- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2016
Hirvieläin ei kulje kello kaulassa (Keski-Suomi)
Hirvieläinonnettomuuksien kannalta syys-joulukuu on vuoden synkintä aikaa. Paras keino välttää onnettomuus tai ainakin vähentää vahinkojen suuruutta on alentaa tilannenopeutta etenkin hämärällä tai pimeässä ajettaessa.
Viime vuonna poliisi tilastoi Keski-Suomessa yhteensä 234 hirvi- tai peurakolaria. Luku on todellisuudessa suurempi, koska kaikki onnettomuudet eivät tule poliisin tietoon. Kuolonuhreiltakaan ei aina vältytä. Vuonna 2015 maakunnan hirvieläinonnettomuuksissa loukkaantui 23 henkilöä. Kolareiden vuosittainen lukumäärä seuraa hirvieläinkannan sen hetkistä suuruutta.
– Nopeusrajoituksia olisi erittäin tärkeää noudattaa muutenkin kuin sakkojen pelossa. Erityisesti pimeällä ei ole häpeäksi ajaa tavallista hitaamminkin varsinkin hirvivaroitusalueilla. Nopeus yhdistettynä satojen kilojen painoisen eläimen ruhoon on vaarallinen yhdistelmä, liikenneturvallisuusinsinööri Anne-Maria Pesonen ELY-keskuksesta havainnoi.
Keski-Suomen ELY-keskus on viime vuosina poistattanut monin paikoin puustoa teiden varsilta. Tätä työtä tehdään sekä tienpidon näkökulmasta että erityisesti turvallisuuden parantamiseksi. Lisääntynyt näkyvyys antaa autoilijalle enemmän reaktioaikaa tielle pyrkivän eläimen väistämiseen. Tämä toimii vain, jos autoilija muistaa ajaa maltillisesti.
Eniten hirvieläinonnettomuuksia sattuu valtateillä, mutta myös pienemmillä teillä kolisee. Pienien yhdysteiden osuus kolarimääristä vuosina 2013-2015 oli 16 %:a. Nelostiellä rytisee useimmin, mutta valtatie 9 Muuramen seutuvilla on yksittäisenä alueena onnettomuustiheyden kärjessä.
Kiire on viikatemiehen paras apulainen, maltti ja tarkkaavaisuus sen pahimmat viholliset!
Lisätietoja:
Liikenneturvallisuusinsinööri Anne-Maria Pesonen
p. 0295 024 709
Keski-Suomen ELY-keskus
- Publiceringsdatum
- 2016-09-12