Pirkanmaan maanviljelijät ovat osaltaan valmistautuneet kriisien varalta (Pirkanmaa)
Elämme vakaata rauhan aikaa, mutta Pirkanmaan maanviljelijät, ELY-keskus ja kunnat ovat tehneet valmiussuunnitelmia, jotta ruuan tuottaminen jatkuisi myös poikkeusoloissa.
Kotimainen ruuantuotanto ja maatalouden huoltovarmuus nousivat puheenaiheiksi ensin koronapandemian aikana ja nyt uudelleen maaliskuussa, kun Venäjä aloitti uuden hyökkäyksen Ukrainaan.
Sodan tai pandemian lisäksi meitä kohtaava kriisi voisi olla myös säteilyvaaratilanne, ympäristövahinko, tieto- tai sähköliikenteen lamauttava kyberhyökkäys, suuronnettomuus, vakava eläintauti, luonnononnettomuus, terrorismi tai laaja rikollisuus.
Pirkanmaan ELY-keskus, kuntien maaseutuhallinnot ja maanviljelijät ovat tehneet valmiussuunnitelmia erilaisten kriisien varalta. Pirkanmaan alueen kunnat on jaettu viljelyalueisiin, ja viljelyalueille on pääsääntöisesti tehty valmiussuunnitelmat ja nimetty viljelypäällikkö ja varaviljelypäällikkö. Osa kunkin viljelyalueen viljelijöistä on vap-varattuja viljelijöitä. Lyhenne ’vap’ tarkoittaa tässä sitä, että henkilö on vapautettu aseellisesta palveluksesta poikkeusoloissa ja hänet on varattu selviytymisen kannalta kriittisiin tehtäviin. Valmiuslain mukaisissa vakavissa poikkeusoloissa vap-varatut viljelijät jäisivät tekemään valmiussuunnitelman mukaisesti maanviljelijän työtään viljelyalueellaan omalla ja muiden maatiloilla.
Sastamalan kaupungin maaseutupäällikkö Perttu Nääppä ja Lempäälän kunnan maaseutupäällikkö Timo Perälampi kertovat, että vap-viljelijöiden valintaan vaikuttavat ne kaikki tiedot, jotka maaseutuhallinnolla on viljelijöistä ja maatiloista, kuten maatilojen koko ja mitä siellä tuotetaan.
”Kyllä konekapasiteettiakin mietitään, että pienemmällä porukalla tulisi hoidettua samat alueet. Huonompia peltoja jätetään kesannolle”, Nääppä sanoo.
Perälampi toteaa, että poikkeusolojen kesto vaikuttaa siihen, mitä viljellään.
Valmiussuunnitelmia voidaan käyttää myös normaalioloissa, ja Pirkanmaalla niitä valmistauduttiin hyödyntämään muun muassa koronapandemian aikana, kun osa viljelijöistä ei olisi voinut tehdä työtään sairastuttuaan koronaan.
Kuntien maaseutuviranomaiset laativat ehdotuksen vap-varatuista viljelijöistä Puolustusvoimien aluetoimistolle. Pirkanmaan ELY-keskus järjestää viljelijöiden koulutuksia yhdessä kuntien maataloushallinnon, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja tuottajayhdistyksen eli Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton kanssa.
Pirkanmaan ELY-keskuksen alkutuotannon valmiusvastaava Mikko Teivaala kertoo, että viljelijät suhtautuvat vap-varauksiin yleensä myönteisesti, ja koulutuksiin tulee noin 80 prosenttia kutsutuista viljelijöistä. Pirkanmaalla seuraavat vap-varattujen viljelijöiden koulutukset pidetään marraskuussa.
Sastamalan maaseutupäällikkö Perttu Nääppä ja Lempäälän maaseutupäällikkö Timo Perälampi ehdottavat maanviljelijöiden vap-varauksia Puolustusvoimille. Poikkeusoloissa viljelyalueiden viljelypäälliköt raportoisivat ruuantuotannon tilanteesta kuntien maaseutupäälliköille. Kuva Sinikka Suominen