Jänisjoen vesistön käyttöedellytykset parantuneet (Pohjois-Karjala)
Jänisjoen vesistön virkistyskäyttöedellytykset ovat parantuneet viime vuosina. Vuonna 2009 Jänisjoen vesistön säännöstelyn kehittämishankkeen tuloksena annettiin 15 suositusta, jotka koskivat mm. säännöstelykäytännön parantamista, rantojen kunnostusta, kalakantojen hoitoa ja kalastusta, virkistyskäyttöä ja veneilyä, yhteistyötä ja viestintää sekä seurantaa ja jatkoselvityksiä. Suositusten toteutumista ja vaikutuksia on tarkasteltu juuri ilmestyneessä seurantaraportissa.
Suositusten toteutumista koordinoimaan ja seuraamaan perustettiin vuonna 2010 säännöstelyn kehittämisen seurantaryhmä, joka koostuu alueen kuntien, kalastusintressin, vesivoimayhtiön, ELY-keskuksen ja alueen asukkaiden edustajista. Seurantaryhmälle tehdyn kyselyn perusteella suositukset ovat lisänneet yleistä tietämystä vesistöstä ja säännöstelystä sekä parantaneet yhteistyötä vesistön eri käyttäjäryhmien kesken. Suosituksilla on koettu olevan Melakko-Loitimolla ja Jänisjoella myönteistä vaikutusta mm. kalastusolosuhteisiin, kalakantoihin, veneilyyn ja melontaan sekä vesimaisemaan.
Loitimon vedenkorkeudet ovat etenkin syksyllä tasoittuneet virkistyskäytön kannalta suotuisammiksi, ja Jänisjokeen on juoksutettu vähintään suosituksen mukaista minimivirtaamaa kuivinakin aikoina. Suositusten mukaisesti Jänisjoen pääuomaan on myös rakennettu veneenlaskuluiskia.
Suosituksiin tehtiin seurantaryhmässä pienehköjä päivityksiä ja esitettiin tehtäväksi jatkoselvityksiä mm. kalakantoihin liittyen. Seurantaryhmä jatkaa toimintaansa kokoontumalla vähintään vuosittain. Tulevana kesänä parannetaan rantautumis- ja kalastuspaikkojen opasteita. Tarkoitus on myös tehdä Jänisjoesta ja sen käytöstä kertovat internet-sivut Tohmajärven kunnan sivustolle.
Jänisjoen vesistöalue sijaitsee Joensuun, Tohmajärven ja Ilomantsin kunnissa sekä pieneltä osin myös Kontiolahden kunnassa. Osa vesistöalueesta sijaitsee Venäjän puolella. Suomen puoleisen vesistöalueen keskusjärvi on Melakko-Loitimo, jonka yläpuoliset joet tunnetaan erämaisista maisemistaan ja melonta- ja kalastusmahdollisuuksistaan. Melakko-Loitimon alapuolisen jokiosuuden eli Jänisjoen alaosan vesivoimantuotanto on käynnistynyt vuonna 1908 Saarion voimalaitoksen rakentamisella. Tämä Suomen puolella noin 50 kilometrin pituinen jokiosuus on lähes täysin porrastettu neljällä Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n voimalaitoksella. Tästä huolimatta myös Jänisjoen alaosa tunnetaan hyvistä kalastuspaikoistaan.
Lisätietoja
Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 026 199, [email protected]
Kehitysinsinööri Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 751, [email protected]
Kuvat: Jouni Turunen