Perinnebiotooppien inventointi jatkuu Etelä-Savossa - Punkaharjun kohdetta esitellään 28.6. (Etelä-Savo)
Etelä-Savon ELY-keskus inventoi perinnebiotooppeja tänä kesänä maakunnan itäosassa, muun muassa Punkaharjulla. Yhteen Punkaharjun alueen perinnebiotoopeista ja sen inventointityöhön voi tutustua 28.6. klo 10-14 Suuri-Sairasen kotiseutumuseon niityllä.
Perinnebiotooppien inventoinnissa selvitetään niittyjen, hakamaiden ja metsälaidunten lajistoa, käyttöhistoriaa ja nykytilaa ja sen perusteella arvotetaan kohteet paikallisesti, maakunnallisesti tai jopa valtakunnallisesti arvokkaiksi. Aiemmin inventoitujen kohteiden mahdolliset arvon ja hoidon muutokset kartoitetaan sekä tarkistetaan niiden laajenemismahdollisuudet. Lisäksi inventoidaan uusia perinnemaisemakohteita, esimerkiksi ympäristösopimuksella hoidettavia kohteita.
Koska perinnemaisemia on säilynyt vain vähän, on tarpeen kartoittaa kaikki jäljellä olevat arvokkaat kohteet, kunnostaa jo umpeenkasvaneita alueita ja palauttaa ne alkuperäiseen käyttöönsä, eli karjan rehuntuotantoon.
Tule tutustumaan perinnebiotooppiin ja inventointiin 28.6. Punkaharjulle
Perinnebiotooppiin voi tutusta ja inventointityötä seurata perjantaina 28.6.2019 klo 10-14 Punkaharjulla Suuri-Sairasen kotiseutumuseon niityllä, Hälvänmäentie, Hiukkajoki.
Tilaisuudessa kerrotaan perinnebiotooppien kasvillisuudesta, merkityksestä uhanalaisille lajeille ja hoidosta. Paikalla ovat Etelä-Savon ELY-keskuksen inventoijat ja ProAgria Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntija. Tapahtuman järjestävät Etelä-Savon ELY-keskus, ProAgria Etelä-Savo, Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset ja Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ -hanke.
Punkaharjun Kotiseutumuseon pihapiiriin ja vanhoille pelloille on muodostunut lajirikasta niittyä. Kuva: Hanna Huovinen
Perinnebiotoopit ja niiden eliöt ovat uhanalaisia
Vuonna 2018 tehdyn luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan perinnebiotooppien uhanalaisuus on entisestään lisääntynyt: kaikki maamme perinnebiotoopit ovat uhanalaisia. Perinnebiotooppien 40 luontotyypistä peräti 38 arvioitiin äärimmäisen uhanalaisiksi ja kaksi erittäin uhanalaisiksi. Lajien uhanalaisuus on uudelleen arvioitu vuonna 2019. Suomen kaikista uhanalaisista eliölajeista 24 % elää ensisijaisesti perinnebiotoopeilla, ja näillä alueilla elävistä kasvilajeista lähes kolmannes on uhanalaisia tai silmällä pidettäviä.
Hoito on perinnemaiseman säilymisen elinehto
Perinnemaisemien säilyminen edellyttää oikeanlaista jatkuvaa hoitoa. Umpeenkasvaneita kohteita voidaan kuitenkin kunnostaa ja monilla niittykasveilla on maaperässä siemenpankki, jonka avulla ne hoidon alkaessa levittäytyvät alueelle uudelleen. Perinnemaisemien hoitoon voi saada rahoitusta ympäristösopimusten kautta. "Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito" -ympäristösopimus voidaan tehdä mm. perinnebiotoopeista, luonnonlaitumista, reunavyöhykkeistä, metsäsaarekkeista, muinaismuistokohteista ja maaseudun kulttuuriperinnön hoitamisesta.
Perinnemaisema ja perinnebiotooppi
Perinteisen maatalouden muovaamat laitumet, niityt sekä rakennukset ja rakennelmat muodostavat laajempia perinnemaisemia. Perinnemaisemat voidaan jakaa perinnebiotooppeihin ja rakennettuun perinnemaisemaan, johon kuuluvat vanhat rakennukset ja rakennelmat, kuten heinäladot, riuku- ja kiviaidat. Perinnebiotooppi on erilaisten eliöiden asuttama elinympäristö, joka on kehittynyt vuosikymmenten, jopa vuosisatojen aikana. Perinnebiotoopit jaetaan puustoisiin ja avoimiin, puustoisia ovat metsälaitumet ja hakamaat, avoimia erilaiset niityt ja kedot. Perinnebiotoopit kuuluvat lajistollisesti rikkaimpiin luontotyyppeihimme ja ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.
Linkki:
Lisätietoja:
Luonnonsuojeluasiantuntija Hanna Huovinen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 138, hanna.huovinen(at)ely-keskus.fi