Kainuun ELY-keskus esittää Kainuun kunnille pakolaisten vastaanottamista. Suomi ottaa vuonna 2014 vastaan 1 050 kiintiöpakolaista. Kiintiö on 300 henkilöllä aikaisempia vuosia suurempi, koska Suomi on sitoutunut vastaanottamaan 500 Syyriasta tulevaa pakolaista. Syyrialaisten ohella Suomeen valitaan vuonna 2014 kiintiöpakolaisina afgaaneja, kongolaisia, sudanilaisia sekä eri maista tulevia hätätapauksia.

Pakolaisten kuntiin sijoittamiseksi tarvitaan nyt uusia kuntia mukaan vastaanottotoimintaan. Tarve on tänä vuonna erityisen suuri, koska sijoitettavia pakolaisia on tulevana vuonna aikaisempaa enemmän. Uusien kuntien lisäksi jo nyt pakolaisia vastaanottavia kuntia pyydetään lisäämään vastaanotettavien pakolaisten määrää.

Kiintiöpakolaisten lisäksi Suomeen saapuu turvapaikanhakijoita, jotka sijoitetaan turvapaikkaprosessin ajaksi vastaanottokeskuksiin. Osa turvapaikanhakijoista saa myönteisen oleskelulupapäätöksen kansainvälisen suojelun perusteella ja jää Suomeen. Myönteisen oleskelulupapäätöksen saatuaan myös turvapaikanhakijat tarvitsevat kuntasijoituspaikan.

Kainuun ELY-keskus toivoo, että Kainuun kunnat tulisivat laajasti mukaan yhteiseen humanitaariseen työhön. Kuntasijoituspaikkoja tarvitsevat erityisesti Suomeen valittavat kiintiöpakolaiset, mutta myös vastaanottokeskuksissa myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneet turvapaikanhakijat.

Aikaisempien vuosien kokemukset ovat osoittaneet, että kunnan kyky vastaanottaa pakolaisia ei ole riippuvainen kunnan koosta tai siitä, onko kunta aikaisemmin tehnyt vastaanottotyötä. Kotouttamistyötä tehdään pääasiallisesti hyödyntäen kunnassa olemassa olevia palveluita, joten osaamisen perusta on olemassa jokaisessa kunnassa.

Pakolaisten kuntaan sijoittaminen perustuu kunnan ja ELY-keskuksen väliseen sopimukseen, jonka nojalla ELY-keskus korvaa kunnalle pakolaisista aiheutuvia kustannuksia. Vastaanotettavien pakolaisten lukumäärästä (ns. kuntapaikoista) ja vastaanoton ajankohdasta sovitaan erikseen kunnan kanssa. Edellytyksenä vastaanottosopimuksen tekemiseen ja korvausten maksamiseen on voimassa oleva kotouttamislain (1386/2010) mukainen kotouttamisohjelma.

Pakolaisista maksetaan kunnalle korvausten ohella myös valtionosuuksia muiden kuntalaisten tapaan. Kuntien vastaanottotyön tukemiseksi valtio maksaa vastaanottotoiminnan vuonna 2014 aloittavalle tai merkittävästi vastaanotettavien määrää nostaville kunnille ylimääräisen kertakorvauksen 20 000 euroa. Lisäksi kaikille kunnille maksetaan vuonna 2014 vastaanotettavista pakolaisista ylimääräinen lisäavustus. Kiireellisten hätätapausten sijoittamisesta korvataan vielä erikseen.

Kainuun ELY-keskus toivoo, että Kainuun kunnat tulisivat laajasti mukaan yhteiseen humanitaariseen työhön. Kainuun ELY-keskus pyytää kuntien kannanottoa neuvotteluesitykseen 10.1.2014 mennessä.

Lisätietoja:
Tarkastaja Raija Mikkonen, Kainuun ELY-keskus, puh. 029 502 3571,
asnantuntija Hanna Määttä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 029 503 8076,
Johtaja Jaana Korhonen, Kainuun ELY-keskus, puh. 029 502 3560.

==

FAKTALAATIKKO: Kiintiöpakolaisten valintaprosessi

Kiintiöpakolaisina valitaan henkilöitä, joita YK:n pakolaisasiain päävaltuu­tetun virasto UNHCR esittää uudelleensijoitettaviksi Suomelle. Esityksen taustalla on UNHCR:n arvio pakolaisten uudelleensijoittamistarpeista maailmassa ja neuvottelut Suomen kanssa.  Useimmiten valittavat henkilöt ovat oman maansa lähivaltioissa pakolaisleireillä. UNHCR tekee esityksen, joka perusteella sisäasiainministeriö valmistelee yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa pakolaiskiintiön alueellista kohdentamista koskevan esityksen. Sisäministeriö tekee kohdentamispäätöksen, jossa vahvistetaan valittavat kansalaisuudet ja pakolaisten lähtömaat.

Viime vuosina Suomeen on valittu kiintiöpakolaisina mm. Kongon demokraattisen tasavallan kansalaisia, afgaaneja, irakilaisia ja myanmarilaisia. Hätätapauksiksi luettavat henkilöt voivat edustaa mitä tahansa kansalaisuutta ja tulla mistä tahansa maasta. Heille varataan vuosittaisesta pakolaiskiintiöstä 100 paikkaa.

(TIEDOTE KORJATTU 9.12.2013 KLO 13.56)