Pressmeddelanden 2015

Hämeen ELY-keskuksen irtisanomisia pystyttiin vähentämään, muutostuesta hyviä tuloksia (Hämeen ELY-keskus)

Syyskuussa 2014 käynnistyneet ELY-keskusten ja työ- ja elinkeinoministeriön yt-neuvottelut on saatu päätökseen Hämeen ELY-keskuksessa.

Tammikuussa 2015 valtakunnallisten neuvottelujen päättyessä arvioitiin, että ELY-keskusten 33 miljoonan säästötarpeesta toteutetaan suurin osa luonnollisella poistumalla, pääosin eläköitymisen kautta. Vajaa kolmannes säästöistä arvioitiin tuolloin toteutettavan irtisanomisilla ja loput muilla säästötoimilla. Jatkoneuvotteluissa irtisanottavien määrää pystyttiin tästä vielä vähentämään muutostuen laajamittaisella käyttöönotolla sekä muilla säästötoimilla.

Irtisanottavien henkilöiden määrä on Hämeen ELY-keskuksessa kaksi.

Aiemmin tänä vuonna toteutetut irtisanomiset rakennerahastojen teknisen tuen osalta johtivat neljän henkilön irtisanomiseen Hämeen ELY-keskuksessa. Pääosa heistä on jo työllistynyt uuden työnantajan palvelukseen. EU:n rakennerahastojen tekninen tuki vähenee 56 miljoonaa euroa vuosina 2014–2020.

Henkilöstölle uusia mahdollisuuksia muutostuen avulla

ELY-keskuksissa on käytössä hyvän työnantajapolitiikan mukaisesti kattava muutostukipaketti, jonka keinoin henkilöstöstä huolehditaan vaikeassa tilanteessa. Tukena on myös TEM-konsernin erityisosaaminen työelämän muutostilanteiden hoitamisesta.

ELY-keskuksia ohjaavat ministeriöt ja virastot sekä ELY-keskukset ja TE-toimistot ovat sitoutuneet irtisanomisuhan alla olevan henkilöstön uudelleensijoittamiseen. Lisäksi käytössä on muun muassa 1+1-malli, jossa nykyinen työnantaja maksaa ensimmäisen vuoden palkan, kun uusi työnantaja sitoutuu palkkaamaan henkilön vähintään vastaavaksi ajaksi. Irtisanoutumiskorvauksena on mahdollista saada maksimissaan vuoden palkka. Henkilöstölle on räätälöity myös erityinen yrittäjyyteen kannustava 'virkamiehestä yrittäjäksi' -valmennusohjelma.

– Irtisanomisia pystyttiin Hämeen ELY-keskuksessa olennaisesti vähentämään hyödyntämällä muutostuen keinoja. Vapaaehtoisen irtisanoutumiskorvauksen on tähän mennessä valinnut 5 työntekijää. Tiukkaan taloustilanteeseen sopeutumista pystytään myös tulevina vuosina helpottamaan hyödyntämällä eläköitymisen kautta syntyvää luonnollista poistumaa, kertoo ylijohtaja Pekka Savolainen Hämeen ELY-keskuksesta.

Hänen mukaansa lisäsäästöjä pyritään löytämään myös karsimalla muita toiminnan kustannuksia, luopumalla ylimääräisistä toimitiloista, hyödyntämällä ostopalveluita ja ottamalla käyttöön sähköisiä palvelukanavia ja työkaluja.

– Henkilöstön vähenemisestä huolimatta uskon, että palvelukykymme säilyy asiakkaiden kannalta edelleen hyvänä, sanoo ylijohtaja Pekka Savolainen.

Toiminnan ja tehtävien uudistamisella turvataan ELY-palvelut kaikilla alueilla

ELY-keskuksissa ja rakennerahastotoiminnassa on käynnistetty muutos, jolla rakennetaan ketterämpää ja Suomen kilpailukykyä parantavaa hallintoa. Säästöjen toteuttamisessa etsitään edelleen uusia keinoja tuottaa palveluita tehokkaasti ja asiakasystävällisesti. ELY-palveluita saa edelleenkin kaikista ELY-keskuksista. Toiminnan uudistamisessa keskeisessä roolissa on toimintojen sähköistäminen.

– Muutostilanne on viimeisen vuoden ajan koetellut henkilöstön kestävyyttä. Positiivista on kuitenkin ollut, että palvelukykymme on säilynyt hyvänä ja asiakastyytyväisyys on tuoreen selvityksen mukaan jopa parantunut. Onnistuminen työssämme on nyt erityisen tärkeää, kun Hämeen maakunnatkin kärsivät vakavasta työttömyydestä ja kaipaavat kipeästi uutta kasvua ja työpaikkoja, korostaa ylijohtaja Savolainen.

Yt-neuvottelujen taustalla hallituksen säästöpäätökset ja rakennerahastojen teknisen tuen vähentyminen

Yt-neuvottelujen taustalla on Kataisen ja Stubbin hallitusten rakennepoliittinen ohjelma, joka sisältää kasvupanostuksia ja valtion talouden sopeuttamispaketin. Tavoitteena on samanaikaisesti investoida kasvuun ja kilpailukykyyn sekä tasapainottaa valtion taloutta.

Osana hallituksen päättämiä sopeutustoimia ja julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamista ELY-keskuksille kohdennettiin 33 miljoonan euron säästöt vuosille 2015–2018. Lisäksi EU:n rakennerahastojen tekninen tuki vähenee 56 miljoonaa euroa vuosina 2014–2020.