- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Regional information
Ilmastonmuutos haastaa tieverkon ylläpidon ja suunnittelun
Ilmastomme tulee muuttumaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä arvaamattomammaksi ja monella tapaa rankemmaksi. Etenkin pitkän aikavälin hitaasti tapahtuvilla muutoksilla arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia liikenneinfrastruktuuriin.
Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen keskilämpötila on noussut viime viimeisen 40 vuoden aikana 0,2…0,4 astetta vuosikymmenessä. Liikenteen sää- ja ilmastoriskien hallinnassa on kyse yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja toimintavarmuudesta, sillä liikenne nivoo yhteen monia yhteiskunnan toimintoja. Sää ja ilmasto aiheuttavat onnettomuus-, vaurioitumis- ja myöhästymisriskejä, jotka kaikki aiheuttavat kustannuksia ja arvonmenetyksiä toimijoille ja koko yhteiskunnalle.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tienpidolle
Ilmastonmuutoksen myötä tienpidossa kohdataan yhä enemmän sääolosuhteisiin liittyviä haasteita. Ilmastonmuutos saattaa lyhentää tieverkon käyttöikää, koska se on aikanaan suunniteltu toisenlaisiin ja pysyvämpiin ilmasto-olosuhteisiin. Tunnistettuja ongelmia ovat muun muassa sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat, rankkasateet, kuivuus, myrskyt ja kovat tuulet. Lisäksi suuret lämpötilavaihtelut, korkeat lämpötilat sekä niin sanottu plus–miinus-nollakeli kuormittavat rakenteita entistä enemmän.
Lauhalla säällä toistuva jäätyminen ja sulaminen kuluttavat päällysteitä merkittävästi. Sorateillä lämmin ja sateinen talvi aiheuttaa pintakelirikkoa, mikä haastaa käytettyjen materiaalien kestävyyttä. Toisaalta myös pitkät kuivat kaudet aiheuttavat ongelmia: sorateiden pinta pysyy tiiviinä kosteuden ja hienoaineksen avulla, mutta kun kosteus katoaa, hienoaines lähtee pölynä ilmaan ja tien pinta alkaa murentua.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät myös kasvillisuuden hallinnassa. Kasvukauden pidentyminen tai muut olosuhteita parantavat tekijät voivat lisätä vesakon kasvua ja siten tarvetta sen poistamiseen entistä useammin. Myös vieraslajien mahdollinen leviäminen voi tuoda uudenlaisia haasteita tienpitoon.
Haasteet teiden suunnittelulle
Huolellisella suunnittelulla on erittäin suuri merkitys pitkäikäisen ja ilmastonmuutosta kestävän infrastruktuurin tuottamisessa. Tieinfrastruktuuri rakennetaan pitkälle aikajänteelle, mikä tekee siitä erityisen haavoittuvan muuttuville ilmasto-olosuhteille. Vanha infrastruktuuri ei kaikissa olosuhteissa pysty tarjoamaan riittävää resilienssiä, eikä se aina toimi luotettavasti ääriolosuhteissa. Siksi uutta infraa suunniteltaessa on otettava huomioon hyvin pitkän aikavälin muutokset.
Pirkanmaan tulvat marraskuussa 2024
Pirkanmaalla satoi rankasti vettä marraskuun loppupuolella vuonna 2024, joka johti alueella paikallisiin tulviin. Tulvat painottuivat lievästi läntiselle alueelle, ja vaikutuksia havaittiin erityisesti Parkanon, Sastamalan ja Tampereen urakka-alueilla.
Tulvatilanteen taustalla oli useita juurisyitä, joista neljässä tapauksessa epäiltiin vahvasti, että ongelmat johtuivat tiealueen ulkopuolisista tekijöistä. Näissä tilanteissa havaittiin muun muassa liian pieni rumpu yksityistiellä, tukkeutunut putkitettu oja, joka sijaitsi joko kaupungin tai yksityisen maanomistajan alueella, sekä veden kulun estyminen naapurikiinteistön puolella.
Tulvatilanteen käsittely ja jatkokehittäminen edellyttävät useita toimenpiteitä. Ensinnäkin urakoista kerättävää tietoa tulee täydentää. Lisäksi on tärkeää selvittää havaittujen ongelmien todelliset juurisyyt. Omien rumpujen liettymisasteet sekä rakenteelliset mitoitukset on tarkastettava, jotta voidaan varmistaa niiden riittävä toimivuus. Samoin tulee arvioida laskuojien toimintakyky, mukaan lukien sekä ojat että yksityisten ja kuntien vastuulla olevat rumpuverkostot.
Yhteistyö ympäristövastuualueen kanssa on tärkeää. Tiedonvaihto parantaa tiealueen ja sitä ympäröivän maaston kuivatuksen yhteensovittamista sekä lisää ymmärrystä siitä, mitä mahdollisuuksia ja rajoitteita tiekuivatuksella on.
Lisätietoja
Johannes Järvinen
Ympäristöasiantuntija
Tomi Alho
Tienpidon asiantuntija
Sähköpostit ovat muotoa: [email protected]
- Publiceringsdatum
- 2025-05-08
Uppdaterad: 08.05.2025