- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2023
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2016
Sinilevää havaittu muutamilla leväseurantapaikoilla Hämeessä (Kanta-Häme ja Päijät-Häme)
Hämeen leväseurantapaikoissa muutoksia
Valtakunnallinen leväseuranta aloitettiin viikolla 22, ja seuranta jatkuu syyskuun loppuun. Hämeessä Hämeenlinnan Katumajärvi ja Äimäjärvi sekä Lahden Salajärvi ovat jääneet pois seurannasta. Uutena seurantapaikkana on Lahdessa sijaitseva Kymijärven Kariston uimaranta. Hämeessä on tänä vuonna yhteensä 15 seurantapaikkaa. Viikoittaiset levähavainnot tallennetaan Järviwiki-verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin.
Muutamia sinilevähavaintoja viikolla 25
Viikolla 25 sinilevää oli noussut pinnalle runsaasti Loppijärvellä kirkonkylän uimarannalla ja Asikkalassa Kalmarin uimarannalla. Jonkin verran sinilevää havaittiin Asikkalanselällä Kuotaan uimarannalla, Lahdessa Mukkulassa sekä Kymijärvellä Kariston uimarannalla. Seurannan kolmella ensimmäisellä viikolla yhdellä Hämeen seurantapaikalla havaittiin kerran vähäinen esiintymä. Muilla paikoilla levää ei havaittu pinnalla.
Sinilevät alkukesällä pinnan alla, voivat kohota vanhetessaan pintaan
Sinileviä on järvivesissä keväästä asti, vaikka niitä ei yleensä kesän alussa nähdä veden pinnalla. Sinilevät kykenevät alkukesällä kaasurakkuloidensa avulla pysyttelemään kasvamisen kannalta optimaalisella syvyydellä. Silloin järven pinnalla on sinilevien kasvun kannalta liian voimakas valaistus, minkä vuoksi ne ovat syvemmällä, eikä niitä havaita ihmisen silmin. Kun sinilevä vanhenee, se menettää kykynsä pysytellä syvemmällä. Tuulen tyyntyessä vanhentunut sinilevä pääsee nousemaan kohti veden pintaa. Tällöin tuuli voi kuljettaa sinilevämassan suureltakin alueelta rantaan, mikä huomataan sinilevän massaesiintymisenä. Tuulisella säällä levä sekoittuu tasaisesti koko vesimassaan, jolloin se ei pääse nousemaan pintaan, eikä sitä huomata.
Vähäisemmän sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista ja tikkusista sekä kapeista leväjuovista. Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevista pienistä levälautoista ja – kasaumista. Erittäin runsaassa esiintymässä rantaan keräytyy suurempi sinilevälautta tai -kasauma. Sinilevätilanne voi kuitenkin vaihdella suurestikin saman järven eri osissa ja tilanne voi muuttua nopeasti sääolosuhteiden vaikutuksesta.
Runsaisiin sinileväesiintymiin tulee suhtautua varauksella
Sinilevien mahdollinen myrkyllisyys voidaan varmentaa vain laboratoriotesteillä. Sinileväesiintymiin tuleekin suhtautua varauksella. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, sitä ei pidä käyttää löyly-, pesu-, kastelu- tai talousvetenä. Runsaan esiintymän aikana tulisi myös välttää vedessä uimista ja pitää lapset sekä kotieläimet pois rantavedestä. Sinilevät voivat aiheuttaa iho-oireita, silmien kirvelyä, nuhaista oloa, lihaskipua tai pahoinvointia. Herkkäihoiset voivat saada iho-oireita jo vähäisestäkin levämäärästä.
Muidenkin järvien levänäytteitä tutkitaan
Hämeen ELY-keskus ottaa vastaan näytteitä ja ilmoituksia muidenkin alueensa järvien haitallisista leväesiintymistä. Levämassasta otetaan näyte puhtaaseen lasi‑ tai muovipulloon. Näytteen määräksi riittää 1 dl, jos esiintymä on runsas. Suuresta vesimäärästä on vain haittaa. Näyte on säilytettävä viileässä ja lähetettävä nopeasti tutkittavaksi. Näytteen mukaan on laitettava näytteenottajan nimi ja mahdollisimman tarkka selostus näytteenottopaikasta ja -ajasta, koska ympäristökeskuksessa tieto rekisteröidään valtakunnalliseen levähaittarekisteriin. Myös näytteenottajan yhteystiedot ovat tarpeen, jotta hänelle voidaan kertoa tutkimustulokset.
Levänäytteitä voi lähettää postitse ELY-keskuksen kirjaamoon (PL 29, 15141 Lahti) tai viedä Lahdessa ELY-keskukseen virastotalon 1. kerroksen aulapalveluun (käyntiosoite: Kirkkokatu 12, Lahti) ja Hämeenlinnassa AVIn virastovahtimestareille (käyntiosoite Birger Jaarlinkatu 15, Hämeenlinna). Vaihtoehtoisesti levähavainnot voi ilmoittaa sähköpostitse ajalla 13.6.-8.8.2016 Hämeen ELY-keskukseen osoitteeseen martti.ylatupa(at)ely-keskus.fi.
Lisätietoja
Harjoittelija Martti Ylätupa, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 119, martti.ylatupa(at)ely-keskus.fi
Tiedotus
Kirsi Elomaa, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 037, kirsi.elomaa(at)ely-keskus.fi
Riitta Turunen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 173, riitta.turunen(at)ely-keskus.fi
- Publiceringsdatum
- 2016-06-23