Pinta- ja pohjaveden tila on pääosin hyvä – seurantaa kuitenkin tarvitaan (Keski-Suomi)

Vesien seurantaohjelmien avulla ELY tutkii tai tutkituttaa Keski-Suomessa kymmeniä järvi- ja jokikohteita, yli sataa pohjavedenottamoa sekä reilua kahtakymmentä pohjavesipaikkaa. Veden laaduntarkkailun lisäksi seurannalla on tärkeä merkitys vesienhoitoa varten laaditun suunnitelman ja toimenpideohjelman toteuttamisessa.

Pintavesinäytteistä analysoidaan tänä vuonna muun muassa ravinne- ja happipitoisuuksia, sulan kauden aikana kasviplanktonin määrää indikoivaa a-klorofyllia sekä pH:ta ja veden väriä. Perusseurantakohteiden lisäksi veden laatua seurataan maatalouskuormitteisilta kohteilta. Vedenlaatutietoa on saatavilla osittain 60-luvulta lähtien.

– Edellä mainittujen lisäksi avovesikaudella haetaan 15:ltä järveltä ja 15:ltä jokikohteelta muun muassa pohjaeläin-, piilevä- ja kasviplanktonnäytteitä.  Kartoitamme myös muutamilta pinta- ja pohjavesikohteilta mahdollisia haitta-aineita, joita on vähemmän selvitetty Keski-Suomen vesistä, limnologi Arja Koistinen kertoo.

Pohjavesistä tutkitaan vuonna 2017 ravinneaineiden, esimerkiksi typen ja fosforin, esiintymistä alueella. Muutamista paikoista tutkitaan lisäksi erilaisten torjunta-aineiden esiintymistä. Talvisen liukkauden torjumiseksi tehtävän tiesuolauksen vaikutuksia pohjaveteen kartoitetaan kaksi kertaa vuodessa 23:lta tienvarren havaintopaikalta.

– Pinta- ja pohjaveden laatutietoa kertyy myös niin sanotun velvoitetarkkailuiden myötä. Tarkkailuja toteuttavat toiminnanharjoittajat, joille ympäristöluvassa on annettu tarkkailuvelvoitteet. Seurantatietoja hyödynnetään erilaisissa tutkimushankkeissa, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksia, vesien tummumista ja happamoitumista, vesieliöstön tai kalaston muutoksia sekä hydrologisia muutoksia mittaavissa hankkeissa, Koistinen jatkaa.

Tietoja hyödynnetään myös kuluttajille toimitettavan juomaveden laatua varmistettaessa sekä viranomaistyössä lausuntojen laatimisen yhteydessä.

Keski-Suomen vedet ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa

Suurin osa pintavesistä on ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Järvet ovat paremmassa kunnossa kuin joet. Suurimman haasteen pintavesille tuo hajakuormitus, joka aiheuttaa rehevöitymistä. Pistekuormitusta aiheuttavat esimerkiksi jätevedenpuhdistamot, teollisuus, turvetuotanto ja kalankasvatus. 

Myös pohjavesi on maakunnassamme laadultaan pääosin hyvää. Uhat liittyvät pohjaveden laatuun, määrällisesti vettä riittää. Laatuongelmista yleisempiä ovat maa- ja metsätalousalueiden lannoituksien vuoksi kohonneet typpipitoisuudet sekä teiden suolauksen seurauksena kasvaneet kloridipitoisuudet.

Lisää vesien tilasta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Alueellista_ymparistotietoa/KeskiSuomi

Lisätietoja:

Pintavedet                                  
Limnologi Arja Koistinen          
p. 0295 024 760                         

Pohjavedet
Hydrogeologi Kari Illmer
p. 0295 024 746

Keski-Suomen ELY-keskus