Pressmeddelanden 2015

Selänpään pohjavesihankkeen YVA-menettely on päättynyt (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)  

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 25.6.2015 antanut yhteysviranomaisen lausunnon Kymenlaakson Vesi Oy:n ja Kouvolan Vesi Oy:n Selänpään pohjavesihanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Hankkeen YVA-menettely on päättynyt yhteysviranomaisen lausuntoon. ELY-keskuksen lausunto on kokonaisuudessaan nähtävissä osoitteessa: www.ymparisto.fi/selanpaanpohjavesihankeYVA

Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, että arviointiselostus vastaa YVA-lain ja -asetuksen keskeisiä vaatimuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tunnistettu hankkeen kannalta merkittävät ympäristövaikutukset. Vaikutusten arvioinnin perusteeksi on hankittu riittävät tiedot olemassa olevista hankealuetta ja sen lähiympäristöä koskevista aiemmista selvityksistä. YVA-menettelyn aikana on tehty useita uusia selvityksiä hankkeen keskeisimpiin ympäristövaikutuksiin liittyen (mm. maaperään, pohjaveteen ja pohjaveden virtaus­oloihin liittyvät selvitykset, pohjavesimallinnus, luontoselvitykset). Lisäksi YVA-menettelyn yhteydessä on tehty luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-vaikutusten arviointi.

Hankkeen tausta ja tavoitteet

Kymenlaakson Vesi Oy:n ja Kouvolan Vesi Oy:n yhteisessä YVA-hankkeessa on selvitetty pohjaveden ottamisen mahdollisuudet II-Salpausselkään kuuluvalta Selänpään pohjavesialueelta. Hankkeella pyritään parantamaan koko Kymenlaakson alueella yli 150 000 asukkaan talousveden toimituksen varmuutta sekä korvaamaan pintaveden käyttöä. Luonnon pohjavesi on laadultaan tekopohjavettä parempaa ja sen käsittelytarve on vähäisempi. Pohjavesi otettaisiin rakennettavien siiviläputkikaivojen kautta ja johdettaisiin rakennettavaa pohjaveden siirtolinjaa pitkin olemassa oleville vedenkäsittelylaitoksille käsittelyyn ja sieltä kulutukseen.

Hankevaihtoehdot

YVA-menettelyssä on tarkasteltu kolmea Selänpään pohjavesivaroihin perustuvaa ve-denhankinnan vaihtoehtoa (VE1, VE2 ja VE3) sekä hankkeen toteuttamatta jättämistä (VE0+). Pohjavedenottovaihtoehtojen lisäksi on tarkasteltu neljää pohjaveden siirtolinjavaihtoehtoa.

VE1: Pohjaveden otto 8 000 m³/d. Pohjaveden otto Selänpäänkankaan a) Halisenromppujen alueelta, b) Hunkerinromppujen alueelta tai c) Halisenromppujen (4000 m³/d) ja Hunkerinromppujen (4000 m³/d) alueelta.

VE2: Pohjaveden otto 15 000 m³/d. Pohjaveden otto Selänpäänkankaan Halisenromppujen (6000 m³/d) ja Hunkerinromppujen (9000 m³/d) alueelta.

VE3: Pohjaveden otto 22 000 m³ ja suojaimeytys 18 000 m³/d. Pohjaveden otto Selänpään­kankaan Halisenromppujen alueelta (9 000 m³/d) ja Hunkerinromppujen alueelta (13 000 m³/d) sekä Vuohijärven veden imeyttäminen suojaimeytysalueiden kautta. Imeytysmäärät ovat vastaavasti 8 000 m³/d ja 10 000 m³/d.

VE0+: Selänpään vedenottohankkeen toteuttamatta jättäminen. Tässä vaihtoehdossa on tarkasteltu muita toimenpiteitä, joilla turvataan Kymenlaakson vedenhankinta.

Arviointiselostuksesta yhteysviranomaiselle toimitetut lausunnot

Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle toimitettiin arviointiselostuksesta yhteensä 27 lausuntoa. Yleisenä huomiona lausunnoista voidaan todeta, että päähuomio niissä on kiinnitetty pohjavesioloihin, niiden muutoksiin ja vaikutuksiin lähialueiden talousvesikaivoihin, luonnonoloihin, Kymenlaakson vedenhankinnan turvaamiseen sekä ihmisten elinoloihin ja virkistyskäyttöön liittyviin seikkoihin. Lisäksi lausunnoissa on tuotu esiin rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin sekä toimintojen sijoittumiseen hankealueella samoin kuin pohjaveden siirtolinjoihin liittyviä seikkoja. Huomiota on kiinnitetty myös pohjaveden laatuun kohdistuviin riskitekijöin, haitallisten vaikutusten lieventämiseen sekä seurantaan liittyviin erityiskysymyksiin.

Hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus

Pohjavedenottorakenteiden ja huoltoyhteyksien rakentaminen aiheuttaa lieviä tai kohtalaisia haitallisia vaikutuksia rakentamisalueiden maankäyttöön, maisemaan, virkistyskäyttöön, liikenteeseen ja luonnonympäristöön. Toiminnan aikana vaikutukset vaihtoehtojen välillä ovat hyvin samankaltaiset. Merkittävimmät haitalliset vaikutukset kohdistuvat pohjavedenottoalueiden läheisiin yksityiskaivoihin, joiden antoisuus vähenee pohjavedenoton seurauksena. Haitta voidaan korvata liittämällä kiinteistöt vesijohtoverkostoon. Vaihtoehdossa VE3 on mahdollista vähentää vaikutuksia yksityiskaivojen antoisuuteen optimoimalla suojaimeytyskaivojen paikkoja. Myös pohjaveden laatuun voi olla lieviä (VE1A, VE1C, VE3) tai kohtalaisia (VE1B, VE2) haitallisia vaikutuksia.

Pohjavesipurkaumien vähentyminen vaikuttaa merkittävästi Korvenpäänjoen virtaamiin sekä veden laatuun vaihtoehdoissa VE1A ja VE2 sekä kohtalaisesti vaihtoehdossa VE1C, jolloin kyseiset vaihtoehdot ovat esitetyllä tavalla toteutettuna vesienhoidon tavoitteiden vastaisia.

YVA-selostuksessa on todettu vaikutusten perusteella toteuttamiskelpoisimmiksi vaihtoehdoiksi VE1B (8000 m³/vrk) ja VE3 (pohjaveden otto 22 000 m³/vrk ja suojaimeytys 18 000 m³/d). Siirtolinjavaihtoehtojen (L1-L4) välillä ei ole merkittäviä eroja rakentamisen tai toiminnan aikana.

Jatkosuunnittelussa huomiotavat seikat

Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, että arviointiselostus on pääosin riittävä. Yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyt huomiot ja tarkennukset tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa.

Pohjavesimallinnukseen liittyy tiettyjä epävarmuustekijöitä. Virtausmalli ei ole reuna-alueilla tarkka, joten mallinnuksen tuloksia tulee tarkentaa jatkosuunnittelussa. Erityisesti Hunkerinromppujen ja Kauriosuon väliset hydrogeologiset olosuhteet tulee selvittää tarkemmin ja täydentää myös Natura-arviointia tältä osin.

Hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tulee turvata valtakunnalliseen harjujensuojelu­ohjelmaan kuuluvan Selänpäänkankaan muodostuman geologisten ja biologisten erityisarvojen säilyminen.

Haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen samoin kuin seurantaan liittyviin erityiskysymyksiin tulee jatkosuunnittelussa kiinnittää asianmukaista huomiota ottaen erityisesti huomioon pohjaveden laatuun vaikuttavat riskitekijät (mm. VR:n vanhan pistoraiteen alueella pohjavedessä todettujen torjunta-aineiden levinneisyyden ja pitoisuuksien tarkempi selvittäminen, muiden vedenotto- ja suojaimeytysalueiden lähellä sijaitsevien maaperän riskikohteiden selvittäminen). Myös suojaimeytyksen vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee jatkossa selvittää tarkemmin.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Jukka Timperi, puh. 0295 029 293