Lapin lumi- ja jäätilanne ennakoivat keskimääräistä tulvakevättä (Lapin ELY-keskus)

Tämän hetkisten ennusteiden mukaan kevättulvan arvioidaan olevan Lapissa lähellä keskimääräistä. 16.4.2013 tehdyn ennusteen mukaan ainoastaan Tenojoen maksimivirtaama Onnelansuvannon kohdalla ylittää pitkänajan maksimivirtaamien keskiarvon. Ylityksen suuruus on noin 10 %. Muiden Lapin suurten jokien kevättulvan arvioidaan olevan keskimääräistä tai sitä pienempää luokkaa.

Tällä hetkellä sulaminen on Lapissa vasta alkamassa ja muodostuvan tulvan suuruuden ratkaisee lähiviikkojen sulamiskauden sää. Tämän johdosta virtaamaennusteiden vaihteluväli jokiosuuksittain on vielä kevään tässä vaiheessa laaja. Suurimpia muutoksia ennusteeseen voivat aiheuttaa poikkeuksellisen suuret ja laaja-alaiset vesisateet sekä samanaikainen nopea vuorokauden keskilämpötilan nousu.

Tänä keväänä lumen vesiarvot Lapissa ovat keskimääräisiä hieman korkeampia Enontekiön kunnassa Käsivarren alueella, Utsjoella, Inarissa sekä Kittilän kunnan pohjoisosassa. Itä-Lapissa ja Etelä-Lapissa vesiarvot ovat keskimääräisiä tai sitä pienempiä. Lapin alueella säännöllisesti seurattavia lumilinjoja on yhteensä noin 40 kappaletta.

Lumen suurin vesiarvo on mitattu tänä keväänä Enontekiön Iitossa, jossa vesiarvon suuruudeksi on saatu 240 kg/m². Lukema on noin 30 % keskimääräistä suurempi.  Vastaavasti pienin lumen vesiarvo on mitattu Sallan Kelloselässä, jossa em. arvon suuruus on 104 kg/m². Lukema on keskimääräinen.

Ounasjoella Kittilän kohdalla 16.4.2013 tehdyn ennusteen perusteella kevään maksimivirtaama on keskimäärin 710 m³/s. Maksimivirtaama on 90 % todennäköisyydellä välillä 464–1010 m³/s. Virtaaman vahinkoraja Kittilässä on 850 m³/s.

Joka keväiseen ilmiöön kannattaa varautua. Vuosittain ilmeneviä ongelmia ovat olleet tulva-alueelle jääneet veneet, laiturit ja muut irtaimet rakenteet.  Asukkaan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan. Sään lämpiämisen ja vesisateiden johdosta jäät heikkenevät Lapin joilla ja järvillä nopeasti ja ovat varsinkin virtapaikoilla jo hauraita. Jäällä liikkuessa on syytä noudattaa varovaisuutta.

Tulvan kehittymiseen vaikuttavat tekijät

Tulvaan vaikuttavat erityisesti sulamisen aikainen säätila (sateet ja lämpötila), lumen vesiarvo ja jään paksuus.  Myös maankosteus, pohjavesien pinnan korkeus ja roudan syvyys vaikuttavat sulamisvesien valumiseen vesistöihin; vähäinen routa edistää sulamisveden imeytymistä maaperään, mutta maan pintakerrosvarastojen ollessa täynnä ja korkean pohjaveden aikana maahan varastoituvan uuden veden määrä on pieni. Ohuet jokien jäät pienentävät jääpatojen syntymisriskiä, mutta vähäiset virtaamat kasvattavat jäiden takertumisen riskiä joen pohjaan ja lisäävät siten jääpatoriskiä.

Kuluvana keväänä jääpatoriski on tavanomainen. Joillakin jokiosuuksilla on syksyllä kerääntyneitä jääröykkiöitä ja suppoa, jotka osaltaan voivat vaikuttaa jääpatojen syntyyn.

Lapin ELY-keskus aloitti jääsahaukset 2.4.2013 Simojoelta, jossa sahattiin Asemakylällä, Nikkilän suvannossa sekä Jokisuulla. Simojoelta työ on siirtynyt Liakanjoen kautta Torniojoelle Hellälään. Torniojoelta sahaus siirtyy tällä viikolla Ounasjoelle, Nivankylän, Tapionkylän, Iisinkisuvannon, Kaukosen ja Tepaston sahausalueille. Tämän jälkeen sahataan vielä Kemijoen Teeriselällä Pelkosenniemellä. Sahaustyö päättyy Ivalojoelle. Paikoittainen runsas suppo on hidastanut osaltaan sahaustyön etenemistä.

Jääpatojen ennustaminen on erityisen vaikeaa, vaikkakin tiedetään, että jääpatoja syntyy joka vuosi ja usein vielä samoille paikoille. Käytäntö on osoittanut, että jääpadot aiheuttavat huomattavasti suurempia vahinkoja kuin pelkästään veden suuresta määrästä aiheutuvat tulvat. Jääpatojen synty voi olla hyvinkin nopeaa ja sen aiheuttama vedenpinnan kohoaminen voi ulottua useita metrejä vesitulvan yläpuolelle. Tornionjoelle tehdään jääpatoriskiennusteita. Jäänlähtöennusteita tehdään Simojoelle, Torniojoelle, Tenojoelle ja Kemijoelle.

Vaikeimmin ennustettava tekijä on tulvan aikainen sää. Sääennusteet ovat riittävän luotettavia vain kolme-neljä päivää ennustepäivästä eteenpäin. Sade-ennusteen merkitys on suurimmillaan lumen sulamisen aikana. Etenkin ennustamaton tai selvästi ennustettua suurempi vesisade voi pahimmillaan jopa kaksinkertaistaa ennustetun tulvan.  Voimakkaasti alkanut lumen sulaminen voi keskeytyä kylmän jakson seurauksena. Tällöin virtaaman suuruutta kuvaavasta virtaamakäyrästä tulee kaksihuippuinen ja tulvan kesto pitenee, mutta virtaamien suurimmat arvot laskevat, jopa puolittuvat.

Tulvan kehittymistä tarkennetaan viikoittain tehtävällä tiedotteella. Ennusteiden paikkansapitävyys on sitä suurempi mitä lähempänä ennustettu tulvahuippu on. Ennusteen paikkansapitävyyttä voidaan pitää hyvänä noin viikkoa ennen suurinta virtaamaa. Tässä vaiheessa tulvahuipun ennusteet perustuvat kahden viikon sääennusteeseen ja sen jälkeen keskimääräisiin säätiloihin sekä tämän hetken lumi-, maakosteus- ja pohjavesitilanteeseen.

• Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 (pdf, 236 kt)

Lisätietoja:

Operatiivinen toiminta
Hankintaryhmän esimies Jukka Kuoksa, puh. 0295 037397
Investointivastaava Juha Kuivalainen, puh. 0295 037 391

Ennusteet ja ajankohtainen lumi- ja vesitilanne
Vesivara- ja ympäristöpalvelut -ryhmän esimies Timo Alaraudanjoki,
puh. 0295 037 282 
Rakennusmestari Risto Lampela, puh. 0295 037 412