Tapahtumassa avattiin haastattelupuheenvuorojen kautta näkökulmia monimuotoiseen rekrytointiin ja työkulttuuriin ja pyrittiin vähentämään muun muassa sairauksiin kohdistuvia ennakkoluuloja.

Cem Ulusoy on toiminut 13 vuotta yrittäjänä ja työllistää nyt 18 henkilöä ravintolassa ja päiväkodissa. Yrittäjänä Ulusoy on ennakkoluuloton ja haluaa antaa myös osatyökykyisille mahdollisuuden työntekoon. Ulusoy kertoo arvostavansa työntekijöissä erityisesti oma-aloitteisuutta

Algerialainen Sofiane Azab toivoo meidän uskaltavan rohkeasti lähestyä erilaisiakin ihmisiä.
- Olemme kaikki ihmisiä, olemme kaikki samanlaisia ja haluamme myös useimmiten samoja asioita; koulutuksen, työn, perheen ja hyvän elämän.

Uskalla yrittää!

SantaPark Oy:n rekrytoija Merja Alaranta kertoo saaneensa tänä syksynä 900 hakemusta, joiden joukosta valittiin 40 henkilöä tulevan talvikauden tehtäviin.  – En lue ansioluetteloa niin tarkasti kuin hakemusta. Hakemuksen kirjoitustyyli vaikuttaa. Hakijalta on löydyttävä pilkettä silmäkulmasta ja halua luoda asiakkaille unohtumattomia elämyksiä.

Eri kulttuuritaustaisten työntekijöiden myötä yrityksessä on opittu paljon uutta, myös se, ettei suomalainen tapa tehdä asioita ole aina se ainoa oikea tapa. Yrityksen työskentelykieli on englanti, joten heikommallakin suomenkielen taidolla pärjää. - Pääasia on, että uskaltaa yrittää, korostaa Alaranta.

Hammaslääkäriksi Iranissa kouluttautunut Pour Ahmani Kemani Moein toivoisi saavansa Suomesta töitä. Kasvokirurgiaan erikoistunut Pour opettelee suomenkieltä ja on selvittänyt Valvirasta, mitä eri vaiheita hänen pitää vielä suorittaa ennen kuin saa luvan toimia lääkärinä Suomessa. - Hyvä työntekijä omistautuu työllensä ja rakastaa työtään, tiivistää Pour ajatuksiaan.

Tilaa erilaisuudelle on – tiedonjakoa tarvitaan kuitenkin edelleen

Kaisa Nurminen Lapin epilepsiayhdistyksestä kertoo, että sairautta kohtaan on edelleen ennakkoluuloja. Epilepsia on kuitenkin mainettaan parempi sairaus, enemmänkin rikkaus kuin rasite, korostaa Nurminen. Suomessa on noin 35 000 työikäistä epilepsiaa sairastavaa ihmistä, joista suurin osa työskentelee ilman vaikeuksia. Osa tarvitsee tukea työllistymisessä ja silloin esim. palkkatuki voi olla mahdollinen. Nurminen toivoo lääkäreille enemmän tietoa sairauden vaikutuksista työllistymiseen sekä sairaaloiden ja TE-toimistojen entistä vahvempaa yhteistyötä ja tiedonkulkua. – Tietoa pitää jakaa aktiivisesti edelleen. Ammattitaito ja osaaminen eivät lähde ihmisestä sairauden myötä, Nurminen painottaa.

Palkkatuen, työhönvalmennuksen sekä työolosuhteiden järjestelytuen lisäksi työllistymisessä voi olla apuna oppisopimuskoulutus. Kari Rekilä Lapin oppisopimuksesta kertoo, että Lapissa oppisopimuksella työhön opiskelee noin 1 000 henkilöä vuodessa. Oppisopimusajasta suurin osa opiskellaan töissä, noin 20 % opinnoista opiskellaan koulussa. – Sairaus, vamma tai ikä ei ole este opiskelulle. Hyvän opiskelijan ja työntekijän ominaisuus on monitaitoisuus, jota tarvitaan työelämässä yhä enemmän, kertoo Rekilä.

Illan juonsi energinen ja pirteä Petri Puroaho Vates-säätiöstä, joka toivoi jokaisen keskittyvän ihmisten osaamiseen ja persoonaan sairauksien, vammojen tai kulttuurierojen sijasta. Yhteistyötä, tutustumista ja verkostoitumista sekä tiedon jakamista tarvitaan edelleen. Illan osallistujat olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että erilaisuus on rikkautta ja työyhteisössä ja koko yhteiskunnassamme on tilaa erilaisuudelle.

Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Vates-säätiö, Epilepsialiitto, Lapin ELY-keskus, Lapin ETNO ja Arktiset maahanmuuttajat ry.

Lisätietoa:

www.vates.fi > Välityömarkkinat osana työelämää -projekti
www.epilepsia.fi > Työtä tekijöille -projekti
www.ely-keskus.fi/lappi > Suunto-projekti ja Laatua ja tuottavuutta Lapin työelämään -projekti sekä Lapin ETNO
Arktiset maahanmuuttajat ry.

Teksti: Virpi Vaarala
Kuva: Petri Puroaho