- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2014
Kaakkois-Suomen meritaimen voi paremmin (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöhanke "River and Fish – Our Common Interest" päättyy, Kaakkois-Suomen meritaimenen selviämisen edellytykset ovat olennaisesti parantuneet.
River and Fish – Our Common Interest -hanke (RIFCI) sai alkunsa Kaakkois-Suomen meritaimenkantojen ahdingosta. Tutkimuksissa oli selvinnyt, että alueen viimeinen alkuperäinen meritaimenkanta elää Lappeenrannan Mustajoessa, joten pikaiset suojelutoimet olivat tarpeen. Vuonna 2011 alkaneen kolmivuotisen ENPI CBC -ohjelmasta rahoituksen saaneen EU-hankkeen päätavoitteina oli saavuttaa hankejokien ja niiden ympäristön hyvä ekologinen tila sekä säilyttää arvokkaat kalakannat. Tarkoituksena oli myös edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ihmisten ympäristötietoutta sekä yhteensovittaa teollisuuden ja luonnonsuojelun tarpeita.
RIFCI-hankkeen kohdealueina olivat Suomesta Lappeenrannan alueelta alkunsa saavat Mustajoki ja Soskuanjoki sekä Hounijoki ja Rakkolanjoki valuma-alueineen. Lisäksi mukana on Vammeljoki Venäjällä Karjalan kannaksella. Myös merialueella tehtiin tutkimustyötä.
RIFCI-hankkeen merkittävimmät tulokset
Virtavesikunnostukset
Kaikille hankejoille tehtiin kunnostussuunnitelmat ja niitä toteutettiin Suomen puoleisilla osilla yhteensä 21:llä koski- tai virtapaikalla. Kunnostuksilla on ollut selviä myönteisiä vaikutuksia lohikalojen elinoloihin. Esimerkiksi Soskuanjoella on merilohi lisääntynyt jo kahtena vuonna, jota siellä ei ole tapahtunut vuosikymmeniin. Myös Mustajoella uusilla kutusoraikoilla on ollut syksyisin taimenia kutemassa, kunnostettujen alueiden poikasmäärät ovatkin kasvaneet huomattavasti.
Metsätalouden vesiensuojelu ja yleinen luonnonsuojelu
Mustajoen valuma-alue on pääosin metsää, joten vesiensuojelussa huomio kiinnittyi nimenomaan metsätalouden vesiensuojeluun. Suomen metsäkeskus teki hankkeessa Mustajoen ja Kärkjärven valuma-alueille metsätalouden vesiensuojelusuunnitelman, jossa esitetään muun muassa suosituksia tarvittavista vesiensuojelurakenteista, joita jo hankkeen aikanakin toteutettiin.
Venäjän puolella Mustajoen valuma-alue on suurelta osin hyvin luonnontilaisena säilynyttä metsää. Hankkeessa selvitettiin perusteellisesti mahdollisuudet luonnonsuojelualueen perustamiseksi. Perusteita suojelulle löytyi joen uhanalaisten lohikalojen lisäksi myös jokea ympäröivästä luonnosta. Alueelta tavattiin harvinaisia kasvi- ja lintulajeja, sekä liito-oravia, joihin voi törmätä myös Suomen puolella. RIFCI-hankkeen tekemien tutkimusten ja suositusten myötä Leningradin aluehallinnon viimeisimmässä vahvistetussa aluekaavassa Mustajoen ja Rakkolanjoen välinen alue on varattu luonnonsuojelualueeksi nimeltään "Viipurinlahden lohijoet". Tämä on erittäin merkittävä luonnonsuojelullinen saavutus, joka hyödyttää suoraan myös Mustajoen uhanalaista meritaimenkantaa.
Kalakantojen elvyttäminen ja tutkimus
Tutkimustyö oli tärkeä osa koko hanketta. Pääpaino oli luonnollisesti kalatutkimuksessa, mutta myös jokien pohjaeläimistöä tutkittiin, erityisesti Vammeljoen jokihelmisimpukka oli perusteellisten selvitysten kohteena. Tutkimuksilla saatiin runsaasti tietoa hankejokien ekologisesta tilasta, kalastosta sekä taimenkantojen geneettisestä rakenteesta.
Mustajoen uhanalaisesta taimenkannasta perustettiin elävä geenipankki Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalanviljelylaitoksen tiloihin. Tämä geenipankki tulee turvaamaan viimeisen kaakkoissuomalaisen meritaimenkannan säilymisen, mutta sitä voidaan hyödyntää myös meritaimenen kotiutusistutuksissa Kaakkois-Suomen joilla, joista taimen on syystä tai toisesta kadonnut.
Jokialueiden virkistyskäyttö ja kalastus
Hounijoen varrella on molemmin puolin rajaa luontopolut palvelemassa luontoharrastajia ja ulkoilijoita. Venäjän puoleinen luontopolku on ensimmäinen laatuaan alueella ja se on saanut varsin hyvän vastaanoton. Suomen puoleisella osalla jokea oli luontopolku jo olemassa, mutta hankkeessa sitä kehitettiin uusilla rakenteilla, kuten taukopaikoilla, silloilla, pitkospuilla ja opaskylteillä.
Kalastuksen säätely on olennainen asia uhanalaisten kalalajien suojelussa. Venäjän puolella kalastuksen valvonnan edistäminen oli tärkeintä, kun taas Suomessa pyrittiin yhdistämään osakaskuntia ja näin luomaan edellytyksiä yhtenäisille kestäville kalastusjärjestelyille. Nämä tavoitteet toteutuivat; Mustajoki on tyystin rauhoitettu ja Hounijoen alaosan osakaskunnat muodostivat yhden yhteisen osakaskunnan, joka vastaa alueen kalastuksesta ja kalakantojen hoidosta.
Ympäristökasvatus ja tiedottaminen
Yleinen ympäristökasvatus ja tiedon levittäminen lohikalakantojen tilasta molemmin puolin rajaa oli yksi hankkeen tavoitteesta. Mediatiedottamisen lisäksi kolmen vuoden aikana järjestettiin lukuisia seminaareja, luentoja ja esitelmiä muun muassa eri viranomaistahoille, metsätalouden toimijoille sekä opiskelijoille. Opiskelijayhteistyöhön kuuluivat myös kenttäkurssit joita järjestettiin ympäristö- ja luonnontieteiden opiskelijoille.
Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 1,5 miljoonaa euroa ja sitä oli toteuttamassa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa kuusi eri organisaatiota: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen metsäkeskus, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, Biologists for Nature Conservation, Viipurin aluehallinto sekä luoteisvenäjän sisävesien tutkimuslaitos. RIFCI kuului EU:n ENPI CBC 2007–2013 -ohjelmaan, jonka lisäksi hanketta ovat olleet rahoittamassa Lappeenrannan kaupunki, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Nordkalk Oyj, Paroc Oy Ab, Finnsementti Oy, Suomen Karbonaatti Oy, Stora Enso Oyj, Suomen metsäkeskus, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry, Biologists for Nature Conservation, Viipurin aluehallinto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
RIFCI-hankkeen nettisivut (ymparisto.fi)
Linkki käytettäviin kuviin (pdf Liito-orava -kuva Esko Kivistö, muut Anna Lindgren)
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Matti Vaittinen
[email protected]
p. 0295 029 297
This project is co-funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland
- Publiceringsdatum
- 2014-02-18