Nyheter 2022

Regional information

Nyheter 2022

ELY-keskukset valvovat luomutuotantoa – 5 kysymystä ja vastausta luomusta (Pirkanmaa)

Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristöasiantuntija Marika Arrajoki-Alanen valvoo luomutuotantoa maakunnassa. Hän vastaa viiteen kysymykseen luomutuotannosta.

1. Mitä eroa on luomutuotannolla ja muulla maataloustuotannolla?

Kaikki luomuketjun toimijat noudattavat samoja EU:n luomuasetuksessa annettuja sääntöjä. EU:n tavoittelee sitä, että kuluttajat voivat luottaa ostamiensa luomutuotteiden alkuperään ja että luomumarkkinat toimivat yhtenäisesti ja reilun kilpailun hengessä. Luomutuotantoa valvovat Valvira, Ruokavirasto, ELY-keskukset ja Tulli.

Pirkanmaan alueella on 515 luomutilaa, joista 110 tilalla on myös eläintuotanto luomussa. Pirkanmaan tiloista 14 % ja peltoalasta 17,5 % on luomutuotannon piirissä. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella 10 luomutarkastajaa valvoo luomutuotantoa, ja jokainen luomutila tarkastetaan vähintään kerran vuodessa.

Luomuvalvonta on aina jälkivalvontaa eli luomutarkastajien valvontakäynneillä tarkastellaan aina tilannetta edellisestä tarkastuskäynnistä nykyhetkeen. Luomuvalvonnan tavoitteena on varmentua, että jokainen luomutoimija noudattaa omassa toiminnassaan EU:n luomuasetusta. Luomutarkastaja vertaa tarkastuksella toimijan luomusuunnitelmaa luomutoiminnan käytäntöihin. Jotta tarkastaminen olisi sujuvaa, jokaisen luomuketjun toimijan pitää kuvata oma toimintansa mahdollisimman selkeästi ja tallentaa toimintaansa liittyvät tositteet ja asiakirjat helposti saavutettavalla tavalla.

Luomun hyviä käytäntöjä on otettu käyttöön tavanomaisessa tuotannossa yhä enemmän, esimerkiksi hyödyntämällä viljelykiertoja ja typensitojakasveja. Vastaavasti luomutuotannossa tulisi oppia viljelyn tehokkuutta tavanomaisesta tuotannosta.

2. Onko luomueläimillä paremmat olot ja enemmän tilaa kuin muilla tuotantoeläimillä?

Ei välttämättä, koska tavanomaisessa eläintuotannossa kiinnitetään yhtä lailla huomiota eläinten hyvinvointiin. Luonnonmukaisella eläintuotannolla tarkoitetaan EU:n luomulainsäädännön mukaista ja Ruokaviraston valvontajärjestelmään kuuluvaa eläintuotantoa. Säädökset sisältävät tuotantovaatimukset eläinlajeille, joita voidaan kasvattaa luonnonmukaisesti. Tuotannossa huomioidaan eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset ja eläinlajikohtaiset käyttäytymistarpeet. Eläimet ulkoilevat laitumella tai ulkotarhassa vähintään laidunkauden ajan.

3. Kiinnostaako viljelijöitä luomuun siirtyminen enemmän nyt, kun muun muassa lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten hinnat ovat nousseet?

Luomutuotantoon siirtyminen on usein pitkän ajan suunnitelma, eikä lannoitteiden hinnan nousu ainakaan vielä tänä vuonna näkynyt luomutuotantoon liittyvien tilojen määrässä. Alkutuotantoa koskeva kustannuskriisi koettelee yhtä lailla niin tavanomaisen tuotannon kuin luomutuotannonkin harjoittajia.

4. Miksi ihmiset ostavat luomutuotteita?

Luomu on tuotantotapa tavanomaisen tuotannon rinnalla. Meillä on hyvä olla sekä luomutuotantoa että tavanomaista tuotantoa, kuluttajille tulee tarjota vaihtoehtoja kulutusvalintoihinsa. Luomun koetaan eroavan tavanomaisesta tuotannosta torjunta-aineettomuudella, ei-teollisilla lannoitteilla, luonnonmukaisuudella ja eläinten olosuhteilla. Luomun kuluttajabarometrin (2021) mukaan luomuelintarvikkeita syö joka viikko 1,7 miljoonaa suomalaista.

5. Miksi luomutuotteet ovat kalliimpia?

Kaikki luomutuotteet eivät ole merkittävästi kalliimpia kuin tavanomaiset tuotteet. Luomutuotteiden, kuten muidenkin ruokatuotteiden, hinta vaihtelee saatavuuden ja tuoteryhmän mukaan. Esimerkiksi porkkanan hinnan ero on 10 %. Luomuvaihtoehto voi hinnaltaan olla myös edullisempaa. Luomutuottajilla on vähemmän keinoja vaikuttaa tuotantoon kasvukauden aikana. Luomutuotannossa sadot ovat usein tavanomaista tuotantoa pienempiä, koska viljelyssä ei käytetä kasvinsuojeluaineita eikä lannoitteita, joissa on luonnonmukaisessa tuotannossa kiellettyjä ainesosia.

Mies kaurapellolla.
Kaurapelto Tyynelän luomutilalla Joutsenossa. Kuva: ©maaseutuverkosto