Kainuussa leväesiintymiä on ollut alkukesän aikana selvästi vähemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna.  Alkukesän lämpimistä ja tuulettomista säistä huolimatta leviä on esiintynyt kohtalaisen vahän. Juhannuksen molemmin puolin oli kukintoja ympäri Kainuuta ja viime viikkoina on alkanut monessa paikassa esiintyä levää uuudelleen.

Tähän mennessä on tehty parisenkymmmentä levähaittahavaintoa. Leväkukintojen aiheuttajina ovat olleet pääsääntöisesti Anabaena-suvun sinilevät, jotka voivat muodostaa myös myrkyllisiä kukintoja. Ilmoitetuissa leväkukinnoissa levämäärät ovat olleet suurimmassa osassa kohtalaisen vähäisiä. Levähaittahavainnoissa on ollut myös ilmoituksia alkukesällä männyn siitepölystä, jolloin tuuli kuljetti siitepölylauttoja ympäri järviä. Siitepölystä ei ole terveydellistä haittaa ja se painuu ajan kuluessa vesistöjen pohjaan. Paksut siitepölylautat voivat haista pahalle mädäntyessään.

Pääsääntöisesti sini- ja viherlevän erottaa toisistaan seuraavasti: Viherlevä on lähes aina kiinnittyneenä kasveihin, rantakiviin tai laiturirakennelmiin. Sinilevä on yleensä hiutalemaisesti vapaana kelluvaa ja lauttaantuu tuulella rannoille. Kuivuessaan rannalla sinilevä muodostaa turkoosin sinisen vyön. Tätä voi myös kokeilla kastelemalla höyläämätöntä laudanpätkää levävedessä. Myös laudan pintaan kuivuessaan levä vaihtaa väriä turkoosin siniseksi. Sinilevät voivat olla hermo- tai maksatoksisia. Sama laji voi olla toisessa kukinnassa myrkyllinen ja toisessa taas myrkytön. Levän myrkyllisyyttä ei voi erottaa silmämääräisesti.

Mistä tietää, onko vedessä levää?

Järviveden leväisyyden voi tarkastaa ottamalla vettä kirkkaaseen lasipurkkiin. Jos vedessä on selvästi näkyvissä vihreitä levähippuja, tulee sen käyttöä eritoten löylyvedeksi välttää. Sinileväkukinnan aikana järvivettä ei tulisi käyttää myöskään kasvimaan kasteluvetenä. Samoin lasten ja lemmikkieläinten uimista levävedessä tulisi välttää. Leväisessä vedessä uimisen jälkeen tulisi käydä suihkussa. Levämyrkyt aiheuttavat päänsärkyä, huimausta, nuhaa, kuumetta ja pahoinvointia.

Erilaisia sinileviä on kaikissa vesistöissämme, mutta niiden säännölliset ja runsaat massaesiintymät keskittyvät reheviin ja mataliin vesistöihin. Sinilevät pystyvät muodostamaan massaesiintymiä eli kukintoja myös laadultaan hyvissä vesistöissä, koska ne voivat ottaa tarvitsemansa typen ilmasta erilaissolujen avulla. Tällöin esim. rankkasateen jälkeen vesistöön huuhtoutunut fosforisykäys riittää laukaisemaan kukinnan. Mikäli poutajakso jatkuu pitempään tuulettomana, leväkukintoja esiintynee tulevina viikkoina useassa Kainuun järvessä.

 

Lisätietoja: Kainuun ELY-keskus,
suunnittelija Reima Leinonen, p. 029 502 3799,
yksikön päällikkö Sari Myllyoja, p. 029 502 3833.