Navigeringsmeny
Pressmeddelanden 2015

Pressmeddelanden 2015

Pressmeddelanden 2015

Lounais-Suomen sinilevätilanne edelleen rauhallinen, merialueilla levät selvästi lisääntyneet (Varsinais-Suomen ELY-keskus)

Heinäkuun viileydestä johtuen sinilevätilanne Lounais-Suomessa jatkuu rauhallisena. Sisävesien vakiohavaintopaikoilla sinilevää on havaittu runsaasti Rymättylän Kirkkojärvellä Naantalissa. Hieman sinilevää on havaittu kolmella sisävesien vakiohavaintopaikalla: Köyliönjärven Yttilän Ottan havaintopaikalla, Someron Painiojärvellä Moronperän havaintopaikalla sekä Pomarkun Isojärvellä Eekvistinselän havaintopaikalla. Sisävesissä levää on havaittu myös muutamalla vakioseurannan ulkopuolisella paikalla. Salossa Perniön Vähäjärven uimapaikalla on havaittu runsas sinilevien muodostama lautta sekä Kiikalassa Härjänvatsan uimapaikalla on havaittu hiukan levää. Lisäksi viikon 28 lopulla levää havaittiin runsaasti Säkylän Pyhäjärvellä Röhön niemellä.

Merialueiden levähavainnot ovat lisääntyneet kuluneella viikolla. Selkämeren rannikkoalueilla sinilevää on havaittu hieman Uudenkaupungin edustalla Santtion uimarannalla sekä Rauman edustalla Otanlahden vakiohavaintopaikalla. Vakioseurannan ulkopuolelta hieman levää on havaittu Lokalahden edustalta Vähä-Hyypin saaren pohjoispuolelta. Saaristomeren vakiohavaintopaikoilla levää ei ole havaittu. Leväseurannan ulkopuolisilla paikoilla havaintoja on sen sijaan tehty useita. Paraisilla runsaasti levää on havaittu Atun ja Mielisholmenin välissä sekä Paraisten Portin alueella rantaveteen kerääntyneenä. Lisäksi hiukan levää on havaittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vesinäytteenoton yhteydessä Mynälahdella, Rymättylän ja Merimaskun läntisellä merialueella sekä Paimionlahdella. Havainnot viittaavat siihen, että sisä- ja välisaaristossa sinilevät ovat lisääntyneet monin paikoin.

Havaittavan sinilevän määrä vedessä vaihtelee vähäisestä erittäin runsaaseen. Vähäiset sinilevähavainnot ilmenevät tyypillisesti vedessä vihertävinä hiukkasina tai tikkumaisina muodostumina. Levä näkyy paremmin, jos vettä ottaa esim. lasiin. Samalla voi tehdä myös "lasitestin": jos kyseessä on sinilevä ja sitä on runsaammin, levät nousevat noin tunnin kuluessa veden pintaan. Runsastuessaan sinilevät värjäävät ja samentavat veden. Leväesiintymä on runsas, kun vesi on selvästi leväistä tai levä muodostaa tyynellä säällä pienehköjä yhtenäisiä lauttoja, jotka voivat kasautua rantaan. Levää on erittäin runsaasti, kun vesi on selvästi levän samentamaa, muodostuneet levälautat ovat laajoja tai levä on kulkeutunut rantaan paksuiksi kasaumiksi. Hajoava, vanha levämassa nousee usein pintaan ja saattaa muuttua väriltään sinertäväksi. Myös rantaan ajautunut kuollut sinilevä muuttuu yleensä turkoosinväriseksi.

Kuluneen kesän viileys on rajoittanut sinilevien kasvua. Niiden määrä voi kuitenkin lisääntyä nopeastikin, jos vedet lämpenevät. Leväesiintymät voivat olla hyvin paikallisia ja levätilanne voi vaihdella huomattavasti samankin vesistön eri osissa. Erot levämäärissä eri puolilla vesistöä ovat tyypillisiä erityisesti laajoille vesialueille.

Levätilanteen paikallisesta ja ajallisesta vaihtelusta johtuen veden käytössä tulee ennen kaikkea käyttää omaa harkintaa. Silminnähden leväistä vettä ei tule käyttää esimerkiksi löyly- ja pesuvetenä eikä siinä uimista suositella. Leväinen vesi voi aiheuttaa nieltynä pahoinvointia ja muita oireita, joten erityisesti lapsia ja kotieläimiä ei tulisi päästää leväiseen veteen. Jos levää ei kuitenkaan vedessä ole silminnähden havaittavissa, voi sitä oman harkinnan mukaan käyttää.

Päivittyvää levätilannetta voi seurata Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämästä Järvi&Meriwiki -palvelusta, johon kirjataan havainnot vakioseurantapaikoilta. Palveluun on lisäksi mahdollista tallentaa omia levähavaintoja. Päivitetyn levätilanteen saa älypuhelimeen ilmaisen Levävahti-sovelluksen kautta. Varsinais-Suomen ELY-keskukseen voi ilmoittaa levähavaintoja Lounais-Suomen alueelta (p. 0295 022 530).

Lisätietoja:

Maria Hughes, harjoittelija                                 p. 0295 022 530

Janne Suomela, johtava asiantuntija              p. 0295 022 947


Regional information