Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumin teemana kävely ja pyöräily (Kaakkois-Suomi)
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmä järjesti jo neljännen Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumin. Tänä vuonna tilaisuus pidettiin Kouvolassa Kymen Paviljongissa 4.5.2017 teemalla kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, haasteet sekä mahdollisuudet kohti turvallisempaa liikkumista.
Tilaisuuden avasi ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Jyrki Karhula. Hän kertoi ELY-keskuksen roolin laajentuneen viime vuosina pelkästä tienpitäjästä kohti vuorovaikutteisempaa kanssakäymistä muiden liikenneturvallisuudesta vastaavien tahojen kanssa. Yhteistyöllä ja verkostomaisella toiminnalla saadaan hyvät käytännöt leviämään tehokkaimmin, sillä liikenneturvallisuus on parhaimmillaan tekoja - ei sanoja.
Osaa asettua toisen tienkäyttäjän asemaan
Seminaarin ensimmäisen puheenvuoron käytti Liikenneturvan kehittämispäällikkö Antero Lammi. Hän kertoi kävelijöiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden vuorovaikutuksen erityispiirteistä ja haasteista. - Sosiaalisesti taitava toiminta liikenteessä on prososiaalista, ennustettavaa ja emotionaalisesti hallittua. Tienkäyttäjien asenteet, opittu ja persoonallisuus ovat keskiössä.
Lammi nosti esille myös klassisen attribuutiovirheen eli tulkinnat toisen tekemän asian syistä. - Muiden tekemiä mokia selitetään pahan kautta, omia paljon hellemmin, Lammi selitti. Vastakkainasettelun purkamiseksi sujuva ja selkeä liikenneympäristö on myönteisen vuorovaikutuksen kannalta otollinen. On tärkeää myös osata asettua toisen liikkujan ja kulkuneuvon asemaan, ja oma toiminta kannattaa ottaa aina ensimmäisenä kriittiseen tarkasteluun, Lammi neuvoi.
Pyöräilytohtori: "Pyöräily on ratkaisu"
Kalle Vaismaa, WSP Finland Oy:n yksikön päällikkö ja pyöräilytohtori kertoi seuraavaksi, miksi pyöräilyverkon suunnittelu on tärkeämpää kuin luulisi ja miksi pyöräilyä kannattaa edistää. - Pyöräily on ratkaisu, Vaismaa totesi tyhjentävästi. Hänen mukaan liikenneturvallisuus paranee kun autot vähenevät, ei tule melua eikä saastetta, pyöräily on terveellistä, kaikilla on siihen varaa ja voit nähdä ihmisiä kadulla mitä et välttämättä näe autolla huristellessa. - Pyöräily on hyväksi sinulle, muille ja kaupungille, Vaismaa summasi. Ongelmana on kuitenkin käyttäytyminen; pyöräilijöillä ei ole omaa määrättyä tilaa muun liikenteen seassa. Älyliikenne ei ole Vaismaan mukana mikään ratkaisu vaan perusinfran on oltava kunnossa. - Fyysisen infran mukana kestävä kaupunkiliikenne nousee tai kaatuu. Pyöräilyverkon suunnitelma antaa kuitenkin selkänojan ja se tarvitsee vahvaa sidosryhmätyötä, Vaismaa sanoi.
CASE Lappeenranta - vuoden 2015 pyöräilykunta
Lappeenrannan kaupungin tekninen johtaja Pasi Leimi kertoi miten Lappeenranta sai kaksi vuotta sitten pyöräilykuntien verkoston tunnustuksen, kun kaupunki valittiin vuoden pyöräilykunnaksi.
- Ilmasto-ohjelma ja kaupunkistrategia loivat pohjan, ja samalla perustettiin työryhmä pyöräilyn edistämiseksi, Leimi kertoi. Pyöräilyn edistämiseen käytettiin rahaa ja keskustan osayleiskaavan tarkistuksessa otettiin huomioon pyöräily liikennemuotona. Laadittiin ennusteita ja suunnitelmia, sekä mm. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa kaupungin läpi kulkeva Etelä-Karjalan laaturaitti Rautjärveltä Luumäelle. Kevyen liikenteen pääreittisuunnitelma (95 km) kuvattiin ja ongelmat kirjattiin ylös.
Matkan varrelta löytyi mm. huonokuntoisia päällysteitä, puutteellista viitoitusta ja korkeita reunakiviä. Ongelmiin puututtiin ja esim. korkea reunatuet jyrsittiin ajoradan tasoon, opasteita lisättiin ja rakennettiin pyöräilyn liityntäpysäköintipaikkoja, talvikunnossapitoa tehostettiin ja pyöräily otettiin huomioon työmaiden työnaikaisissa liikennejärjestelyissä. Kaupungille tuli myös bonuslahja kun Vammaisneuvosto myönsi kunniamaininnan esteettömyydestä.
Leimin mukaan suuntaus on selvä: liikenneturvallisuus on parantunut ja kaupunki jatkaakin pyöräilyn edistämiseksi tähtäävien toimenpiteitä rakentamalla tulevina vuosina mm. lisää kevyen liikenteen väyliä. Erittäin tärkeäksi Leimi nosti myös "pyöräilyhihhuleiden" kanssa tehtävän yhteistyön ja heidän ammattitaidon esim. suunnitelmien tekovaiheessa (pyöräilyjärjestöltä pyydetään siis nykyisin kommentteja suunnitelmiin jo hyvissä ajoin, jotta kalliita korjauksia ei tarvitsisi tehdä jälkikäteen).
Pyöräjärjestö aktiivisena toimijana
Kaupungin edustajan jälkeen kuultiin käyttäjänäkökulmaa, kun Lappeenrannan pyöräilijöitä edustavat Matti Pesu ja Tomi Lapinlampi kertoivat, kuinka pyöräilyinto Lappeenrannassa on noussut pyöräjärjestön aktiivisen toiminnan myötä.
Alkuun oli Pyöräilyä Lappeenrannassa -blogi, sittemmin I Cycle Lappeenranta-kampanja, ja vapaaehtoisvoimin nousi Lauritsalaan myös Pump track-rata. - Tällä hetkellä on menossa Lappeenrannan nuorisopyöräilyn kehittämishanke, koska lapset ja nuoret ovat tärkeä kohderyhmä; lapset liikkuvat liian vähän ja koululiikunta ei yksin riitä, kertoi Matti Pesu. Lappeenrannan pyöräilijät ovat tehneet myös koulujen pyöräilyselvityksiä. Jatkossa yhteistyön tiivistäminen ja parempi organisoituminen ovat etusijalla, kun mietitään tulevia askelmerkkejä kohti parempaa edunvalvontaa. - Pyöräilyn edistäminen tehostaa koko liikennejärjestelmää, Pesu kertoi.
Kestävän kehityksen verkostotoimijat kävelyn ja pyöräilyn edistäjänä
Vs. ympäristösuunnittelija Marleena Naukkarinen Kouvolan kaupungilta kertoi, miten kestävän kehityksen Kerkko-verkostotoiminnassa on toimittu kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Verkosto on ollut mukana mm. Liikkujan ja Pyöräilijän viikoilla, Autottomassa päivässä sekä antanut tietoiskuja ja toteuttanut vuosittain järjestettävää fillariaamupalaa. - Pienellä budjetilla ja talkoohengellä toimitaan, Naukkarinen kertoi.
Miten lapset saadaan pyöräilemään?
Projektipäällikkö Sanna Ojajärvi Pyöräilykuntien verkostosta kertoi lasten pyöräilystä. - Lapset saadaan pyöräilemään lisäämällä pyöräilytaidon ja liikenteessä liikkumisen taitojen opettamisella, turvallisella infralla sekä pyöräilymyönteisellä kulttuurilla, Ojajärvi kertoi ja siteerasi tanskalaista Klaus Bondamia: "Pyöräilyinfra on riittävän hyvä, jos päästäisit lapsesi pyöräilemään yksin."
Henkilöliikennetutkimuksen mukaan alakoululaiset kävelevät aiempaa vähemmän, ja yläkoululaiset pyöräilevät aiempaa vähemmän. Vastaavasti moottoriliikenne on lisääntynyt (mopoautot, mönkijät). Pyöräilymyönteisissä kulttuureissa pyöräilyinfraa kehitetään koulumatkareittejä kartoittamalla ja kehittämällä (tässä hyvänä mallina Lappeenranta) sekä kulttuurin muuttamisella sosiaalisemmaksi (lasten saattaminen kouluun myös pyörällä voisi olla luontevaa). Ojajärvi esitti viiden kohdan keinot pyöräilyn tukemiseksi kouluissa: 1. ja 2. luokkalaisten pyöräilykieltojen purkaminen, saattoliikennejärjestelyt (lapset jätetään autosta 500 metrin päähän koulusta), yhteiskäyttöpyörät kouluihin, pyöräpysäköinnit kuntoon ja 30 km/h-rajoitukset koulujen läheisyyteen.
Työnantajan keinot kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi
Motiva Oy:n asiantuntija Sara Lukkarinen kertoi monta hyvää syytä, miksi työnantajan kannattaa olla kiinnostunut kestävästä liikkumisesta. Työnantajan näkökulmasta tärkein syy kävelyn ja pyöräilyn edistämisen on terveysnäkökulma: 2-3 kertaa viikossa liikkuvilla on vähemmän sairauspoissaloja kuin kerran viikossa liikkuvilla. Säännöllinen pyöräily vähensi kuoleman riskiä sekä riskiä sairastua syöpiin ja sydänsairauksiin. Kestävän liikkumisen hyötyjä ovat siis työhyvinvoinnin lisääntyminen ja työntekijöiden terveyden parantuminen sekä sairauspoissaolojen vähentyminen. Hiilidioksidipäästöjen vähentyminen ja työnantajan saavuttama imagohyöty ovat myös tärkeitä porkkanoita työnantajan näkökulmasta.
Työnantaja voi parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia jättää auto kotiin tarjoamalla asianmukaiset peseytymistilat sekä mahdollisuuden vaatteiden vaihtoon, kuivatukseen ja säilytykseen. Myös pyöräpysäköinnin on oltava kunnossa. Ja mikäpä estää pitämästä seuraavaa kokousta vaikka kävellen!
"Think car - plan for bicycle"
- Liikenneturvallisuuden kannalta oleellisin asia on nopeuksien alentaminen, totesi Pyöräliiton hallituksen jäsen Marjut Ollitervo. Silloin on enemmän aikaa havaita ja reagoida sekä myös seuraukset ovat lievemmät. - Kävelevien ja pyöräilevien lasten onnettomuusriski 40 km/h ja 50 km/h -kaduilla on 3-5 -kertainen verrattuna 30 km/h -katuihin, Ollitervo kertoi siteeraten Lasten Liikenneturvallisuus Helsingissä -tutkimusta.
Mitä enemmän pyöräilijöitä, sitä turvallisempaa on kaikille, koska silloin on vähemmän vaarallisia ajoneuvoja, pyöräliikenne on näkyvää ja useampi autoilija myös pyöräilee. - Hyvä infra tarkoittaa useampaa pyöräilijää. Ollitervo tiivisti. Suurin osa pyöräilijöiden onnettomuuksista tapahtuu risteyksissä ja liikenneympyröissä. Ongelmana on moottoritiemäinen ympäristö, mikä heikentää pyöräilyn turvallisuutta. Infra pitäisi tukea väistämisvelvollisuuksien ymmärtämistä. -Kun pyörätiet ovat tarpeeksi hyviä mummoille ja vaareille, ne ovat turvalisia kaikille. Oikotietä onneen ei ole, ja turvallisuuden perusta on infra, Ollitervo sanoi. Hän päätti esityksensä hollantilaiseen kansanviisauteen: "Think car, plan for bicycle."
Uudet sähköiset liikkumisvälineet - näkemyksiä ja kokemuksia
Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen kertoi uusista sähköisistä liikkumisvälineistä.
- Kevyistä sähköajoneuvoista ja kävelyä avustavista laitteista tuli 1.1.2016 laillisia kulkuvälineitä tieliikenteessä.
- Ovatko ne lelua vai varteenotettavia kulkuneuvoja, Jussi Pohjonen mietti. - Ne ovat vaihtoehto yksityisautoilulle ja ne tukevat julkista liikennettä. Ne ovat myös kompaktin kokoisia eikä niiden kanssa tule pysäköintiongelmaa. Käyttäjäkuntaan lukeutuvat esim. veneilijät ja karavaanarit. Sähköiset liikkumisvälineet ovat sopivia myös ammattikäyttöön esim. pysäköinninvalvojille, postinjakajille sekä liikkumiseen tehtaissa ja sairaaloissa. Niiden käyttökausi Suomen oloissa on kuitenkin rajallinen, ja myös vastuu onnettomuustilanteissa sekä väistämissääntöjen tulkinta ja nopeuserot esim. jalankulkijoihin verrattuna aiheuttavat sekaannuksia. Viime aikoina laitteiden turvallisuusriskit ovat myös nousseet esille kun tasapainoskootterit (ns. leijulaudat) ovat saaneet aikaan tulipaloja.
Uusista sähköisistä liikkumisvälineistä ei tule uhkaa autoilulle eikä pyöräilylle, ja ellei niiden tekniikka kehity, uskon että ne häviävät markkinoilta. Ongelmia on tullut etenkin akkutekniikan ja
-turvallisuuden osalta, Pohjonen totesi esityksensä lopuksi.
Seminaarin päätteeksi päästiin kokeilemaan uusia sähköisiä liikkumisvälineitä (sähköistä potkulautaa, segwaytä ja leijulautaa) ihan käytännössä. Liikenneturva esitteli myös VR-laseja, joilla pääsee virtuaalifillaroimaan ja harjoittelemaan todellisia liikennetilanteita.
Tutustu liikenneturvallisuusseminaarien aineistoihin >>>
Teksti ja kuvat: Minna Niukkanen, viestintäasiantuntija