Lapin ELY-keskus on antanut lausuntonsa Suhangon kaivoshankkeen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (Lapin ELY-keskus)

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Lapin ELY-keskus) on antanut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun YVA -lain ja -asetuksen tarkoittaman yhteysviranomaisen lausunnon Ranuan kunnan alueella sijaitsevan Suhangon – kaivoshankkeen laajennuksen arviointiohjelmasta. Kaivoshankkeesta vastaava kaivosyhtiö on Gold Fields Arctic Platinum Oy.

Lapin ELY-keskuksen lausunnossa tarkastellaan arviointiohjelmaa ja todetaan miltä osin sitä on tarkistettava. Lisäksi siinä esitetään lyhyt tiivistelmä hankkeesta ja keskeiset kohdat arviointiohjelmasta annetuista lausunnoista ja mielipiteistä. Nyt annetun lausunnon tarkoituksena on ohjata alkanutta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ja hankkeen suunnittelua.

Arviointiohjelmasta on annettu yhteensä 20 lausuntoa ja 6 mielipidettä

Lausunnossaan Lapin ELY-keskus pitää ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa pääosin riittävänä. Arviointiohjelmassa on myös puutteita, jotka on ELY- keskuksen lausunnossa tuotu esille osin yksityiskohtaisestikin. Ohjelman puutteet tulee korjata ja täydentää hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä.

Keskeisenä puutteena on, että ohjelmassa ei ole riittävästi huomioitu kalastoon ja kalastukseen, poronhoitoon, alueen virkistyskäyttöön, vesistöihin, ilmanlaatuun ja alueen luontoon kohdistuvien haitallisten vaikutusten riittävää selvittämistä, haitallisten vaikutusten ehkäisemistä ja lieventämistä. Nämä ovat kuitenkin ELY-keskuksen käsityksen mukaan keskeisiä tehtäviä ja tavoitteita tässä YVA-menettelyssä.

Toisaalta lausunnossa on kiinnitetty huomiota siihen, että suhteellisen lyhyen kaivostoiminnan seurauksena kaivospiirin alue tulee muuttumaan monilta osin pysyvästi. ELY-keskuksen mielestä alueen jälkihoidon ja maisemoinnin suunnittelun tulee olla alusta lähtien keskeinen osa koko kaivoshankkeen suunnittelua. Kaivosyhtiön tulisikin tehdä suunnitelma, jota tarvitaan mm. sivukivien ja rikastushiekan läjitysalueiden muotoilun ja alueen maisemavaikutusten suunnittelussa.

Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee erityisesti huomioida hankkeen sijainti kahden tärkeän joen, Simojoen ja Kemijoen, vesistöalueella. Sijainti asettaa lisähaasteita esim. hankkeen vesien johtamiselle, vesien käsittelylle ja ympäristövaikutusten hallinnalle kuin myös varautumisessa mahdollisiin onnettomuustilanteisiin. Simojoki on tärkeä lohijoki ja se on myös lähes ainoita jokia Suomessa, jossa lohi lisääntyy myös luontaisesti. Simojoki kuuluu EU:n Natura-suojeluverkostoon. Kemijoella on taas suuri merkitys merialueen kalastukselle, joella tapahtuu laajaa kalojen velvoiteistutusta.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös ne, jotka eri viranomaiset, alueen asukkaat ja mökkiläiset sekä alueen muut käyttäjät ovat antamassaan palautteessaan sekä pienryhmissä kokeneet tärkeiksi. Kaivoshanke sijoittuu alueelle, jossa on sekä pysyvää asutusta että kesämökkiasutusta. Alueella ei ole nykyisellään melua, pölyä tai tärinää aiheuttavaa toimintaa, eikä myöskään erityisen runsaasti liikennettä.  

Myös laajojen sivukivialueiden, rikastushiekka- ja kipsisakka-altaiden ympäristövaikutukset ja se, miten hoidetaan vesien käsittelyn sekä vesien johtamisen vaikutus ympäristöön hankkeen eri vaiheissa tulee selvittää kattavasti. Tärkeää on tuoda esille myös se, millaiseksi alue on jää kun kaivostoiminta alueella päättyy ja miten jälkihoitotoimenpiteiden toteutus ja toimivuus varmistetaan.

Tavoitteena tulee olla, että hanke toteutetaan kaikissa vaiheissa kaikilta osin niin, että haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja että ns. tarpeettomat haitat estetään kokonaan. Tämä on mahdollista, jos YVA-menettelyssä ja yleensäkin hankkeen suunnittelun yhteydessä selvitetään perusteellisesti erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia ja, että niistä valitaan haitattomin parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteiden mukaisesti.

Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon myös toiminnan aiheuttaman ympäristön pilaantumisen vaaran todennäköisyys, mahdolliset onnettomuusriskit sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen.

ELY-keskus pitää tärkeänä, että kaivosyhtiö valitsee tiedottaessaan hankkeesta aktiivisen ja avoimen linjan.

Kaivoshanke

Suunniteltu kaivoshanke sijaitsee runsaat 30 km luoteeseen Ranualta ja noin 40 km kaakkoon Rovaniemeltä. Kaivosyhtiö on suunnitellut jo aikaisemmin kaivostoiminnan aloittamista ja suorittanut YVA- menettelyn Suhangon alueella vuosina 2001 - 2004. Yhtiöllä on ympäristölupa toiminnan aloittamiseksi.  

Kaivostoimintaa ei ole aloitettu, koska ympäristöluvan mukaisella toteutuksella se on arvioitu kannattamattomaksi. Kannattavuuden parantamiseksi on selvitetty rikasteen jatkojalostusta Suhangossa hydrometallurgisesti ja alueellisesti laajemmalle ulottuvaa kaivostoimintaa. Hankkeessa on tarkoituksena louhia malmia avolouhintana louhoksista, rikastaa perinteisellä vaahdotusrikastuksella sekä edelleen jalostaa vaahdotusrikaste hydrometallurgisella Platsol-prosessilla. Suunniteltu kaivoshanke sisältää Konttijärven ja Ahmavaaran louhosten laajentamisen sekä uusien louhosten Suhanko Pohjoisen, Vaaralammen ja Tuumasuon käyttöönoton.

Nykyiseen ympäristölupaan verrattuna avolouhosten pinta-ala kasvaa 189 ha:sta mahdollisesti 548 ha:iin, sivukivialueet kasvavat 570 ha:sta 1524 ha:iin ja rikastushiekka- ja jäännössakka-altaat 415 ha:sta 1040 ha:iin. Laajennettu kaivospiiri on kooltaan noin 6500 ha ja ulottuu Ranuan ja Tervolan kuntien ja Rovaniemen kaupungin alueelle. Hankkeen vaikutukset ulottuvat mahdollisesti myös Simon kunnan alueelle. Hankkeessa tehdään vesistöjärjestelyjä kuten Ylijoen ja Kotiojan siirto, Vaaralammen ja Suhankojärven pohjoisosan kuivatus. Vuosittain käsiteltävän malmin määrä pysyy ympäristöluvan mukaisessa 10 Mt/a, mutta kaivoksen toiminta-aika kasvaa noin 10 vuodesta aina 30 vuoteen. Tämän hetkiset tunnetut malmivarat ovat noin 299 Mt. Esiintymät sisältävät platinaryhmän metalleja, joista merkittävin on palladium sekä nikkeliä, kuparia, kultaa ja kobolttia.

Kaivoksen YVA- menettelyssä tarkastellaan kahta päävaihtoehtoa (VE1 ja VE2), jotka poikkeavat toisistaan louhinnan laajuuden osalta sekä rikastushiekkojen sijoittamisessa. Lisäksi tarkastelussa on mukana nollavaihtoehto VE0, jolloin alue säilyy nykyisellään sekä vaihtoehto VE0+, joka on nykyisen voimassa olevan ympäristöluvan mukainen toiminta.

VE0+:

• Louhitaan Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset, joissa malmia yhteensä 103 Mt. Louhosten kokonaispinta-ala 189 ha
• Kaivoksen toiminta-aika 11 – 12 vuotta
• Vaahdotuksen rikastushiekka-altaan koko 415 ha
• Sivukivialueiden koko 570 ha

VE1:

• Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset laajempina sekä Suhanko Pohjoinen, malmia louhoksissa yhteensä 245 Mt, louhosten kokonaispinta-ala 387 ha
• Kaivoksen toiminta-aika noin 23 vuotta
• Rikastushiekka-allas 570 ha (sisältää rikastushiekan varastoimisen Konttijärven louhokseen) tai 770 ha (louhos ei varastoimisessa mukana)
• Sivukivialueet 1 120 ha
• Hydrometallurginen jäännössakka-allas 102 ha
• Ylijoen ja Kotiojan siirto

VE2:

• Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset laajempina sekä Suhanko Pohjoinen, Vaaralampi ja Tuumasuo, malmia yhteensä 299 Mt, kokonaispinta-ala 548 ha
• Toiminta-aika noin 32 vuotta
• Rikastushiekka-allas 870 ha (sisältää Konttijärven louhoksen) tai 900 ha (louhos ei mukana)
• Sivukivialueet 1 524 ha
• Jäännössakka-allas 140 ha
• Ylijoen ja Kotiojan siirto
• Vaaralammen kuivatus, Suhankojärven pohjoisosan kuivatus

Kaivoshankkeen laajennus edellyttää 220 kV:n voimajohdon rakentamisen Petäjäskoskelta kaivosalueelle. Sen ympäristövaikutukset selvitetään erillisessä YVA- menettelyssä. Lapin ELY-keskus on antanut voimajohtohankkeen YVA-ohjelmasta lausunnon samanaikaisesti kaivoshankkeen laajennusta koskevan lausunnon kanssa.

• Suhangon kaivoshankkeen laajennus, Ranua

Lisätietoja

Kaivoshanke:
Lapin ELY-keskus, ylitarkastaja Sakari Murtoniemi, puh. 029 503 7441, [email protected] 

Voimajohto:
Lapin ELY-keskus, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Tiina Kämäräinen, puh. 0295 037 407, [email protected]