- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2023
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Maaliskuu oli tavanomaista lauhempi (Pohjois-Karjala)
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa kahdesta kolmeen astetta normaalia lämpimämpi. Maaliskuun keskilämpötila oli maakunnassa kahden pakkasasteen tuntumassa, kun tavallisesti keskilämpötila on lähes viisi pakkasastetta.
Maaliskuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 33 mm, mikä on tavanomainen määrä. Kuukauden päättyessä lumen syvyys oli Tohmajärvellä Kemiessä 25 cm, Ilomantsin Naarvassa 85 cm. Muualla maakunnassa lunta oli 40 - 50 cm. Normaalisti lumipeitteen paksuus on maaliskuun lopussa 55 cm. Lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m²) vaihteli Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Kontiolahdella, Koitajoella sekä Jänisjoella 116 – 156 mm. Keskimäärin maaliskuun lopun lumen vesiarvo näissä pisteissä on 155 mm.
Pohjois-Karjalan runsaslumisilla alueilla suurten hallien kattojen lumikuormaa on edelleen tarkkailtava ja hallien omistajien on huolehdittava siitä, että lunta poistetaan hallin katolta tarpeen mukaan. Omakotitalot ja muut asuinrakennukset eivät kuulu riskikohteisiin kattojen lumikuorman osalta.
Järvien vedenpinnat laskivat ajankohdalle tyypillisesti. Maaliskuun viimeisenä päivänä Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli (Arvinsalmen asteikon mukaan) 6 cm ja Ruunaan 3 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Pielisen ja samoin Kajoonjärven vedenkorkeus oli 9 cm tavanomaista ylempänä. Viinijärven vedenkorkeus vastaa ajankohdan keskiarvoa.
Suomen ympäristökeskuksessa laaditun ennusteen mukaan Pielisen vedenkorkeus pysyy ainakin huhtikuun ajan selvästi keskimääräistä ylempänä.
Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän huhtikuussa nousuun, jota kertynee 5 - 15 cm toukokuun puoliväliin mennessä. Tämän jälkeen vedenkorkeuden kehitys riippuu kevään ja alkukesän sademääristä.
Lieksanjoen maaliskuun keskivirtaamaa oli 4 prosenttia ja Koitajoen 10 prosenttia tavanomaista suurempi. Pielisjoen keskivirtaama oli maaliskuussa 90 prosenttia normaalista. Saramojoen keskivirtaama oli lähes puolitoistakertainen.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus vaihteli maaliskuun lopussa ajankohdan keskiarvon molemmin puolin. Kontiolahden Jaamankankaalla pohjavesi oli kuun lopussa 4 cm ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa 2 cm ajankohdan normaalitason yläpuolella. Kontiolahden Jakokoskella pohjavedenkorkeus on 10 cm keskiarvoa alempana. Roudan keskimääräinen syvyys havaintopisteissä oli noin 5 cm, kun sitä normaalisti on 21 cm.
Maaliskuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen 50 - 60 cm. Pielisellä Nurmeksen sataman edustalla jäänpaksuus oli maaliskuun 30. päivä 56 cm, samoin Pyhäselän Roukalahden mittauspaikalla. Pielisen jään on neljä senttiä normaalia paksumpaa, kun taas Pyhäselän jää on sentin tavanomaista ohuempaa.
- Tilasto-osa (pdf)
Lisätietoja
Vesitaloussuunnittelija Esa Päivinen, puh. 0295 026 218, esa.paivinen(at)ely-keskus.fi
- Publiceringsdatum
- 2017-04-10