Maaliskuu oli tavanomaista kylmempi ja lumikuorma kasvoi kuukauden lopulla (Pohjois-Karjala)

Säät pysyivät maaliskuun ajan talvisina. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa lähes neljä astetta normaalia kylmempi. Maaliskuun keskilämpötila oli maakunnassa 8,3 pakkasastetta, kun tavallisesti keskilämpötila on 4,7 pakkasastetta.

Maaliskuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 44 mm, kun tavallisesti sataa 33 mm. Kuukauden päättyessä lumen syvyys vaihteli 80 - 110 cm. Normaalisti lumipeitteen paksuus on maaliskuun lopussa 55 cm.  Lumen määrä kasvoi vielä huhtikuun alun lumisateiden myötä. Ilomantsin Naarvassa oli lunta huhtikuun 4. päivä 120 cm. Viime päivien lämpimien säiden vaikutuksesta on lumikerros painunut.   

Maaliskuun alussa lumikuorma ei juuri muuttunut, mutta kuukauden puolivälin paikkeilla ja loppupuolella lunta satoi reilusti lisää. Pohjois-Karjalassa lumikuorma kasvoi monin paikoin kymmeniä kiloja neliömetrillä. Suurimmat lumikuormat, yli 200 kg/m², löytyivät maaliskuun lopulla lähes koko maakunnasta. Paikoitellen lumikuormaa on yli 50 kg/m² enemmän kuin tähän aikaan talvesta keskimäärin.
Lumikuormat ovat kasvussa vesisateiden ja sulamisen takia. Suurien hallien kattoja on edelleen tarkkailtava Pohjois-Karjalassa. Hallien omistajien on aktiivisesti seurattava lumikuormaa ja kantavien rakenteiden kuntoa ja huolehdittava lumen poistosta katolta tarpeen mukaan. Tavalliset omakotitalot eivät kuulu riskialttiisiin kohteisiin kattojen kestävyyden osalta. Niidenkin kohdalla vaaraa saattaa kuitenkin aiheuttaa lumen tai jään putoaminen.

Järvien vedenpinnat laskivat ajankohdalle tyypillisesti. Laskusuunnasta huolimatta maaliskuun viimeisenä päivänä Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli (Arvinsalmen asteikon mukaan) 47 cm yli ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon. Pielisen vedenkorkeus oli 39 cm, Viinijärven 18 cm, Ruunaan 15 cm ja Kajoonjärven 9 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä.
Saimaan lisäjuoksutus aloitettiin jo marraskuun lopulla ja sitä jatketaan 900 m³/s suuruisena todennäköisesti aina kesäkuun loppuun asti, jottei vedenkorkeus nousisi lumien sulamisen myötä tulvalukemiin. Ennusteen mukaan Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus laskee 5 cm huhtikuun loppuun mennessä. Toukokuussa vedenkorkeus lähtee lumen sulamisen myötä nousuun suuresta lisäjuoksutuksesta huolimatta.     
Pielisen vedenkorkeuden laskun ennustetaan tasaantuvan ja kääntyvän nousuun huhti-toukokuun vaihteessa. Touko-kesäkuussa vedenkorkeus nousee selvästi tavallista korkeampaan tulvahuippuun runsaasta lumimäärästä johtuen. Pielisen tulvavahinkojen rajoittamiseksi ELY-keskus hakee Itä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksuttamisesta.

Pielisjoen maaliskuun keskivirtaama oli neljänneksen ja Lieksan- sekä Koitajoen viidenneksen tavanomaista suurempi. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat lähes normaalista aina kaksinkertaiseen. 

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeudet ovat vuodenajalle tyypillisesti laskussa, mutta ovat silti yhä 7 - 60 cm yli ajankohdan keskiarvojen. Roudan keskimääräinen syvyys havaintopisteissä oli 9 cm, kun sitä normaalisti on 20 cm.

Maaliskuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen 45 - 50 cm. Pielisellä Nurmeksen Kuivaniemessä jäänpaksuus oli maaliskuun 30. päivä 45 cm ja Pyhäselän Roukalahdella 46 cm. Pielisen jää on 15 cm ja Pyhäselän jää 9 cm tavanomaista ohuempaa.

• Tilasto-osa (pdf)

Lisätietoja

Vesitaloussuunnittelija Esa Päivinen, puh. 0295 026 218, esa.paivinen(at)ely-keskus.fi
Vesistöennusteet: vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, puh. 0295 026 199, teppo.linjama(at)ely-keskus.fi