Pressmeddelanden 2015

Suojavyöhykkeitä perustettiin runsaasti, viljelijät ottivat hyvin vastaan uudistetun toimenpiteen (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

Uuden maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän suojavyöhyketoimenpiteen suosio on suuri myös Kaakkois-Suomessa. Vesiensuojelun kannalta tärkeä suojavyöhykeala kolminkertaistui aikaisempaan verrattuna. Viljelijät perustivat keväällä lähes 3100 hehtaaria nurmipeitteisiä vyöhykkeitä vesistöjen ja valtaojien reunoille. Jonkin verran kohonnut tukitaso sekä merkittävästi helpottunut hakuprosessi lisäsivät toimenpiteen suosiota.

Kevään poikkeuksellisen vaikeat kylvöolot näkyvät jossain määrin viljakasvien kokonaisalan pienenemisenä.  Myös viljan hintojen alavireisyys on todennäköisesti ohjannut kasvilajivalintoja muihin vaihtoehtoihin. Kokonaisuudessaan kevätviljojen pinta-ala on tänä kesänä noin 5 200 hehtaaria pienempi kuin viime vuonna. Eniten väheni ohra-ala, noin 2 000 hehtaaria. Kevätvehnää ja kauraa viljellään molempia noin 1 600 hehtaaria pienemmällä peltoalalla edellisvuoteen verrattuna.

Leipävilja-ala kokonaisuudessaan pysyi kuitenkin lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna, koska syysvehnää ja ruista kasvaa pelloilla selvästi enemmän kuin takavuosina.

Öljykasvien viljely piristyi hieman viime vuotisesta pohjalukemasta. Härkäpavun viljely kasvoi selvästi, mutta sen kokonaisala on kuitenkin edelleen sangen pieni eli 1300 hehtaaria.

Kevätviljojen viljely väheni yli 5000 hehtaaria

Viljelijöiden tukihakemustietojen mukaan viljojen kokonaisviljelyala on tänä vuonna Kaakkois-Suomessa noin 70 000 ha eli noin 52 % kokonaisviljelyalastamme. Kevätvehnäala (18 100 ha) on tänä vuonna selvästi pienempi kuin viime vuonna. Kylvöjen siirtyminen touko-kesäkuun vaihteeseen on keskeisin syy muutokseen.

Kevätvehnän viljely painottuu selvästi Kymenlaaksoon, jossa sen viljelyala on tänä vuonna noin 16 % maakunnan peltoalasta. Kun mukaan lasketaan myös syysvehnäala (2 800 ha), on vehnän osuus lähes 30 % viljakasvien viljelyalasta. Syysvehnän viljelyala on tänä vuonna suurin alueemme viljelyhistoriassa.

Ohran (rehu- ja mallasohra) ja kauran viljelyalat pienenivät edellisvuoteen verrattuna. Alueemme viljelyhistorian näkökulmasta sekä ohraa että kauraa viljellään selvästi vähemmän kuin takavuosina. Näiden viljelykasvien viljelyn vähenemisen pääsyy on rehuviljojen heikossa hintakehityksessä.

Maakuntien kokonaispeltoaloihin verrattuna rehuohraa viljellään Etelä-Karjalassa selvästi enemmän kuin Kymenlaaksossa. Ohran kokonaisalasta (24 000 ha) noin 5 300 ha on mallasohraa, jonka viljely on puolestaan keskittynyt Kymenlaaksoon. Kaura-alat ovat Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa lähes samansuuruiset, kun ne suhteutetaan maakuntien peltoalaan.

Öljykasviala lisääntyi hieman

Öljykasvien - rypsin ja rapsin – viljelyalan neljä vuotta jatkunut voimakas pieneneminen pysähtyi tänä vuonna. Rypsiä ja rapsia on viljelyssä noin 3 800 ha, jossa on lisäystä viime vuoteen noin 700 ha.

Härkäpavun ja kuminan viljely lisääntyy edelleen Kaakkois-Suomessa. Härkäpapua viljellään tänä vuonna noin 1300 hehtaarilla ja kuminaa noin 700 hehtaarilla. Molempien kasvien viljelyalat ovat kasvaneet viime vuosina, mutta kokonaisalasta niiden osuus on vain 1,5 prosenttia.

Syysviljapeltoja näkee nyt enemmän

Rukiin viljely on hiipunut lähes koko 2000-luvun alun. Vielä vuonna 2000 ruista oli viljelyssä Kaakkois-Suomessa 3 900 ha, mutta vuonna 2013 ruisala putosi jo selvästi alle 1 000 hehtaarin (540 ha). Toissa vuonna rukiin viljely hieman lisääntyi ja sama suuntaus jatkuu tänä vuonna. Ruista on kasvussa nyt noin 1 900 hehtaarin alalla. Kohtuulliset kylvö- sekä talvehtimisolosuhteet näkyvät myös ennätyksellisenä syysvehnäalana.

Kesantoalassa selvä pudotus, myös viherlannoitusala pieneni

Viljeltyjen nurmien viljelyala on Kaakkois-Suomessa vähentynyt pitkään: vielä vuonna 2000 nurmiala oli yli 39 000 ha, mutta vuonna 2009 ala painui jo alle 30 000 hehtaarin "rajapyykin". Vuosien 2010 -2012 "tasaisen vaiheen" jälkeen nurmiala kääntyi jälleen laskuun ja on tänä vuonna noin 28 500 ha. Nurmien viljely painottuu selvästi Etelä-Karjalaan, jossa nurmiala on noin 26 % maakunnan peltoalasta.

Nurmipeitteistä alaa kasvattavat myös kesanto ja ns. luonnonhoitopellot sekä viherlannoitusnurmet, joiden yhteisala on tänä vuonna noin 21 600 ha. Kevään hankalat kylvöalat eivät kuitenkaan näy kesanto- tai viherlannoitusalan kasvuna, vaan ko. viljelyalat jopa pienenivät melko voimakkaasti. Luonnonhoitopeltojen pinta-alat kääntyivät sen sijaan nousuun usean vuoden vähenemisen jälkeen. Kesantojen pinta-ala on noin 5 300 ha, luonnonhoitopeltojen 12 400 ha ja viherlannoitusnurmien noin 3 900 ha.

LIITE, JOSSA KUVAAJAT:

• Viljelypinta-alat (ha) Kaakkois-Suomessa vv. 2000 – 2015
• Suhteelliset viljelyalat (%) Kaakkois-Suomessa vuonna 2015
• Viljelypinta-alat (ha) Kymenlaaksossa vv. 2010 – 2015
• Viljelypinta-alat (ha) Etelä-Karjalassa vv. 2010 – 2015

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tekemä tilasto perustuu viljelijöiden 12.5.2015 mennessä kuntiin jättämien tukihakemuslomakkeiden tietoihin sekä 16.6.2015 mennessä tekemiin ilmoituksiin kylvöalamuutoksista. Lisätietoja muiden kuin pääviljelykasvien viljelyaloista saa ELY-keskuksesta.

Lisätietoja

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa:
Maaseutupalvelut -yksikön päällikkö Jyrki Pitkänen
puh.  040 7171 272
Sähköposti: [email protected]