- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2023
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Kevään vesitilanne ennakoi kuivaa kesää Hämeessä (Häme)
Vähäluminen talvi ja aikainen lumien sulaminen uhkaa jättää Hämeen vesistöt tänä kesänä vähävetisiksi. Mahdolliset suuret sademäärät voivat vielä korjata vesitilannetta. Yleisesti ottaen järvien vedenkorkeudet ja jokien virtaamat ovat nyt lähellä ajankohdan keskitasoa, mutta tavanomaisesta vuodesta poiketen varsinaisia kevättulvia ei enää ole odotettavissa. Suurten järvien vedenkorkeuden nousu kuitenkin jatkuu ennusteiden mukaan vielä toukokuulle saakka. Ajan tasalla olevaa tietoa vesitilanteesta löytyy ymparisto.fi-verkkosivuilta.
Järvien vedenpinnat Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä
Päijät-Hämeessä järvien pinnat ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskitasoa. Maaliskuun pitkäaikaista keskitasoa hieman alempana ovat Hartolan Jääsjärvi 6 cm, Heinolan Ala-Rieveli 7 cm, Lahden Vesijärvi 2 cm ja Päijänne 6 cm. Orimattilan Mallusjärven vedenkorkeus on sen sijaan 23 cm maaliskuun pitkäaikaista keskitasoa ylempänä. Päijänteellä Kalkkisista vettä juoksutetaan 140 m3 sekunnissa eli vain hieman yli puolet tavanomaisesta maaliskuun lopun juoksutuksesta.
Kanta-Hämeen puolella tilanne on kahtiajakoisempi. Hauhon reitillä Iso-Roineveden vedenkorkeus on 28 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Valkeakosken juoksutusta on vähennetty luonnontilaista purkautumista pienemmäksi helmikuun alussa ja kuivan vesitilanteen pienennettyjen juoksutusten ennakoidaan jatkuvan vielä useita kuukausia, jopa lokakuulle saakka. Säännöstelyillä Vanajavedellä ja Vanajanselällä on huomioitu vesitilanteen kuivuus siten, että vedenkorkeutta on nostettu noin puoli metriä ajankohdan keskitason yläpuolelle. Myös Hämeenlinnan Lammin Pääjärvessä vedenkorkeus on 11 cm tavanomaista tasoa ylempänä. Sen sijaan Tammelan Pyhäjärvessä vesi on kuivan syksyn jäljiltä 13 cm alempana kuin yleensä tähän aikaan vuodesta.
Pohjaveden pinnat laskeneet alhaalle
Pohjaveden pinnat ovat Hämeessä olleet laskussa viime kesästä lähtien. Esimerkiksi Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen sekä Lammin Tullinkankaan seuranta-asemilla pohjaveden pinnat ovat laskeneet kesäkuusta lähtien yli puoli metriä. Pohjaveden pinnat ovat tällä hetkellä jopa 60 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Talvi oli vähäluminen, joten pohjavesivarastot eivät kevätsulamisen yhteydessä juurikaan täyttyneet. Keväällä tarvitaan runsaita sateita pohjavesitilanteen parantamiseksi ja kaivojen kuivumisen välttämiseksi. Erityisesti yksittäiset kaivot esimerkiksi pienillä moreenialueilla saattavat kuivua.
Lisätietoja
Vesitilanne: www.ymparisto.fi/vesitilanne
Vedenkorkeus Hämeessä: http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/FIN/vedenkorkeus/HAM.htm
Pintavedet, vesitalousasiantuntija Jouni Riihimäki, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 223
Pohjavedet, hydrogeologi Petri Siiro, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230
Tiedotus
Kirsi Elomaa, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 037
- Publiceringsdatum
- 2017-03-27