Miten lauha talvi vaikuttaa teiden kuntoon

Lauhan talven vaikutuksia teiden kuntoon voidaan lähteä tarkastelemaan vaurioitumisen perusteista. Teiden kuntoon vaikuttaa merkittävimmin muutama eri säätekijä: pakkanen, jäätymissyvyys ja routiminen, jäätymis-sulamissyklien määrä sekä veden määrä.

Janne Lintilä. Kuva: Tinnu Salonen

Veden vaikutus lienee merkittävin heikentävä olosuhdetekijä teiden kuntoon teiden kuntoa heikentävä olosuhdetekijä. Usein lämmin sää lisää kosteutta, mutta tiellä ja rakenteissa olevan veden määrä ei välttämättä ole riippuvainen lämpötilasta:  

• Vesi moninkertaistaa nastarengaskulutuksen aiheuttamaa urautumista ja reikiintymistä  
• Runsas vesimäärä lisää runkokelirikon aiheuttamien jäälinssien syntymistä  
• Pintakelirikossa vedet eivät pääse poistumaan tieltä ja soratiet saattavat velliintyä  
• Muutoinkin rakenteissa oleva vesi heikentää kantavuutta ja nopeuttaa vaurioitumista 

Lauhana talvena tiestön kuntoa heikentäviä tekijöitä: 

• Jäätymis-sulamissyklien määrän lisääntyminen kiihdyttää päällysteiden rapautumista 

Kylmänä talvena kuntoa heikentäviä tekijöitä: 

• Rakenteiden alapuolelle ulottuva jäätyminen lisää epätasaista routanousua  
• Lämpötilan aleneminen kiihdyttää päällysteiden vaurioitumista. 
• Runkokelirikon aiheuttaa pohjamaahan tai rakenteisiin muodostuvat jäälinssit 
• Nastarengaskauden pituus lisää urautumista 

Edellistä leudompi talvi on aiheuttanut paikkaustarvetta ajankohtina, joina viime talvena oli vielä alemmalla tieverkolla lumipolanne. Myös pääteillä märkänä pysyneet päällysteet vaurioituvat helpommin ja aiheuttavat haasteita paikkaustyölle, mutta suolattuina päätiet ovat muinakin talvina märkiä. Veden tai lumen peittämää vauriota on haastavampi paikata. Lähes valtakunnallinen samanaikainen paikkaustarve myös haastaa vaurioiden paikkaamisien toimenpideajoissa.  

Tuoreiden tutkimusten mukaan päällysteiden urautumisesta enää noin puolet aiheutuu talvella, kun aiemmin sen osuus on ollut kaksi kolmasosaa.  Tähän saattaa olla kitkarenkaiden yleistymisen lisäksi useita kesällä tapahtuvaa deformaatiota lisääviä syitä. Urautuminen on nopeampaa maan pohjoisosissa, mutta se ei riipu ainoastaan kylmyydestä.  

Reikähavaintojen määrässä ei Pirkanmaan konenäköseurannan perusteella ole pääteillä havaittavissa muutoksia talvien välillä. Tämän talven reikähavainnot ovat olleet maltillisia aiempiin verrattuna. Paikkaustarvetta on tämän talven aikana ollut moninkertainen määrä viime talveen verrattuna, mutta paikkausten kokonaismäärään verrattuna talven paikkaukset ovat vain murto-osa. Kiistattomasti tiestön kunto on tällä vuosituhannella heikentynyt, mutta suurin syy tähän on ollut päällysteiden ja rakenteiden ikääntyminen.

Janne Lintilä
Toiminnanohjauspäällikkö, Pirkanmaan ELY-keskus
Liikenne- ja infrastuktuuri