Navigeringsmeny
Uutiset 2015

Nyheter 2015

Nyheter

Kotkan Korkeakosken kalatie valmistuu tammikuussa 2016 (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)



3 D-kuva tulevasta kalatiestä auttaa hahmottamaan, miltä valmis rakennelma tulee näyttämään.

Tammikuussa 2016 palkitaan kalojen ja kalastajien odotus kun Korkeakosken voimalaitoksen kalatie Kotkassa valmistuu. Kalatie mahdollistaa lohen, taimenen ja siian nousun voimalaitoksen padon ohi, ja Kymijokeen odotetaan nousevan jopa tuhansia emokaloja kutemaan joen yläjuoksulle.  Kalatiestä tuleekin siihen nousevien kalojen määrällä mitattuna Suomen suurimpia.

Rakennusurakka on ollut pitkä ja sillä on ollut mutkiakin matkassa.
– Korkeakosken kalatietä puitiin mm. vuonna 2007 perustetussa Kymijoki-työryhmässä, joka nostikin kalatien Kymijoen kehittämisen kärkihankkeeksi. Kalatiesuunnitelma valmistui vuonna 2009, kertoo kalastusbiologi Kauko Poikola Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Poikola on ollut mukana kalatien suunnittelussa alusta lähtien eli lähes kaksikymmentä vuotta. 
– Rahoitus ja lupien saaminen ovat olleet työläitä vaihteita, ja hanke  on vaatinut paljon työtä, optimismia ja kärsivällisyyttä. Nyt mieli on kevyt ja eiköhän tässä koe jopa hyvän olon tunnetta, miettii Poikola urakan loppuvaiheessa.

Kymijoen seuraavat kalatiekohteet ovat Ahvenkoski ja Klåsarö.
– Molemmilla on kalatalousmaksuvelvoite ja olemme hakemassa Aluehallintovirastolta muutosta, että maksuvelvoite muutetaan kalatievelvoitteeksi. Hakemus pitäisi lähteä vielä tämän vuoden puolella, Poikola kertoo.

Kymijoella on tehty muutakin kalojen hyväksi, ja esimerkiksi kesäaikaan toteutetulla  ja runsaasti myös mediajulkisuutta saaneella ilmasiltahankkeella tehtiin kutusoraikkoja jokeen helikopterilla. Tämä Cursor Oy:n toteuttama hanke rahoitettiin pääosin Euroopan kalatalousrahastosta. Hanketta edelsi julkinen haku ja sen hyväksymisestä rahoittavaksi päätettiin yhteiskokouksessa, jossa olivat mukana ELY-keskukset ja maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen omarahoitusosuus (10 %) saatiin Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoimista kalatalousmaksuista.

Kymijoen lohikanta on kokenut kovia

Kymijoen kalasto on kokenut kovia vuosikymmenten saatossa kun teollistuminen ja voimalaitosrakentaminen pääsivät vauhtiin. Veden likaantuminen ja joen patoaminen hävitti lohikantaa voimakkaasti 1900-luvun alkupuolella.
– Lopullinen kuolinisku Kymijoen omalla lohikannalle oli voimalaitosten valmistuminen Ahvenkoskelle ja Koivukoskelle 1930-luvulla, Poikola kertoo.

Nevan kantaa olevan lohen kotiutusistutus Suomenlahden rannikolle 1970- ja 1980-luvun vaihteessa onnistui hyvin, ja 1990-luvulla huomattiin, että myös lohen luontainen lisääntyminen onnistui voimalaitospatojen alapuolisilla koskilla. Kymijoen vesi on puhdistunut ja tämä mahdollisti luontaisen vaelluskalakantojen palauttamisen.

Valtaosa lohista pyrkii virtaamaolosuhteista johtuen kudulle Korkeakosken haaran kautta ja siksi Korkeakosken voimalaitoksen padon ohittaminen rakentamalla siihen kalatie, nousikin Kymijoen kalataloudellista kehittämistä pohtineen asiantuntijaryhmän kärkikohteeksi. Tämän jälkeen hankkeelle yritettiin saada rahoitusta useista eri lähteistä siinä kuitenkaan onnistumatta. Hanke nytkähti eteenpäin vasta vuonna 2013, kun valtion lisätalousarvioon saatiin miljoonan euron määräraha Korkeakosken kalatien rakentamiseksi. Ympäristöluvan hankkeelle hankki ELY-keskus, ja koska tuleva kalatie rakentuu teollisuushistoriallisesti arvokkaalle alueelle, tarvittiin hankkeelle ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen myöntämä poikkeamislupa. Museovirasto edellytti omassa lausunnossaan, että ennen poikkeamisluvan myöntämistä tulee tehdä arkeologinen selvitys. Rakennuslupa hankkeelle saatiin joulukuussa 2014.

Rakennusvaihe haastoi tekijät 

Rakennusvaiheen kilpailutuksen hoiti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue, ja tarjouskilpailun voitti kokkolalainen maanrakennusfirma Ab Tallqvist Infra Oy. Rakennesuunnittelusta vastaa oululainen Maveplan Oy. 
– Kymenlaakson maaperä tuotti yllätyksen ja alkuperäistä suunnitelmaa jouduttiin työnaikana muuttamaan niin, että kalatien kalliolle suunniteltujen perustusten 13 anturaa tehtiin porapaaluille, koska kallionpinta oli jopa 10 m alempana alkuperäisestä suunnitelmasta ja kalatien vieressä olevia rakennuksia jouduttiin varomaan, kertoo projektipäällikkö Seppo Mielonen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Korkeakosken kalatien nousukorkeus on 13 metriä ja kalatien betonikaukalon yhteispituus 205 metriä. Hankkeen hintalapuksi tulee n. 1,4 M€, mutta mikäli kalatie toimii odotetulla tavalla, rakentamiseen sijoitetut eurot saadaan takaisin erilaisina tuottoina jo muutamassa vuodessa.

Kymijoen lohikannalla on hyvät edellytykset vahvistua kalatierakentamisella, koska jo yhden toimivan kalatien kautta lohille avautuu runsaasti potentiaalisia kutu- ja poikastuotantoalueita. Kalatien valmistuminen on myös piristysruiske alueen matkailuelinkeinolle; suotta ei Kymenlaakson vaakunassa komeile lohi!


Houkutusvesialtaan pohjalaatan valu menossa. Vasemmalla näkyy kalatien sisäänmenoaukko. Kalatien rakentaminen tehdään lähes kokonaisuudessaan kuivatyönä, jolloin vaikutukset vesistöön ovat vähäiset.


Oikealla valmista kalatien kaukaloa ilman väliseiniä. Vasemmalla käynnissä uuden kaukalon muotitus ja raudoitus.


Tähän rakentuu kalatien poistumisaukko sulkuluukkuineen.

Työt tehdään ponttiseinien sisällä kuivatyönä. Edessä näkyvää kalastuslaituria joudutaan purkamaan noin 10 metrin matkalta.

Vanhaan voimalaitokseen on suunnitteilla kalatien katseluikkunat, mistä voi seurata kalojen nousua voimalaitoksen padon ohi. Kymijoen varrella on yhteensä 13 vesivoimalaitosta, joista ensimmäiset on rakennettu 1800-luvun lopulla.



Korkeakosken voimalaitoksen omistaa nykyisin Kolsin Vesivoimatuotanto Oy.  
Korkeakosken vanhempi vesivoimala valmistui 1906, ja nykyisen vesivoimalan on
suunnitellut arkkitehti Karl Lindahl  vuonna 1926. Kalatie rakennetaan
Korkeakosken voimalaitoksen ja vanhan voimalaitoksen väliselle alueelle.



Minna Niukkanen
Viestintäasiantuntija
Kaakkois-Suomen ELY-keskus


Regional information