Digitaalisuus helpottaa hoitotyötä, kertyvä data tahdotaan tehokäyttöön

Kuntoutus- ja asumispalveluja tarjoavan Tammenlehväkeskuksen hoitotyössä sovelletaan yhä enemmän terveysteknologiaa. Onnistumisia on koettu, mutta myös haasteita on. Eniten askarruttaa, miten digitaalisista työkaluista saataisiin hyötyä nykyistä paremmin.

1980-luvun lopussa sotainvalidien veljeskodiksi perustettu Tammenlehväkeskus tuottaa monipuolisesti kuntoutumisen palveluja, asumispalveluja kolmessa omassa palvelukodissa, terapia- ja hyvinvointipalveluja sekä päivätoimintaa. Vakituisia työntekijöitä on lähes 200, joista suurin osa on kuntoutus- ja hoitohenkilöstöä.

 

Tammenlehväkeskus oli Poweria työelämään -ratkaisupajan esimerkkiyrityksenä syyskuussa. Kuntoutus- ja kehittämispäällikkö Titta Soimasuo ja hoitotyönjohtaja, tietosuojavastaava Aija Nikkilä avasivat ratkaisupajassa keskuksen digitalisoitumiskehitystä ja toivoivat asiantuntijoilta ideoita.

– Olemme voineet keskittyä toiminnan kehittämiseen entistä paremmin, sillä toimintaympäristömme koki ison muutoksen kolmen vuoden takaisessa perusparannuksessa, Titta Soimasuo kertoi.

Tammenlehväkeskukseen rakennettiin perusparannuksessa toinen kuntosali ja molemmista tehtiin edistyksellisiä älykuntosaleja. Se muutti varsinkin fysioterapeuttien työtä.

Älykuntosalin keskeinen idea on tallentaa asiakkaan harjoitteludataa. Fysioterapeutti tekee asiakkaan tunnistekortille yksilöllisen harjoitusohjelman, jonka mukaan harjoitukset tehdään. Kun asiakas laittaa tunnistekortin laitteeseen, laite antaa harjoituksen toistojen ja sarjojen määrät ja ilmoittaa, kun sarja on tehty ja on tauon vuoro.

Tehdyt harjoittelut tallentuvat asiakkaan tunnistekortille. Tiedot auttavat motivoinnissa, kun asiakkaalle voidaan näyttää, miten hän on kuntoutusjaksollaan edistynyt.

– Tietoja hyödynnetään myös loppulausunnossa, joka kirjoitetaan kaikista kuntoutujista. Niiden perusteella voidaan osoittaa kuntoutuksen vaikuttavuus.

Sekä fysioterapeutit että asiakkaat ovat antaneet älykuntosaleista hyvää palautetta. Soimasuon mukaan älykuntosalin tuottaman datan hyödyntämisessä piilee kuitenkin selvä kehittämisen paikka.

– Dataa olisi saatavissa lisääkin ja sitä voisi käyttää nykyistä monipuolisemmin. Voitaisiinko sillä havainnollistaa vaikuttavuutta esimerkiksi kuntoutuksen maksajille? Mihin muuhun kuntosalidataa voitaisiin käyttää?

– Älykuntosali on muuttanut varsinkin fysioterapeuttien työnkuvaa. He ovat antaneet lähes poikkeuksetta hyvää palautetta. Kertyvän datan jatkokäytössä miellä on parannettavaa. Mahdollisuuksia on vaikka mihin, Titta Soimasuo (oik.) ja Aija Nikkilä sanovat.

Potilashälytysjärjestelmä uusittiin

Aija Nikkilä esitteli ratkaisupajassa Tammenlehväkeskuksen potilashälytysjärjestelmää.

– Valikoimme tosiaan tähän työpajaan esimerkkejä työkaluista, joiden käytössä olemme vähän jämähtäneet paikoilleen. Tällainen on hoitotyössä pakollinen potilashälytysjärjestelmä, joka uusittiin äskettäin.

Uudessa järjestelmässä jokaisella hoitajalla on kännykkä, johon hälytykset tulevat. Sillä voi jatkosoittaa kutsuja eteenpäin, ja se sisältää myös hoitajan turvahälyttimen.

– Järjestelmä on varustettu paikannustiedolla. Olemmekin määritelleet palvelukoteihin alueita, joilla esimerkiksi muistihäiriöinen asukas voi liikkua vapaasti. Hän pitää paikantavaa ranneketta, ja jos hän poistuu alueelta, järjestelmä hälyttää.

Potilashälytysjärjestelmän käyttöönotto on sujunut hyvin ja siihen ollaan tyytyväisiä, mutta myös tämän järjestelmän tuottamaa dataa voitaisiin käyttää nykyistä monipuolisemmin.

– Voisiko se auttaa tuottavuuden parantamisessa?

Kiitetty Työvuorovelho

Kolmantena ratkaisupajalle esiteltiin Työvuorovelho, joka sisältää henkilöstön työvuorosuunnittelun ja palkkahallinnon toiminnot. Käyttöönotto oli merkittävä uudistus, sillä se johti työntekijöiden entistä itsenäisempään työvuorosuunnitteluun.

– Työhyvinvointikyselyissä annettu palaute on ollut todella hyvää. Työvuorovelho on sujuvoittanut oman elämän ja työajan yhdistämistä.

Järjestelmä näyttää työajan toteuman reaaliaikaisena, mistä on iso apu lähiesimiehille.

– Voimme näin seurata osastojen työvoimatarvetta ja siirtää työntekijöitä nopeasti sinne, missä heitä tarvitaan. Samoin voimme seurata sairauspoissaoloja. Tämä nopeuttaa esimerkiksi varhaisen tuen tarjoamista, Aija Nikkilä selvitti.

Työvuorovelhossa koettu on samoja haasteita kuin edellä: Kuinka se saataisiin hyötykäyttöön maksimaalisesti? Millä keinoin käytössä päästäisiin entistä syvemmälle tasolle?

Henkilöstövaje ja vaihtuvuus haastavat

Soimasuo ja Nikkilä avasivat lisäksi sosiaali- ja terveysalan pulmia, jotka hidastavat tai vaikeuttavat terveysteknologian käyttöä. Kaikilla sote-aloilla suurin haaste on henkilöstövaje. Toisena tulee henkilöstön vaihtuvuus.

– Molemmat lisäävät perehdyttämiseen käytettävää aikaa. Aina ensiksi on selvitettävä uusien työntekijöiden digiosaaminen. Lisäksi on varmistettava, että työntekijä on sisäistänyt, miksi järjestelmät ovat tarpeen. Motivointiakin tarvitaan.

Teknologiapelko nakertaa oppimishaluja, on osaamiseroja ja laitteiden käyttö saatetaan kokea ikävänä lisätyönä.

– Sisäisen viestinnän parantamisella voitaisiin kohentaa monia noita asioita. Nyt ongelma on muun muassa se, ettei henkilöstöllämme ole henkilökohtaisia työsähköposteja. Intrassa asioista tiedotetaan, mutta kaikki eivät lue sitä säännöllisesti. Sisäinen viestintä on kyllä kehittämisessä kärkiasioita, Soimasuo ja Nikkilä sanoivat.

Lue myös: Ratkaisupajasta oivalluksia ja parhaat ideat jatkokäyttöön / Tammenlehväkeskus

Tammenlehväkeskus: https://www.tammenlehvakeskus.fi/

Pirkanmaan ELY-keskuksen “Poweria työelämään” -hanke on Työterveyslaitoksen TYÖ2030-ohjelman Pirkanmaan aluehanke. Hankkeessa uudistetaan yrityksiin kohdentuvaa verkosto- ja hanketyötä, ja autetaan työpaikkoja ottamaan käyttöön ja hyödyntämään digitalisaation tuomat mahdollisuudet työhyvinvointia ja kilpailukykyä vahvistavalla tavalla. Hankkeessa kehitetään ja lisätään työelämäosaamista, yhteistyötä ja vaikuttavuutta.

Lisätietoa Poweria työelämään -hankkeesta

 

Teksti: Hybridiviestintä Effet Oy