Vesi on tielle myrkkyä – toimiva kuivatus säästää tietä ja rahaa

Varmistamalla veden pääsy pois tieltä ja sen rakenteista huolehditaan parhaiten tien säilymisestä kunnossa ja liikennöitävänä. Vesi on tielle myrkkyä, olipa kyse sitten soratiestä tai päällystetystä tiestä.

Vedellä on iso rooli tievaurioiden synnyssä. Teiden kunnossapidossa toimiva kuivatus on aivan avainasemassa. Kun kuivatus toimii niin kuin pitää, vesi ei pääse tekemään tuhojaan tien rakenteeseen.

Kuivatuksessa kyse on monen asian summasta, jossa kaikki lähtee tietysti liikkeelle suunnittelusta ja rakentamisesta. Mutta myös kunnossapito on avainasemassa, jotta kuivatus toimii koko tien elinkaaren ajan.  Tien pinnan tulee kallistua ojiin päin, rumpujen ja ojien pitää olla auki, eikä pientareille saa kertyä veden virtausta estävää vallia.

Kaikilla teillä kuivatuksen ylläpito sisältää laajan kirjon tehtäviä vesakon raivauksesta ojien ja rumpujen aukipitämiseen.  Myös laskuojan kunnolla on suuri merkitys tien kuivatukselle. Vaikka tien sivuojat ja rummut olisivat hyvässä kunnossa, vesi jää kastelemaan tierakennetta, elleivät laskuojat vedä ja vesi virtaa niiden kautta eteenpäin.

Mikäpä muu kuin vesi syynä kelirikkoonkin

Pirkanmaalla on runsaasti niin pinta- kuin runkokelirikollekin alttiita teitä. Runkokelirikon aiheuttajia ovat sekä syksyllä maahan jäätynyt että lumipeitteestä sulava vesi, pintakelirikon taas lähinnä sulamisvesi ja sateet sulamiskaudella. Kelirikon vakavuus riippuu suurelta osin kevätsäästä. Kuiva ja aurinkoinen sää yöpakkasineen lieventää kelirikkoa, kun taas sadekeli pahentaa sitä nopeastikin. Päällysteillekään vesi ei tee hyvää, vaan vaurioittaa herkästi vähänkin kuluneempaa asfalttia esimerkiksi kevään rospuuttokauden pitkinä sadejaksoina.  

Vesi on voiteista vanhin ja elämälle välttämätön eliksiiri, mutta tierakenteeseen päästessään se on viheliäinen tuhon aiheuttaja.