- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2013
Päivitettyä tietoa Lapin pintavesien tilasta (Lapin ELY-keskus)
Pintavesien ekologisesta tilasta on laadittu uudet arviot. Lapissa suurin osa järvistä ja joista on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Hyvää huonommassa tilassa on noin 5 % jokien pituudesta, 15 % järvien pinta-alasta ja suurin osa rannikkovesistä. Pääosa muutoksista edelliseen luokitteluun verrattuna johtuu muuttuneista luokittelukriteereistä tai uuden seuranta-aineiston tuottamasta lisätiedosta.
Vesien tilan arviointi on osa vesienhoidon suunnittelua, joka etenee kuuden vuoden jaksoissa. Edelliset tila-arviot tehtiin kuusi vuotta sitten. Tila-arvioihin voi tutustua ympäristöhallinnon yhteisillä sivuilla:
Luokitus perustuu ensisijaisesti vesien ekologiaan, ei pelkkään veden laatuun tai käyttökelpoisuuteen ihmisen kannalta. Aineistoa on kattavimmin suurista järvistä ja joista, pienten vesien arviointi on suuntaa antava. Pintavesien kemiallisen tilan eli haitallisten aineiden perusteella tehtävä luokitus valmistuu vuoden vaihteeseen mennessä.
Etelä-Lapin jokivesillä paikallisia ongelmia
Kemijoen ja Torniojoen vesienhoitoalueiden suuremmista joista tyydyttävään tilaan luokittuivat Keminmaalla sijaitsevat Akkunusjoki ja Kaakamojoki, Tervolan Kaisajoki sekä Ylitornion Martimojoki ja Alainenjoki. Oulu- ja Iijoen vesienhoitoalueen Lapin alueelle sijoittuvista merkittävämmistä jokivesistä tyydyttävään tilaan luokiteltiin Ranualla sijaitsevat Luiminkajoki, Ranuanjoki sekä Siuruanjoen yläosa. Lisäksi 9 edellä mainituilla alueilla sijaitsevaa pienempää jokea on hyvää huonommassa tilassa.
Edellisessä vesien tilan luokittelussa hyvää huonompaa tilaa ilmentäneiltä joilta kerättiin tehostetusti lisätietoja. Lisääntyneen luokittelutiedon perusteella Ternujoen (Tervola), Käsmäjoen (Kemijärvi), Vuotosjoen (Pelkosenniemi), Liakanjoen (Tornio), Palojoen (Ylitornio) ja Naamijoen (Pello) tilaluokkaa nostettiin tyydyttävästä hyvään. Kyseisten jokien seurantaa kuitenkin jatketaan harvennetulla näytteenottotiheydellä.
Pohjoisimman vesienhoitoalueen muodostavissa, Jäämereen laskevissa Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesistöissä jokivedet ovat lähes kaikki erinomaisessa tilassa. Ihmistoiminnan aiheuttamat paineet ovat vähäisiä ja havaitut ongelmat vesien tilassa ovat hyvin paikallisia. Ainoa laadultaan selvästi ongelmallinen joki on Ivalon ja Saariselän vedenpuhdistamon kuormituksesta kärsivä Akujoki, jonka vedenlaatu ilmentää huonoa tilaa.
Lapin alueella jokien tilaa heikentää lähinnä metsä- ja maatalouden sekä haja-asutuksen aiheuttama kiintoaine- ja ravinnekuormitus. Muutamilla jokialueilla tilaan vaikuttaa paikallisesti myös turvetuotantoalueilta sekä taajamien ja matkailukeskusten vedenpuhdistamoilta tuleva pistekuormitus. Kuormitus on voimakkainta Etelä-Lapin alueella, jonne suurin osa asutuksesta ja ihmistoiminnasta on keskittynyt. Ekologista tilaa heikentää myös jokien rakentaminen, säännöstely ja patoaminen.
Säännöstely ja hajakuormitus näkyvät järvien tilassa
Vesienhoidon toisella kierroksella Lapin järvistä on luokiteltu kaikki yli 50 ha:n järvet sekä muutamia pienempiä järviä. Luokiteltuja järviä on yhteensä 990, joista 840 on uusia luokitteluja. Kokoluokan 50 – 100 ha järvien luokittelu on tehty tiedon puutteen vuoksi pääosin alustavana asiantuntija-arviona. Valtaosa Lapin järvistä on edelleen hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Tyydyttävässä tilassa olevia järviä on yhteensä 29, joista merkittävimpiä ovat Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä säännösteltyjen Raanujärven ja Iso-Vietosen lisäksi Sodankylän Kelujärvi-Matalajärvi ja Kolarin Pasmajärvi. Tyydyttävässä tilassa olevia pienempiä järviä on Lapin etelä- ja keskiosassa, missä maa- ja metsätalouden ja asutuksen hajakuormitus on heikentänyt heikosti kuormitusta sietävien matalien humusjärvien tilaa. Hajakuormituksen seurauksena alkanut sisäinen kuormitus vaivaa monia tyydyttävässä tilassa olevia järviä.
Suurin osa järvien tila-arvioissa tapahtuneista muutoksista johtuu kaudella 2006-2012 hankitusta uudesta seuranta-aineistosta ja sen perusteella tarkentuneesta tila-arviosta. Esimerkkinä edellisessä vesien tilan luokittelussa tyydyttäviksi luokitellut Sodankylän Vaalajärvi ja Kolarin Aalisjärvi ovat uuden seurantatiedon perusteella hyvässä tilassa. Sen sijaan padolla Kemijärvestä eristetyn Pöyliöjärven tila on uuden seurantatiedon perusteella heikentynyt tyydyttäväksi. Pöyliöjärven tilaa pyritään parantamaan käynnissä olevan hankkeen puitteissa ilmastuksella ja tehokalastuksella.
Säännöstellyt vedet
Säännöstellyistä ja rakennetuista joista ja järvistä 39 määriteltiin voimakkaasti muutetuiksi. Näiden vesien osalta arvioitiin saavutettavissa olevaa ekologista tilaa, eli minkälaisia tilan parantamismahdollisuuksia on tehtävissä ilman, että vesivoimantuotannolle aiheutuisi merkittävää haittaa. Yhteensä kymmenen järven ja joen saavutettavissa oleva ekologinen tila arvioitiin tyydyttäväksi. Merkittävimmät vedet, missä parantamistoimenpiteitä on mahdollista tehdä, ovat Kemijoen alaosa, Lokka ja Porttipahta sekä Tengeliönjoen vesistön rakennetut osat. Myös Kemijärvestä erotettujen sivujärvien tilaa olisi mahdollista kohentaa. Näillä vesillä on tehty tai tekeillä säännöstelyn kehittämishankkeita, missä tarkempia toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan.
Rannikkoalueilla lieviä merkkejä rehevöitymisestä
Perämeren ulomman rannikkoalueen luokitus on laskenut tyydyttäväksi tiukentuneiden luokittelukriteerien ja uuden biologisen seuranta-aineiston perusteella. Veden ravinnepitoisuuksien ja näkösyvyyden perusteella Kemin-Simon ja Tornion ulkoalueet ovat edelleen hyvässä tilassa. Sisempien rannikkovesien heikentyneeseen tilaan vaikuttaa sekä jokivesien mukana tuleva kuormitus että suoraan merialueelle kohdistuva pistemäinen jätevesikuormitus ja hajakuormitus. Rannan läheisillä alueilla on havaittu lieviä rehevöitymisen merkkejä, kuten lisääntynyttä limoittumista. Perämeren rannikkoalueen luokitus tullaan vielä yhteen sovittamaan ruotsalaisten valmisteilla olevan luokittelun sekä varsinaisen merialueen luokittelun kanssa.
Lisätietoa
Ylitarkastaja Pekka Räinä, Lapin ELY-keskus, puh. 0295 037 517
Hydrobiologi Petri Liljaniemi, Lapin ELY-keskus, puh. 0295 037 423
Hydrobiologi Annukka Puro-Tahvanainen, Lapin ELY-keskus, puh. 0295 037 495
- Publiceringsdatum
- 2013-09-30