EU-rahaa ja yritystukea Hämeeseen, Kaakkois-Suomeen ja Uudellemaalle 34 milj. euroa vuonna 2015 (Hämeen ELY-keskus)
Hämeeseen, Kaakkois-Suomeen ja Uudellemaalle viime vuonna myönnetystä noin 34 miljoonasta eurosta oli 16,8 miljoonaa yritysrahoitusta ja 17,3 miljoonaa ESR-hankerahoitusta. Alueittain Uudenmaan osuus kokonaisrahoituksesta oli 16,4 miljoonaa, Kaakkois-Suomen 8,9 miljoonaa ja Hämeen 8,7 miljoonaa euroa.
Taulukko: Yritysrahoitus ja ESR-hankerahoitus Hämeeseen, Kaakkois-Suomeen ja Uudellemaalle vuonna 2015
Rakennerahastorahoitusta ja yritystukia Etelä-Suomen alueella hallinnoi Hämeen ELY-keskus. Jäljempänä on eritelty kullekin kolmelle alueelle myönnettyä yritys- ja hankerahoitusta. Tiedotteen lopussa ovat liitteinä yksityiskohtaiset taulukot EU-rahoituksesta ja yritystuesta Etelä-Suomen alueella sekä maakunnittain luettelo avustuksia saaneista yrityksistä.
Yritysten kehittämishalukkuus on säilynyt taantumankin keskellä
Häme
Yritysten kehittämishankkeisiin myönnettiin rahoitusta Kanta- ja Päijät-Hämeeseen noin 2,85 miljoonaa euroa. Rahoituksesta kaksi kolmasosaa kohdistui pk-yritysten kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen, mikä olikin määritelty rahoitusstrategian painopisteeksi. Loppuosa rahoituksesta kohdistui uuden liiketoiminnan luomiseen, osaamisen vahvistamiseen ja tuottavuuden nostamiseen. Nuorten, alle 5 vuotta toimineiden yritysten osuus oli Kanta-Hämeessä merkittävä eli lähes puolet rahoituksen saajista. Päijät-Hämeessä nuoria yrityksiä oli vain neljännes rahoituksen saajista. Teollisuuden osuus myönnetystä kehittämisavustuksesta oli noin puolet, informaatio- ja viestintätoimiala oli toimialoista toiseksi suurin rahoituksen saaja.
Valmistavan teollisuuden ja palvelutoimialojen kehittämishankkeita käynnistettiin vuoden aikana kiitettävän paljon, mutta kehittämishankkeiden keskimääräinen koko on edelleen melko pieni.
Etelä-Suomessa yritystukivarat ovat kohtuullisen niukkoja, joten rahoituksen painopisteiksi on määritelty yrityksen toiminnan kehittäminen ja kansainvälistyminen, mutta investointeja tuettiin vain poikkeustapauksessa. Yritysten kehittämisavustuksella rahoitettiin vuoden aikana erityistukialueilla vain muutamia vientitoimintaa lisääviä investointeja. Tyypillinen avustuksen saaja on kasvuhakuinen yritys, joka on kehittämässä tuotteitaan tai palveluitaan kansainvälisille markkinoille.
Yritysten kehittämispalveluihin myönnettiin rahoitusta Hämeessä puoli miljoonaa euroa 70 pk-yrityksen kehittämiseen. Tällä rahoituksella tuettiin yritysten lyhytkestoisten konsultointipalvelujen, kuten liiketoiminnan nykytila-analyysien, kehittämissuunnitelmien ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien palvelujen, hankintaa. Yritysjohdon ja avainhenkilöiden koulutuksiin osallistui 46 yritystä.
Kaakkois-Suomi
Yritysten kehittämishankkeisiin myönnettiin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntiin vuoden 2015 aikana noin 3,2 miljoonaa euroa. Rahoitusstrategian painopisteenä alueella oli liiketoiminnan kehittäminen ja kansainvälistyminen, joihin kohdistettiin lähes puolet myönnetystä yritysrahoituksesta. Neljännes rahoituksesta kohdistui yritysten kasvun edistämiseen. Nuorten, alle 5 vuotta toimineiden yritysten osuus oli kummassakin maakunnassa yli 40 % rahoituksen saajista. Teollisuuden osuus myönnetystä kehittämisavustuksesta oli noin puolet, informaatio- ja viestintätoimiala sekä koulutusalat olivat toimialoista seuraavaksi suurimpia rahoituksen saajia. Kehittämishankkeiden keskimääräinen koko Kaakkois-Suomen alueella oli lähes kaksinkertainen verrattuna Hämeen alueen hankkeisiin. Suurin yksittäinen hankepäätös tehtiin KymiRing Oy:n kuljettajakoulutushankkeen käynnistämiseen.
Etelä-Suomessa yritystukivarat ovat kohtuullisen niukkoja, joten rahoituksen yleiseksi painopisteiksi on määritelty yrityksen toiminnan kehittäminen ja kansainvälistyminen. Tyypillinen avustuksen saaja on kasvuhakuinen yritys, joka on kehittämässä tuotteitaan tai palveluja kansainvälisille markkinoille. Yritysten kehittämisavustuksella rahoitettiin vuoden aikana kuitenkin erityistukialueilla myös vientitoimintaa lisääviä investointeja ja merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Yritysten kehittämispalveluihin kohdennettiin rahoitusta Kaakkois-Suomessa noin 253 000 euroa lähes 40 pk-yrityksen kehittämiseen. Tällä rahoituksella tuettiin yritysten lyhytkestoisten konsultointipalvelujen, kuten liiketoiminnan nykytila-analyysien, kehittämissuunnitelmien ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien palvelujen, hankintaa. Yritysjohdon ja avainhenkilöiden koulutuksiin osallistui 49 yritystä.
Uusimaa
Yritysten kehittämishankkeisiin myönnettiin Uudellemaalle noin 4,32 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdistui pk-yritysten kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen. Nuorten, alle 5 vuotta toimineiden yritysten osuus oli 41 % rahoituksesta. Teollisuuden osuus myönnetystä kehittämisavustuksesta oli noin 38 %, informaatio- ja viestintätoimiala olivat toimialoista toiseksi suurin rahoituksen saaja 24 %:n osuudella.
Etelä-Suomessa yritystukivarat ovat kohtuullisen niukkoja, joten rahoituksen yleiseksi painopisteiksi on määritelty yrityksen toiminnan kehittäminen ja kansainvälistyminen. Tyypillinen avustuksen saaja on kasvuhakuinen yritys, joka on kehittämässä tuotteitaan tai palvelujaan kansainvälisille markkinoille. Yritysten kehittämisavustuksella rahoitettiin Uudenmaan erityistukialueilla (Raasepori ja Loviisa) myös vientitoimintaa lisääviä investointeja ja merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Yritysten kehittämispalveluihin kohdennettiin Uudellamaalla lähes 1,4 miljoonan euron verran yli 400 pk-yrityksen kehittämiseen. Tällä rahoituksella tuettiin yritysten lyhytkestoisten konsultointipalvelujen, kuten liiketoiminnan nykytila-analyysien, kehittämissuunnitelmien ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien palvelujen, hankintaa. Yritysjohdon ja avainhenkilöiden koulutuksiin osallistui 65 yritystä.
EU:n rakennerahastovarojen käyttö käynnistyi
Rakennerahastokausi 2014–2020 käynnistyi rahoituksen osalta täydellä teholla vasta vuoden 2015 alussa. Käynnistyminen näkyy alueella mm. Euroopan Sosiaalirahaston osarahoittamien hankkeiden hakuprosessien käynnistymisenä ja tavanomaista suurempana päätösmääränä vuoden 2015 aikana. Yritystukipäätöksiä voitiin tehdä jo vuoden 2014 puolella, mutta siltäkin osin toiminnan käynnistymisen painopiste oli vuodessa 2015. Rahoituskehykset ovat Etelä-Suomen alueella aiempia rahoituskausia pienempiä, joten jatkossa rahoituksen volyymi tulee tasaantumaan.
Häme
Vuonna 2015 Hämeen ELY-keskus myönsi rahoitusta vuosien 2014 ja 2015 rahoituskehysten pohjalta. Kanta-Hämeen rahoituskohteena olivat erityisesti Hämeenlinnan alueella nuorten palveluja kehittävät hankkeet ja Riihimäen seudulla koulutuksen kehittämiseen liittyvät hankkeet, joille oli tyypillistä ylimaakunnallisuus. Forssan seudulle ei tässä yhteydessä myönnetty alueellista rahoitusta, mutta alueelle tuli valtakunnallista ESR-rahoitusta.
Kaakkois-Suomi
Kaakkois-Suomessa ohjelmakauden rahoitus alkoi koko Kaakkois-Suomen kattavilla hankkeilla, joissa painottui erityisesti yrittäjyysosaaminen tai syrjäytymisen ehkäisy. Vuoden 2015 rahoitus eriytyi maakunnittain siten, että Etelä-Karjalassa haettiin maakunnallisia painotuksia kaikkiin ESR-toimintalinjoihin ja Kymenlaaksossa alueen toimijoiden työskentely painottui oppilaitosten tai koulutuksen kehittämiseen.
Uusimaa
Uudellamaalla ESR-rahoitus käynnistyi edellisen ohjelmakauden lopun selvityshankkeiden pohjalta siten, että pääosalla vuonna 2015 käynnistyneistä hankkeista oli taustalla aiempaa hanketoimintaa, jonka pohjalta tai jatkoksi uudet hankkeet ovat käynnistyneet. Hanketoiminnan käynnistysvaihetta vaikeutti selvästi Uudenmaan huomattavasti aiempaa matalampi rahoitustaso, mikä näkyy erityisesti rahoitettujen hankkeiden koon selkeänä pienentymisenä. Rahoituksen uudella kohdistamisella on erityisesti pyritty kytkemään ESR-rahoitus Uudenmaan alueelliseen erikoistumiseen ja ottamaan huomioon alueella oleva suuri maahanmuuttajataustainen väestö.
Lisätietoja:
Hämeen ELY-keskuksen rahoitusyksikkö
Yksikön päällikkö Sinikka Kauranen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 151
Ryhmäpäällikkö Kari Sartamo, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 098 (yritystuet)
Tiedotus
Riitta Turunen, Hämeen ELY-keskus, puh. o295 025 173
Liitteet