myös vaellussiian nousu saattaa onnistua, jos kalatien virtaamaa hieman pienennentään kutunousun aikana. Korkeakosken kalatie mahdollistaa lohen, taimenen ja siian nousun voimalaitoksen padon ohi. Kalatien tavoitteena on, että tulevaisuudessa kalojen luonnollinen lisääntyminen vauhdittuu joen yläpuolisilla alueilla. Kymijokeen odotetaan nousevan jopa tuhansia emokaloja kutemaan joen yläjuoksulle.  Kalatiestä tuleekin siihen nousevien kalojen määrällä mitattuna Suomen suurin.

- Tulemme käynnistäneeksi uuden vaiheen Kymijoen historiassa kun Kymijoen eniten vaelluskaloja houkutteleva jokihaara saadaan avatuksi kalojen kululle, sanoi kalatien avannut ministeri Tiilikainen.
- Kalatie ei edistä vain luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä vaan samalla vahvistetaan kestävän kalastusmatkailun, vapaa-ajan kalastuksen sekä ammattikalastuksen edellytyksiä, ministeri Tiilikainen totesi. Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttäminen on yksi hallituksen Luontopolitiikka-kärkihankkeen pilottikohteista.

Kalaston elvytys ja kalakantojen vahvistaminen ovat erittäin tärkeitä luontoarvoihin ja elinkeinotoimintaan liittyviä asioita. Hallituksen tavoitteena on palauttaa luontoarvoja ja edistää luontoon liittyvien elinkeinojen kehittymisen mahdollisuuksia. Hallitus on varannut seitsemän miljoonaa euroa siemenrahaksi, jonka toivotaan houkuttelevan eri osapuolia toteuttamaan yhteisesti rahoitettuja konkreettisia yhteisiä hankkeita.  Kalatie edistää luonnon monimuotoisuuden kehittymistä, kaupungin virkistystoiminnan edistämistä ja matkailuelinkeinojen vahvistumista.


Ministeri Kimmo Tiilikainen  vapauttaa Kymijoen kuohut kalatielle..



....ja tervetuloa kalat -  tästä se lähtee!



Kuohujen keskellä ministeri Kimmo Tiilikainen, ylijohtaja Leena Gunnar ja
kalastusbiologi Kauko Poikola.

Kalatie valmis – jatko on kiinni kalojen määrästä  

- Kalatie mahdollistaa lohen, taimenen ja siian nousun Korkeakosken voimalaitoksen padon ohi; tähän saakka pato on ollut täydellinen este nousevalle kalalle, kertoo kalastusbiologi Kauko Poikola Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Rakennusurakka on ollut pitkä ja Poikola on nähnyt hankkeen myötä ja vastoinkäymiset. Vasta valtion lisäbudjetista lohkaistu rahoitus varmisti kalatien rakentamisen ja rakennustyöt päästiin aloittamaan kesällä 2015.  Kalatien kustannukset jäävät alle 1,5 M euron.

Poikolan mukaan heinäkuussa jokihaaraan pitäisi nousta lohta, mutta kaikki on kiinni nousevien kalojen määrästä. – 4 - 5 vuoden kuluttua nähdään, miten olemme onnistuneet projektissa, Poikola kertoo.

Tutkija Ari Saura Luonnovarakeskuksesta toivoo nousulohille innokkuutta käyttää uutta kalaporrasta.
- Innokkaimpia nousijoita ovat portaiden yläpuolisilla alueilla syntyneet, joten portaan käyttö lisääntyy sitä mukaa kun poikastuotanto yläpuolisilla alueilla kasvaa, Saura uskoo.

Itsekin Kymijoen varrella varttunut ylijohtaja Leena Gunnar korosti Kymijoen virkistyskäytön ja siihen liittyvien palvelujen, matkailun ja Kymijoen tunnettuuden parantamista. – Kymijoella on potentiaalia kehittyä jopa Euroopan mittakaavassa merkittäväksi kalastus- ja luontomatkailukohteeksi. Tämä edellyttää myös elinkeinotoiminnan vahvaa kehittämistä, Gunnar toteaa. Leena Gunnarin mielestä Kymijoella on runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia, jota ei ole vielä tuotteistettu. – Matkailullisesti joki tulisi nähdä yhtenä ja yhteisenä kymenlaaksolaisena kokonaisuutena, josta koko maakunta voi hyötyä.

                                     
Leena Gunnar                         Jussi Kurhinen                               Ari Saura

Ministeri Kimmo Tiilikainen ja kalastusbiologi Kauko Poikola.

Projektipäällikkö Seppo Mielonen, liikennevastuualueen johtaja Jyrki Karhula ja
maaseutupalvelut-yksikön päällikkö Jyrki Pitkänen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Kalatie – muutakin kuin vain betonia ja teräspaaluja 

Korkeakosken kalatie on nousukorkeudeltaan 13 metriä ja betonikaukaloiden, jonka altaita myöten kalat nousevat, yhteispituus on 205 metriä. Väliseinät jakavat kalatien 52 altaaseen, ja kaloille on rakennettu nousujen lomaan kaksi levähdyspaikkaa.

Korkeakosken kalatie oli rakentajille kohde, josta ei haastetta puuttunut; etenkin Kymenlaakson maaperä aiheutti ongelmia.  – Kallion pinta putoaa monissa kohdissa useita metrejä lähes pystysuoraan ja kalliossa olevat montut ovat täynnä savea ja liejua. Suurin osa kalatiestä jouduttiin perustamaan porattaville teräsputkipaaluille ja loppuosakin on perustettu kallioon pultatuille anturoille, kertoo Jussi Kurhinen Insinööritoimisto Suunnittelukide Oy:stä. – Kalatie on muutakin kuin teräspaaluja ja betonia. Kalatielle on rakennettu sulkuluukkuja, houkutusvesipumppuja, erilaista automatiikkaa, lisäksi on tehty sähkötöitä sekä teräksistä kulku- ja huoltotasoa, Kurhinen selventää.

Kymenlaakson kallioperän hankaluus ei tullut suurena yllätyksenä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen projektipäällikkö Seppo Mieloselle. - Kallio oli jopa 10 m alempana suunnitelman tasosta. Sinänsä se ei yllättänyt, koska se on Kymenlaakson rapakivigraniittialueella hyvin tyypillistä.  Sama ongelma on tullut esiin jo aikaisemmissa Kymenlaakson alueelle rakennuttamissani urakoissa, Mielonen toteaa.

Hankkeen onnistunut toteuttaminen vaativaan ympäristöön on kahden ELY-keskuksen ja kaikkien kolmen vastuualueen yhteistyön tulos. Kalatiehanke oli Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualueen ensimmäinen ympäristörakentamiskohde. Hankkeen tilaajana oli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut -yksikkö​


Ministeri Kimmo Tiilikainen ja ylijohtaja Leena Gunnar: Luonto-
politiikka konkretisoituu - yhteistyöllä vaelluskalakannat nousuun!



Vuosien urakka valmis! Kauko Poikola tunnustautuu optimistiseksi
 myös Kymijoen läntisen haaran kalaportaiden tulevaisuuden
suhteen. Kymijoen seuraavat kalatiekohteet voisivat olla Ahvenkoski ja Klåsarö.



- Teksti: Minna Niukkanen; Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen viestintä
- Kuvat: Minna Niukkanen, Hanna Kailasto ja Pekka Vähänäkki