- Liikenne
- ELY-keskusten liikenteen tehtävät
- Julkinen henkilöliikenne
- Joukkoliikenteen hankinnat
- Markkinaehtoinen liikenne
- Palvelutaso
- Pysäkkiasiat
- Tiedotteet
- Tilastot ja raportit
- Valtionavustukset
- Yksinoikeudet
- Kunnossapito
- Kävely ja pyöräily
- Jalankulku- ja pyöräilyväylien kunnossapito
- Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen
- Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen arjessa ja matkailussa
- Liikennejärjestelmätyö
- Liikenneturvallisuus
- Liikenteen asiakaspalvelu
- Luvat ja lausunnot
- Erikoiskuljetukset
- Ajankohtaista
- Erikoiskuljetusapuri
- Erikoiskuljetusluvan tarve
- Hakemusten käsittely
- Kuormaus ja merkintä
- Liikenteenohjaus
- Lupamaksut ja lupien voimassaoloajat
- Tilastot, julkaisut ja linkkejä
- Etuajo-oikeudet lautoille
- Kaapelit, johdot ja putket tiealueella
- Sijoituslupa, sähkö, tele, kaukolämpö ja maakaasu
- Ilmoitusmenettely, sähkö ja tele
- Suunnittelijan työkalupakki
- Lupa-apuri
- Kelirikkoajan poikkeuslupa maanteille
- Lausunto naapurin kuulemisesta
- Liikenteenohjaussuunnitelmat
- Liittymät
- Luvan hakeminen talvirallikilpailun yhteydessä talvirallirenkailla ajettaville siirtymäosuuksille
- Maantien suoja-alueelle rakentaminen
- Myyntitoiminta maantien varrella
- Opasteet ja mainokset
- Palvelukohdeopasteet ja mustapohjainen osoiteviitta
- Mainonta ja ilmoittelu maantien varrella
- Tilaisuuksien tilapäiset ilmoitukset maantien varrella
- Vaalimainonta maantien varrella
- Muita opastusmerkkejä
- Opasteapuri
- Tapahtuman liikennejärjestelyt
- Tien tilapäinen sulkeminen
- Työlupa tiealueella työskentelyyn
- Vesihuoltojohdot
- Maantielle jätetyn ajoneuvon siirtäminen
- Saaristoliikenne
- Teiden suunnittelu ja rakentaminen
- Tieperinnetoiminta
- Museotiet
- Fagervikintie
- Huovintie
- Peräkunnantie
- Kuortti
- Magneettimäki
- Vanhalinnantie
- Tuusulanjärven rantatie
- Koiviston paikallistie
- Museosillat
- Tienpidon pitkä historia
- Auta Mobiliaa täydentämään kokoelmaa
- Yhteyshenkilöt
- Väyläviraston edeltäjät
- Usein kysyttyä
- Vahingonkorvaukset
- Yksityistieavustukset
Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen
Jalankulku- ja pyöräilyväylien päällysteen korjaaminen
Uudet opasteet ja varusteet
Valtion jalankulku- ja pyöräilyväyliä on yhteensä noin 6 000 kilometriä. ELY-keskukset vastaavat valtion omistaman kävelyn ja pyöräilyn verkon kehittämisestä Väyläviraston ohjauksessa. Valtakunnallisen Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman mukaisesti väylähankkeiden valinnassa tulisi painottaa yhä vahvemmin kulkumuotojakauman muuttamista kestäväksi.
Jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentaminen tai muu jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteita parantava ratkaisu voidaan toteuttaa niin, että olemassa olevan tien varteen rakennetaan jalankulku- ja pyöräilyväylä tai tehdään muu jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteita parantava toimenpide.
Uusi jalankulku- ja pyöräilyväylä voidaan rakentaa myös osana uuden maantien rakentamista tai kauemmas maantiestä muun muassa paremman tasauksen, parempien pohjanrakennusolosuhteiden tai matkan lyhentämisen vuoksi. Jalankulku- ja pyöräilyväylillä, joilla on suuret käyttäjämäärät, voidaan olosuhteita parantaa esimerkiksi erottelemalla liikkujaryhmät tai leventämällä nykyistä väylää.
Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita voidaan parantaa myös kylätieratkaisulla. Kylätiellä autoille on varattu vain yksi ajokaista ja tien molemmilla puolilla on tavallista leveämmät pientareet.
Uusia jalankulku- ja pyöräilyväylätarpeita on tunnistettu ja niitä on tiedossa paljon. Vuosittain voidaan kuitenkin rakentaa vain muutama uusi jalankulku- ja pyöräilyväylä. Viime vuosina uusia väyliä on toteutettu osana merkittäviä pääteiden investointihankkeita. Lisäksi jalankulku- ja pyöräilyteitä on rakennettu kuntien kanssa yhteistyössä siten, että kuntien rahoitusosuus on usein ollut merkittävä.
Uutta jalankulku- ja pyöräilyväylää voi ehdottaa Liikenteen asiakaspalvelun Palauteväylässä. Testaa kuitenkin ennen ehdotuksen jättämistä ELY-keskuksen ehdotusapurin avulla oman kehitysehdotuksen toteutumismahdollisuutta. Kaikkia toimenpiteitä ei voida toteuttaa.
Jalankulku- ja pyöräilyväylien päällysteen korjaaminen
Kävelyn ja pyöräilyn väylien päällysteitä kunnostetaan vuosittain tarpeen ja resurssien mukaan paikallisten ELY-keskusten tilaamina päällystysurakoina. Päällystämistarpeen arvioinnissa otetaan huomioon jalankulku- ja pyöräilyväylän kunto osana alueen kokonaisuutta.
Kun väyliä valitaan päällystysohjelmaan, painoarvo on suurempi sellaisilla väylillä, jotka ovat yhteysväliltään merkittäviä. Väylän käyttöaste ja esimerkiksi mahdollinen työmatkapyöräily otetaan huomioon päällystysohjelmaan valittaessa. Lisäksi jalankulku- ja pyöräilyväyliä paikataan tarpeen mukaan.
Jalankulku- ja pyöräilyväylien päällystyskohteet voi tarkistaa Väyläviraston hankekartalta. Päällystyskohteet päivittyvät kartalle sitä mukaa, kun kesän suunnitelmat päällystysurakoista tarkentuvat. Lisäksi voit tarkistaa käynnissä olevat tietyöt Fintrafficin Liikennetilanne-palvelusta.
Uudet opasteet ja varusteet
Uusi tieliikennelaki on tuonut käyttöön uusia pyöräliikenteen opasteita. Viitat ja opasteet ovat autoliikenteestä tuttuja suunnistus- ja etäisyystauluja sekä perinteisiä viittaopasteita. Lisäksi viitoissa ja opasteissa käytetään erilaisia tunnuksia.
Pyöräilyn suunnistustaulu
Pyöräilyreiteillä ennen tärkeimpiä risteyksiä voidaan käyttää pyöräilyn suunnistustaulua, jonka avulla liittymäaluetta lähestymässä olevalle pyöräilijälle voidaan kertoa ennakkotietona mihin seuraavasta risteyksestä pääsee. Pyöräilyn suunnistustaulua voidaan käyttää myös esimerkiksi ohjaamaan numerolla opastetulle reitille tai EuroVelo-reitille.
Pyöräilyn etäisyystaulu
Pyöräilyn etäisyystaulua käytetään kertomaan välimatkoja seuraaviin, edessä oleviin kohteisiin.
Pyöräilyn paikannimi
Pyöräilyn paikannimikyltti kertoo, että on saavuttu opastettavaan kohteeseen tai alueelle.
Pyöräilyn viitat ja jalankulun viitta
Lisäksi pyöräilyn opasteina voidaan käyttää entuudestaan tuttuja viittoja. Kävelyopasteena voidaan käyttää esimerkiksi jalankulun viittaa.
Opasteiden kuvat: Väylävirasto.
Pyöräliikenteen viitoituksen suunnittelusta, toteutuksesta ja kunnossapidosta vastaa maantieverkolla paikallinen ELY-keskus ja katuverkolla kunta. Pyöräliikenteen viitoituksen suunnittelu ja toteutus tehdään yleensä paikallisen ELY-keskuksen ja alueen kuntien välisenä yhteistyönä. Alueellisten matkailureittien opastusta voivat laatia ja toteuttaa myös muut toimijat, esimerkiksi yhdistykset yhteistyössä kuntien kanssa. Tällöinkin ELY-keskus on mukana työssä valtion väylien osalta.
Yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden välillä. Jos pyöräilijä opastetaan esimerkiksi yksityistielle, asiasta sovitaan tiekunnan kanssa. Jos taas pyöräilijä opastetaan esimerkiksi rata- tai asema-alueelle, asiasta sovitaan Väyläviraston ja yksityisraiteen kyseessä ollessa yksityisraiteen haltijan kanssa.
Valtio tukee kuntien kävelyn ja pyöräilyn edistämistä esimerkiksi kunnille jaettavilla valtionavustuksilla, joita käytetään muun muassa väylien ja niiden varusteiden ja pyöräpysäköinnin rakentamiseen tai parantamiseen.
Alueellista tietoa
Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen - Varsinais-Suomi ja Satakunta
(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa liikenneasioista myös Satakunnan alueella)
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella on jalankulku- ja pyöräilyväyliä yhteensä n. 900 kilometriä. Uusien jalankulku- ja pyöräilyväylien tarpeita on silti tunnistettu paljon. Tien pientareet ovat monin paikoin kapeita ja pyöräily pientareilla koetaan turvattomaksi.
Pientareiden leventäminen ei yleensä ole mahdollista, sillä se maksaa lähes yhtä paljon kuin uuden jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentaminen. Se edellyttää useimmiten maanlunastusta, tiesuunnitelman laatimista ja uuden tiepohjan rakentamista. Ratkaisuna pientareen leventäminen ei myöskään ole yhtä turvallinen kuin erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita voidaan parantaa myös kylätieratkaisulla tietyissä liikenneympäristöissä. Kylätiet ovat Suomessa suhteellisen uusi tietyyppi, eikä niitä ole vielä toteutettu kovin paljon. Kylätie voidaan rakentaa, kun halutaan parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ilman, että rakennetaan erillistä jalankulku- ja pyöräilyväylää.
Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan myös päällystämällä uudelleen huonokuntoisia jalankulku- ja pyöräilyväyliä. Vuosittain jalankulku- ja pyöräilyväyliä päällystetään n. 10–30 km. Kohteet valitaan kunnon ja asiakaspalautteiden perusteella.
Kaupunkiseuduilla pyöräilyn houkuttelevuutta on lisätty myös mm. rakentamalla pyöräparkkeja linja-autopysäkkien yhteyteen, pyöräilyn odotuskaide liikennevaloliittymiin, opastamalla pääpyöräilyreittejä sekä eriyttämällä jalankulku ja pyöräily toisistaan kaistamerkinnöillä. Pyörälaskureiden avulla seurataan keskeisten pyöräilyreittien liikkujamääriä.
Saariston Rengastielle on myös rakennettu pyörähuoltopisteitä. Pikahuoltopisteissä on mahdollista nostaa pyörä telineelle huollon ajaksi ja sieltä löytyvät yleisimmät pyörän huollossa tarvittavat työkalut ja jalkapumppu. Rengastielle on myös asennettu infotaulut, joissa muistutetaan muut liikennemuodot huomioivasta turvallisesta ajotavasta.
Kestäviä liikkumismuotoja tukevia toimenpiteitä pidetään tärkeänä, mutta ELY-keskuksella ei ole ollut viime vuosina juuri lainkaan rahoitusta uusien investointien toteuttamiseen ja nykyistenkin tierakenteiden ylläpidosta on jouduttu tinkimään. Jonossa on paljon toteutusta odottavia uusia jalankulku- ja pyöräilyteitä. Viime vuosina uusia jalankulku- ja pyöräilyväyliä on rakennettu enimmäkseen joko erillisrahoituksen turvin tai kuntien kanssa yhteistyössä siten, että kuntien rahoitusosuus on usein ollut merkittävä. Turun kaupunkiseudulla on voitu viime vuosina toteuttaa MAL-ohjelman puitteissa paljon erilaisia kestävää liikkumista tukevia parannustoimenpiteitä. Uusien jalankulku- ja pyöräilyväylien rakentamisessa onkin suurta vuosittaista vaihtelua. Vuosittain Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelle rakennetaan n. 3–10 km uutta jalankulku- ja pyöräilyväylää.
Mikä on kylätie?
Kylätie voidaan rakentaa, kun halutaan parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ilman, että rakennetaan uutta väylää. Kylätiellä autoille on varattu normaalia kapeampi ajorata ja tien molemmilla puolilla on tavallista leveämmät pientareet. Kylätiellä moottoriajoneuvoilla ajetaan tien keskellä. Pyöräliikenne ja jalankulkijat käyttävät tien piennarta. Kohtaamistilanteessa autot väistävät tilapäisesti pientareelle. Kyläteistä ei ole sitä osoittavaa liikennemerkkiä, vaan tie osoitetaan ajoratamaalauksin ja mahdollisesti erillisellä opastetaululla. Kylätie on kustannustehokas tapa parantaa kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteita. Suurimmat kustannukset kyläteiden perustamisesta aiheutuu, kun tie useimmiten päällystetään uudelleen ennen kylätien tiemerkintöjen tekoa.
Kylätie voidaan rakentaa vähäliikenteisille tai keskivilkkaille teille. Kylätieksi soveltuvalla tiellä pitää olla koko tiejaksolla riittävä näkyvyys, jotta vastaantulevat ajoneuvot havaitaan ajoissa. Kylätien maksiminopeusrajoitus on 50 km/h. Joissain tapauksissa voidaan harkita nykyisen nopeusrajoituksen laskua kylätien perustamiseksi, jos muut kylätien kriteerit täyttyvät. Kylätietä ei voi toteuttaa sorateille, koska sen perustaminen edellyttää ajoratamaalausten tekoa. Kylätien liikenneympäristöön liittyvät kriteerit eivät yleensä täyty myöskään vähäliikenteisillä teillä, joilla on yleisnopeusrajoitus 80 km/h.
Salossa Mathildedahlissa on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen ensimmäinen kylätie. Kylätiejärjestelyssä Bremerintien ja Tullintien liikennejärjestelyitä on muutettu 1,3 km matkalta. Ajoradan keskeltä on varattu moottoriajoneuvoliikenteelle kaksisuuntainen 3 metriä leveä kaista, jonka molemmin puolin on varattu noin 1,5 metriä leveät tilat ensisijaisesti jalankulkijoiden ja pyöräliikenteen käyttöön. Moottoriajoneuvojen kohtaaminen tapahtuu osittain reuna-alueiden kautta. Samalla tien nopeusrajoitus on laskettu 30 km:iin/h.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on laatinut selvityksen kylätieksi soveltuvista kohteista Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Selvitykseen on valittu kohteita mm. tievalaistuksen, päällysteen leveyden, tien liikennemäärän, nopeusrajoituksen ja mutkaisuuden sekä jalankulku- ja pyöräilypotentiaalin perusteella. Selvitykseen kysyttiin myös kuntien ehdotuksia kylätiekohteiksi. Selvityksessä on tarkasteltu potentiaalisia kohteita liikennetietojen pohjalta. Kohteiden toteutuskelpoisuutta pitääkin selvittää vielä tarkemmin ennen kohdekohtaisen toteutussuunnitelman laatimista. Muutamasta kohteesta tehtiin jo selvityksessä maastotarkastelu ja varmistettiin kohteiden toteutuskelpoisuus.
Kyläteiden toteuttamismahdollisuudet Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella 2023 (pdf)
Pyöräliikenteen opastaminen
Uusia pyöräliikenteen opasteita on viime vuosina suunniteltu ja otettu käyttöön eri puolilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aluetta ja opastushankkeita on käynnissä edelleen. Opastuksia on toteutettu kahden tyyppisille reiteille: kaupunkiseutujen pääpyöräilyreiteille sekä pyörämatkailureiteille. Osittain nämä reitit kulkevat samoilla väylillä.
Pääpyöräilyreittien opastuksia on toteutettu Turun ja Porin kaupunkiseuduille
Turussa on nimetty 12 seudullista pääpyöräilyreittiä, jotka kulkevat säteittäisesti Turusta ympäryskuntiin ja takaisin (alla olevassa liittessä merkitty punaisella). Lisäksi on kolme kehämäistä pääpyöräilyreittiä (alla olevassa liittessä merkitty sinisellä), joiden päätepiste ei sijaitse Turun keskustassa.
Turun seudun pääpyöräilyreitit (pdf)
Porin seudun pääpyöräilyreitit (pdf)
Kukin reitti on merkitty ko. reitin opasteisiin punaisella ympyrällä, jonka keskellä on valkoinen reitin numero. Numeroa seuraamalla pysyy opastetulla reitillä. Katkokehyksellä oleva numerotunnus opastaa kyseiselle reitille, samaan tapaan kuin maanteiden numerotunnuksissakin. Pääpyöräilyreittien lisäksi reittien varrella on opastettu tärkeimpiin sivusuuntien kohteisiin.
Turussa opastus on suunniteltu jo kaikille reiteille ja viimeisten reittien osalta toteutus tapahtui vuoden 2023 aikana. Vuonna 2023 toteutettiin reitit 3, 5-8, 23 ja loppuosat reiteistä 21 ja 11. Aivan Turun keskustan opastus suunnitellaan ja toteutetaan myöhemmin Turun kaupungin toimesta.
Porin seudulla pääpyöräilyreittejä on nimetty yhteensä seitsemän säteittäistä reittiä ja yksi kehämäinen reitti. Porin seudun reiteistä on toteutettu jo reitit 1-3, 7 ja alkuosa reitistä 6. Reittien 4-6 ja 21 toteutussuunnittelu tehdään vuoden 2023 aikana, mutta toteutusvuodesta ei vielä ole varmuutta.
Seudullisten pääpyöräilyreittien lisäksi uusilla opasteilla on opastettu pyörämatkailureittejä
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen halki kulkee EuroVelo 10 -pyörämatkailureitti, joka kuuluu Euroopan laajuiseen pyörämatkailureittien verkostoon. EuroVelo 10 -reitti kiertää Itämeren rantojen läheisyydestä. EuroVelo 10 -reitti on jo opastettu Turusta pääkaupunkiseudulle ja vuoden 2023 aikana toteutuu opastus Turusta Vaasaan saakka. EuroVelo 10 -pyörämatkailureitti löytyy kartalla Bikeland.fi-sivustolta.
Toinen ELY-keskuksen opastushankkeena oleva pyörämatkailureitti löytyy Turun seudulta: Saariston rengasteiden kokonaisuus. Pieni rengastie sai uudet pyöräilyopasteet kesällä 2021. Opasteissa tuttu Saariston rengastien logo johdattaa pyöräilijää reitillä eteenpäin. Saariston rengastien osalta opastuksen tarve on tunnistettu, mutta sen suunnittelusta ja toteutuksesta ei ole vielä tarkempia tietoja.
Lisäksi kunnat ovat suunnitelleet ja opastaneet paikallisia pyörämatkailureittejä, joista osa näkyy jo Pyörämatkailukeskuksen ylläpitämällä Bikeland.fi-sivustolla.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella on jo toteutettu tai suunniteltu seuraavien pyörämatkailureittien opastamista pyöräliikenteen opasteilla:
- Muokkauspäivä
- 1.2.2024
Liikenteen asiakaspalvelu
- Palauteväylä (etsi tietoa, jätä palaute tai kehitysehdotus, kysy neuvoa)
- Neuvonta 0295 020 600 ma-pe klo 9-15 (pvm/mpm)
- Chat-palvelussa asiakasneuvoja paikalla ma-pe klo 9-15 (muuna aikana virtuaalineuvoja)
-
Sähköposti: [email protected]
Tienkäyttäjän linja 0200 2100
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk, pvm/mpm).
Päivitetty: 08.01.2025