Pohjois-Savossa kulutetaan muuta maata vähemmän talousvettä (Pohjois-Savo)
Pohjois-Savossa vesijohtoverkostoa on kehitetty erityisesti haja-asutusalueilla. Kuva: Martina Motzbäuchel
Talousveden kulutus on vähentynyt Pohjois-Savossa aikojen saatossa merkittävästi. Veden ominaiskäyttö on ollut koko maan keskiarvoa pienempi. Kulutuksen vähentymisen taustalla ovat muun muassa kehittyvä vesihuoltotekniikka ja maidontuotantoteollisuuden omat suljetut vesikiertojärjestelyt.
Veden kulutus on vähentynyt Pohjois-Savon maakunnassa yli sadalla litralla yhtä asukasta kohden 70-luvulta nykyhetkeen verrattaessa. Nykyisin maakunnassa käytetään vettä enää noin 210 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. Veden ominaiskäyttö on ollut viime vuosikymmeninä hieman koko maan keskiarvoa alhaisempi.
Töitä riittää kuitenkin vielä tehtäväksi. Veden kulutus aiheuttaa edelleen kustannuksia esimerkiksi jäteveden puhdistuksen muodossa. Ilmastonmuutoksen noustua 2010-luvulla laajemmin julkiseen keskusteluun on vesivarojen kestävään käyttöön kiinnitetty yhä enemmän huomiota koko maassa. Nykyaikoina veden käyttöä ja sen kustannuksia pyritään vähentämään muun muassa uuden teknologian, verkostojen saneeraamisen ja tietoisuuden lisäämisen avulla.
Kulutuksen vähentyminen on ympäristön kannalta positiivinen kehityssuunta. Vedenkulutuksen vähentäminen parantaa yhteiskunnan resurssitehokkuutta, joka taas edistää kestävää kehitystä.
– Talousveden kulutusta on mitattu pitkään veden ominaiskulutusluvuksi kutsutulla mittarilla. Meillä ominaiskulutus on perinteisesti ollut melko suuri, sillä alueella on ollut niin paljon maataloutta ja maidonjalostusteollisuutta. Kulutusluvut ovat kuitenkin laskeneet meillä monestakin syystä. Maatalouskiinteistöjä ei ole enää niin paljon kuin ennen, ja pienten tilojen tilalle ovat tulleet suuremmat maatalousyksiköt, Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Jarmo Siekkinen avaa.
Maatalouden alan muutoksien lisäksi kulutuksen vähentymiseen on vaikuttanut olennaisesti vesihuoltoteknologian kehittyminen.
– Maakunnan isoissa taajamissa on tehty paljon verkostojen saneerauksia. On mainittava, että vesikalusteet ovat kehittyneet todella paljon. Tekniikka on yhä parempaa. Nykyisin alueen suuret maidonjalostuksen teollisuusyksiköt käyttävät omia suljettuja vesikiertojärjestelyjä, eivätkä käytä talousvettä tuotannossaan läheskään samaa määrää kuin ennen, Siekkinen jatkaa.
Pohjavesien laatu vaarassa joillain taajama-alueilla
Vaikka alueen pohjavesivarat eivät olekaan erityisen runsaat, ovat kaikki Pohjois-Savon vesihuoltolaitokset käyttäneet pohjavettä talousveden valmistamiseen jo yli 15 vuotta.
Pohjavesien tilasta huolehtiminen on suuri osa kestävää kehitystä. Pohjavesivarat ovat alueelle tärkeitä, jonka vuoksi niiden tilaa seurataan jatkuvasti. Pohjois-Savossa on yhteensä 170 luokiteltua pohjavesialuetta, joista 99 on vedenhankintakäytössä.
Vuonna 2013 valmistuneen uuden arvion perusteella ihmistoiminta uhkaa vakavasti pohjaveden tilaa yhdeksällä vedenhankintakäytössä olevalla pohjavesialueella. Pohjaveden tila on vaarantunut lähinnä taajama-asutuksien alueilla.
Eniten pohjavedelle riskejä aiheuttavaa toimintaa sijoittuu Iisalmen, Lapinlahden Siilinjärven ja Suonenjoen keskustaajamien läheisyydessä sijaitseville pohjavesialueille. Suurin osa riskissä olevista pohjavesialueista on erittäin tärkeitä yhdyskuntien vedenhankinnassa.
Monella pohjavesialueella on löytynyt ihmisten toiminnasta johtuvia haitta-aineita, kuten torjunta-aineita, liuottimia ja korkeita kloridipitoisuuksia. Hätää pohjoissavolaisilla ei kuitenkaan vesihuollon tulevaisuuden suhteen ole. Suurimmalla osalla pohjavesialueista kemiallinen tila on edelleen luokiteltu hyväksi, koska todetut haitta-ainepitoisuudet ovat olleet pieniä eivätkä ole heikentäneet vedenottamoiden raakaveden laatua.
Vesijohtoverkosto kehittyi erityisesti maaseudulla
Maakunnan vesivaroista huolehtiminen vaatii järjestelmällisyyttä ja pitkäjänteistä suunnittelua. Pohjois-Savon vesihuoltoa on kehitetty jo vuosikymmenien ajan yhä kattavammaksi verkostoksi. Tavoitteena on ollut etenkin vesihuollon parantaminen maaseudulla.
Maaseudulle on rakennettu aikojen saatossa laaja vesijohtoverkoston kokonaisuus. Laaja ja hyvin toimiva vesijohtoverkosto takaa riittävän talousveden myös poikkeuksellisissa kuivuustilanteissa.
– Vesihuollon kehittäminen on lähtenyt maakunnassa 90-luvulta suurimmaksi osaksi karjatilojen tarpeista. Maidon tuottajilla veden laadun täytyi olla erinomainen. Silloin meillä rakennettiin valtavasti vesijohtoverkkoja. Tämän vuoksi meidän vesihuolto on ollut jo pitkään niin vahvalla tasolla, Siekkinen taustoittaa.
Järvi-Suomeen kuuluvan Pohjois-Savon vesivarat ovat monipuoliset ja runsaat. Alueella on paljon vesistöjä, jotka ovat tarjonneet elinkeinon mahdollisuuksia kalatalouden ja matkailualan yrittäjille jo yli sata vuotta.
Talousvesi on yhteiskunnan tärkeimpiä luonnonvaroja. Sitä käytetään kotitalouksissa, teollisuudessa, maataloudessa ja julkisissa palveluissa. Helposti saatavilla oleva talousvesi pyörittää myös Pohjois-Savon asukkaiden elämää koko maakunnassa. Alueen vesihuolto on ollut jo pitkään kiitettävällä tasolla.
Vuonna 2014 Pohjois-Savossa oli toiminnassa yhteensä 138 vesihuollosta vastaavaa vesiosuuskuntaa tai vesilaitosta. Tänä päivänä lähes kaikki maakunnan asukkaat ovat keskitetyn puhtaan veden toimituksen, keskitetyn viemäröinnin ja siten jätevedenpuhdistuksen piirissä.
Viimeisen 45 vuoden aikana tilanne on muuttunut merkittävästi, sillä vielä 70-luvulla vasta noin puolet maakunnan väestöstä pääsi käyttämään vesihuollon palveluja.
– Vesihuollon tilaa kuvataan meillä aika pitkälti sen perusteella, kuinka iso osa alueen väestöstä on liittynyt keskitetyn pohjavettä hyödyntävän vesihuollon piiriin. Pohjois-Savossa tämä luku on tällä hetkellä 96 prosenttia väestöstä. Viemärihuollon piiriin on kuulunut 85 prosenttia alueen väestöstä. Tämä on hyvä luku, jota suurempaan ei varmaan kannatakaan pyrkiä. Meillä on paljon haja-asutusalueita, joille ei ole juurikaan tarvetta tehdä uusia verkostoja. Suurin osa potentiaalisisten alueiden verkoista on rakennettu jo aiemmin, Siekkinen kertoo.
Kehitys vaatii yhteistyötä
Lähivuosina Pohjois-Savossa on panostettu vedenhankinnan turvaamiseen rakentamalla haja-asutuksen sekä kunnallisten vesihuoltolaitosten välille toimiva yhdysvesijohtoverkosto. Näillä ratkaisuilla on pystytty varmistamaan vesihuollon toiminta aikoina, jolloin maakunnassa on poikkeuksellisen kuivaa.
– Vesihuoltoverkoston turvaaminen on myös tärkeää tulevaisuutta ajatellen. Ensimmäiset verkostot on tehty meillä jo 80-luvulla, ja niissä alkaa olla saneeraamisen tarvetta. Veden jakelun turvaamisen eteen tehdään paljon suunnittelua. Vesilaitosten yhteistyö toimii, ja pystymme jakamaan vettä keskenämme useiden alueiden verkostojen kanssa. Meillä on myös varsin yhtenäinen verkko. Veden jakelun katkoksia kuntien välillä ei juurikaan ole, Siekkinen valottaa.
Kaikki ei ole kuitenkaan kiinni tekniikan edistyksestä. Siekkisen mukaan kehitystä vaaditaan jatkossa myös asiakasyhteistyössä ja viestinnässä vesiosuuskuntien ja muiden toimijoiden kanssa.
– Selkein painopiste vesihuollon kehitystyössä on asiakasyhteistyö ja viestintä. Tarve tähän tulee erityisesti uudesta vesihuoltolaista. Monissa vapaaehtoisuuteen perustuvien vesiosuuskuntien johtotehtävissä on varsin iäkästä väkeä. Olemme järjestäneet näille laitoksille talousalan ja isännöintipuolen osaamista.
Pohjavesien tilaa seurataan tarkasti
Pohjavesialueiden määrällistä tilaa seurataan säännöllisesti. Kaikilla Pohjois-Savon pohjavesialueilla määrällinen tila on arvioitu hyväksi.
Suurimmalle osalle Pohjois-Savon pohjavesialueista on tehty suojelusuunnitelmat. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on tietopaketti pohjavesiolosuhteista, riskitoiminnoista ja tarvittavista suojelutoimenpiteistä.
Vesihuollon hallinnoimisesta vastaa maakunnassa Pohjois-Savon ELY-keskus. Vesienhoidon suunnittelu toteutetaan vuorovaikutuksessa vesien käyttäjien ja kansalaisten kanssa. ELY-keskuksen keskeisistä vesien käyttäjistä ja muista toimijoista on koottu yhteistyöryhmä, joka osallistuu vesien hoidon suunnitteluun. Muut alueella toimivat valtion ja kuntien viranomaiset osallistuvat vesien- ja merenhoitolain mukaiseen vesienhoidon järjestämiseen.
Lue lisää Pohjois-Savon ympäristötilastoista osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Alueellista_ymparistotietoa/PohjoisSavo
Lisätietoja:
Jarmo Siekkinen, johtava vesitalousasiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus
+358 295 026 844