Pressmeddelanden 2014

OKTO-murskeella ei osuutta autojen hammashihnojen vaurioihin (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

Syksyllä 2013 uutisoitiin mysteeripölystä, joka kerääntyy autojen moottoritilaan ja rikkoo autojen jakopään hammashihnoja Oulun alueella. Salaperäisen pölyn arveltiin olevan peräisin OKTO-murskeeksi kutsutusta Outokummun Tornion ferrokromitehtaan kuonasta, jota käytetään etenkin Oulun alueella asfalttipäällysteissä sen hyvän nastarengaskulutuskestävyyden takia.  Aalto-yliopisto on tutkinut asiaa Liikenneviraston toimeksiantona yhteistyössä Lapin AMK:n kanssa. Tutkimuksissa selvisi, että OKTO-murske ei ole syypää hammashihnojen rikkoontumiseen.  Hammashihnat rikkoutunevat todennäköisesti korroosion ja moottoritilaan kertyvän ja siellä kehittyvän hankaavan pölyn yhteisvaikutuksesta.  Lisäksi Lapin AMK:n pienimuotoisessa kyselyssä ilmeni, että autojen hammashihnojen ennenaikaista rikkoontumista esiintyy satunnaisesti myös muualla Suomessa ja tilastollisesti luotettavasti ei voida osoittaa, että ongelma olisi keskittynyt joihinkin automerkkeihin ja pelkästään Oulun alueelle, kuten aiemmin on uutisoitu. 

Aalto-yliopisto tutki Oulun alueelta saamiaan näytteitä OKTO-murskeesta, asfaltista ja kiviaineksista. Lisäksi tutkittiin pölynäytteitä, joita oli kerätty autoista Oulun alueelta Lapin AMK:n toimesta. OKTO-murskeen tutkimuksissa käytettiin Suomen geotieteellisen tutkimuslaboratorion uutta elektronimikroskooppia, jolla selvitettiin sen tyypillistä mineraalijakaumaa ja pitoisuuksia. Aalto-yliopiston tutkimukset täydennettynä GTK:n analyysein osoittivat autoista kerätyn pölyn sisältävän merkittäviä määriä rautakloridia, hyvin pieninä pitoisuuksina OKTO-murskeen rakeita (0,03 – 0,1 %) sekä pieniä pitoisuuksia erittäin kovaa mineraalia korundia (0,04-0,1 %). Lapin AMK:ssa tehtyjen elektronimikroskooppitutkimusten tulokset olivat samansuuntaisia. Merkittävät rautakloridipitoisuudet pölyssä voidaan selittää korroosiolla.  Liukkaudentorjunta-aineet syövyttävät sekä autoja että vähäisessä määrin myös asfaltin kiviaineksia.  Aiemmat tutkimukset osoittavat, että lämpötilan ja kosteuden vaikutus, eli säilytetäänkö autoa autotallissa vai ulkona, vaikuttavat kuitenkin vielä enemmän korroosioon kuin liukkaudentorjunta-aineet.   OKTO-murske ei ole syypää rautakloridin muodostumiseen tai korroosioon sillä rautakloridia muodostui laboratoriokokeissa ainoastaan luonnonkiviainesten kanssa.

Lapin AMK:n tutkimustulokset ovat yhteneväiset yllä esitetyn kanssa. Suolasumukaapissa tehdyssä 8 vuorokautta kestäneessä testissä, jossa materiaalit altistettiin sykliselle kalsiumkloridisumulle, olivat kaikkien tutkittujen automerkkien hammaspyörät kärsineet korroosiosta. Hammaspyörien materiaalitutkimus osoitti niiden olevan samantyyppisiä rauta-hiili-kupari -seoksia. Mikrorakennetarkastelun perusteella ne ovat pulverimetallurgisesti valmistettuja ja tästä johtuen rakenteessa on paljon nk. mikrohuokosia, mikä voi osaltaan edistää kuoppamaisen kulumispinnan syntymistä.  

Tutkimus tehtiin yhteistyönä Aalto-yliopiston Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen Georakentamisen tutkimustyhmän ja Lapin AMK:n toimesta. Lisäksi GTK teki SEM-EDS -analyysit (koostumus/alkuaine -analyysit). Raportti Aalto-yliopiston tutkimuksista julkaistaan syksyllä 2014. Lapin AMK:ssa tehdään aiheesta myös opinnäytetyötä, joka valmistuu keväällä 2014.

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö Markku Tervo, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 0295 038 293
Päällysteasiantuntija Katri Eskola, Liikennevirasto, p. 0295 34  3507
Rakennusgeologian professori Jussi Leveinen, Aalto-yliopisto, p. 040 723 2215
Tietekniikan professori Terhi Pellinen, Aalto-yliopisto, p. 050 555 3790
Tohtoriopiskelija Michalina Makowska, Aalto-yliopisto, p. 050 431 8103
Yliopettaja Timo Kauppi, Lapin AMK, Kemin yksikkö, p. 050 438 1287

• Esitysmateriaalit ja lisätietoa: https://sites.google.com/site/oktotutkimus/