- Liikenne
- ELY-keskusten liikenteen tehtävät
- Julkinen henkilöliikenne
- Joukkoliikenteen hankinnat
- Markkinaehtoinen liikenne
- Palvelutaso
- Pysäkkiasiat
- Tiedotteet
- Tilastot ja raportit
- Valtionavustukset
- Yksinoikeudet
- Kunnossapito
- Liikennejärjestelmätyö
- Liikenneturvallisuus
- Liikenteen asiakaspalvelu
- Liikenteen hallinta
- Luvat ja lausunnot
- Erikoiskuljetukset
- Ajankohtaista
- Erikoiskuljetusapuri
- Erikoiskuljetusluvan tarve
- Hakemusten käsittely
- Kuormaus ja merkintä
- Liikenteenohjaus
- Lupamaksut ja lupien voimassaoloajat
- Tilastot, julkaisut ja linkkejä
- Etuajo-oikeudet lautoille
- Kaapelit, johdot ja putket tiealueella
- Sijoituslupa, sähkö, tele, kaukolämpö ja maakaasu
- Ilmoitusmenettely, sähkö ja tele
- Suunnittelijan työkalupakki
- Lupa-apuri
- Kelirikkoajan poikkeuslupa maanteille
- Lausunto naapurin kuulemisesta
- Liikenteenohjaussuunnitelmat
- Liittymät
- Maantien suoja-alueelle rakentaminen
- Myyntitoiminta maantien varrella
- Opasteet ja mainokset
- Palvelukohdeopasteet ja mustapohjainen osoiteviitta
- Mainonta ja ilmoittelu maantien varrella
- Tilaisuuksien tilapäiset ilmoitukset maantien varrella
- Vaalimainonta maantien varrella
- Muita opastusmerkkejä
- Opasteapuri
- Tapahtuman liikennejärjestelyt
- Tien tilapäinen sulkeminen
- Työlupa tiealueella työskentelyyn
- Vesihuoltojohdot
- Maantielle jätetyn ajoneuvon siirtäminen
- Saaristoliikenne
- Yhteysalusliikenne
- Maantielauttaliikenne
- Saariston etuajo-oikeudet
- Liikenteen kilpailuttaminen
- Säädökset ja määräykset
- Tilastot
- Tuettu liikenne
- Tutkimus ja kehittäminen
- Yksityisluonteisten jääteiden avustaminen
- Teiden suunnittelu ja rakentaminen
- Tieperinnetoiminta
- Museotiet
- Fagervikintie
- Huovintie
- Peräkunnantie
- Kuortti
- Magneettimäki
- Vanhalinnantie
- Tuusulanjärven rantatie
- Koiviston paikallistie
- Museosillat
- Tienpidon pitkä historia
- Auta Mobiliaa täydentämään kokoelmaa
- Yhteyshenkilöt
- Väyläviraston edeltäjät
- Vahingonkorvaukset
- Yksityistieavustukset
- Yksityisteiden parantamisen avustaminen
- Yksityistieapuri
- Erityiskohteiden avustaminen
- Tehdyt avustuspäätökset ELY-keskuksittain
- Yhteystiedot
- Usein kysyttyä
Päällysteet
Päällysteiden ylläpitoon kuuluu päällysteiden uusimista ja pintausta sekä urien ja reikien sekä halkeamien paikkausta. Päällystystöiden yhteydessä voidaan tehdä myös tierakenteen peruskorjausta.
Suomessa on noin 50 000 km kestopäällystettyjä maanteitä. Se on 65 % koko maantieverkosta. Ilmasto, raskas liikenne ja nastarenkaat kuluttavat tien pintaa, ja huomattava osa päällysteistä on uusimisen tarpeessa. Määrärahojen niukkuuden vuoksi vuosittain voidaan uudelleenpäällystää vain osa huonokuntoisesta tiestöstä. Valtakunnallisen linjauksen mukaan toimenpiteet kohdistetaan ensisijaisesti päätieverkolle, muun tiestön päällystevauriot hoidetaan paikkaamalla.
Päällystämisessä käytetään yleisesti menetelmää, jossa vanhaa päällystettä hyödynnetään uuden valmistuksessa. Näin säästetään materiaalikustannuksissa ja määrärahat riittävät useamman kohteen korjaamiseen.
Päällystystyöt ajoittuvat kesäaikaan, touko - lokakuulle. Päällysteohjelma julkaistaan ELY-keskusten alueellisilla sivuilla. Huomattava on, että esimerkiksi sääolosuhteet saattavat aiheuttaa muutoksia töiden ajoitukseen.
Päällysteiden kuntoa seurataan
Päällystettyjen teiden kuntoa kuvataan neljän tiestömittauksissa kerättävän kuntomuuttujan avulla: urasyvyys, tasaisuus, vauriot ja kantavuus. Tasaisuus ja urasyvyys kuvaavat tien pintakuntoa ja niillä on suurin vaikutus tiellä liikkujien kokemaan tien kuntoon. Tien rakenteellista kuntoa kuvaavat tien pinnalta mitattava kantavuus sekä päällysteen vauriot. Näiden kuntomuuttujien perusteella määritetään kuntoluokka viisiportaisen kuntoluokituksen avulla.
Kuntoluokitusta käytetään apuna päällystystöiden ohjelmoinnissa. Lisäksi luokitus antaa yleiskuvan Suomen teiden kunnosta ja sen kehittymisestä.
Paikkausmenetelmiä kehitetään
Koska päällysteen uusiminen ei ole mahdollista läheskään aina kun se olisi tarpeen, joudutaan varsinkin vähäliikenteisemmillä teillä turvautumaan päällystevaurioiden paikkaamiseen. Paikkausmenetelmiä on kehitetty erilaisiin vaurioihin ja olosuhteisiin sopiviksi. Silti ongelmana on, että varsinkin kostealla ja kylmällä säällä suoritetut paikkaukset eivät kestä liikenteen ja sääolosuhteiden aiheuttamaa kulutusta ja samat kohdat joudutaan paikkaamaan yhä uudestaan.
Kaikkein huonokuntoisimmilla teillä harkitaan päällysteen poistamista ja tien muuttamista sorapintaiseksi, jolloin tie pystytään pitämään liikennöitävänä pienemmin kustannuksin.
Tiemerkinnöillä turvallisuutta
Tiemerkinnöillä on suuri merkitys turvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja ajomukavuuteen. Niiden tarkoituksena on osoittaa ajoradan ja ajokaistojen sijainti sekä parantaa tien erottumista ympäristöstä. Niillä on myös tärkeä tehtävä tien optiseen ohjaukseen ajoneuvon kuljettajan näkökentässä ja ne täydentävät liikennemerkeillä annettua tietoa. Pimeällä ja huonossa säässä paluuheijastavat tiemerkinnät helpottavat oleellisesti ajoneuvon kuljettamista ajoradan oikeassa kohdassa.
Herätevaikutuksiin perustuvan tärinää tai muuttunutta rengasääntä aiheuttavan tiemerkinnän katsotaan vähentävän yksittäisiä suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia. Näitä tien pinnan tasosta erottuviin erilaisiin jyrsintöihin ja profiileihin perustuvilla merkinnöillä on myös saavutettavissa paremmat märkänäkyvyyttä koskevat ominaisuudet kuin tasomaisilla tiemerkinnöillä.
ELY-keskusten alueellisille sivuille voi siirtyä valitsemalla Valitse ELY-keskus -kohdasta halutun alueen.
Alueellista tietoa
Päällysteet - Varsinais-Suomi ja Satakunta
(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa liikenneasioista myös Satakunnan alueella)
Päällysteiden kunnossapitoon sisältyvät teiden uudelleenpäällystys, laajemmat paikkaukset ja ajoratamaalausten teko. Päällysteiden kunnostustöissä painopisteenä ovat valtakunnallisten linjausten mukaisesti päätiet, joilla on eniten liikennettä.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella on n. 6 000 km päällystettyjä teitä. Se on 75 % alueen maanteistä. Päällystetyillä teillä ajetaan kuitenkin 98 % liikenteestä.
Päällysteiden kuntoa seurataan mittaamalla päällysteiden uria, tasaisuutta, vaurioita ja tien kantavuutta. Päällysteitä uusitaan keskimäärin 15 vuoden välein, mutta vilkkaimmilla pääteillä noin 5 vuoden välein ja vähäliikenteisimmillä teillä jopa 40 vuoden välein.
Päällystysohjelma laaditaan vuodeksi kerrallaan
Päällystysohjelma laaditaan vuosittain käytettävissä olevan rahoituksen pohjalta. Päällystysohjelman pituuteen vaikuttaa käytettävissä oleva rahoitus sekä bitumin hinta ja markkinatilanne, jotka vaikuttavat merkittävästi siihen, miten paljon käytettävissä olevalla rahoituksella saadaan päällystyskilometrejä.
Rahoitussyistä päällysteiden ylläpidosta on tingitty viime vuosina ja korjausvelkaa on syntynyt paljon. Korjausvelan vähentäminen etenkin alemmalla tieverkolla edellyttää, että rahoitus säilyy korkealla tasolla pitkäjänteisesti. Vilkkaasti liikennöidyillä valta- ja kantateillä on muita teitä tiukemmat kuntovaatimukset. Ensisijaisesti päällystetäänkin uudelleen vilkasliikenteisiä pääteitä, joiden päällysteet ovat urautuneet. Muita teitä päällystetään käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa.
Mitä enemmän on rahoitusta, sitä enemmän vuosittaiseen päällystysohjelmaan mahtuu myös alemman tieverkon kohteita. Alemmalla tieverkollakin pyritään päällystämään ensisijaisesti vilkkaammin liikennöityjä teitä. Kohteet valitaan pääasiassa kuntomittausten perusteella. Alemmalla tieverkolla huonokuntoisia teitä on kuitenkin niin runsaasti, että pääosin ne joudutaan pitämään liikennöitävässä kunnossa täsmäpaikkauksilla. Vähäliikenteisillä teillä on paljon vanhoja ja huonokuntoisia päällysteitä, mutta päällysteiden uusimisväli voi olla jopa kymmeniä vuosia.
Päällystystyöt Varsinais-Suomessa (vayla.fi)
Päällystystyöt Satakunnassa (vayla.fi)
Päällysteitä uusitaan ja paikataan
Urat tienpinnassa lisäävät vesiliirtoriskiä, tien liukkautta talvella sekä raskaan liikenteen perävaunun heijaantumisriskiä. Lisäksi ajomukavuus vähenee. Tienpinnan vauriot puolestaan hidastavat liikkumista ja vähentävät ajomukavuutta ja päällystevaurioiden väistämistarve heikentää myös liikenneturvallisuutta.
Vilkasliikenteiset tiet joudutaan päällystämään uudelleen yleensä urien vuoksi, kun taas vähäliikenteisillä teillä uudelleenpäällystystarve johtuu yleensä tienpinnan vaurioista, kuten halkeamista ja rei'istä. Yhä enemmän päällysteiden vaurioita korjataan vain paikkauksilla. Vähäliikenteisimmillä teillä heikkokuntoisimpia päällystettyjä teitä voidaan joutua rahoituksen puutteessa muuttamaan sorateiksi.
Päällysteet uusitaan yleensä levittämällä uusi päällyste vanhan päälle tai lämmittämällä ja jyrsimällä vanha päällyste ja käyttämällä sitä uuden päällysteen materiaalina. Tällainen uusiopäällystäminen on edullisempi vaihtoehto, kun taas uuden päällysteen levittäminen vanhan päälle kestävämpi kuin uusiopäällyste. Pääteillä päällysteet uusitaan yleensä vuorotellen eri menetelmillä, nykyään tosin uusiopäällystettä käytetään kaksi kertaa ennen kuin tielle tehdään kokonaan uusi päällystekerros. Vähemmällä rahalla pyritään näin saamaan enemmän aikaan ja toisaalta materiaalin kierrätys on järkevää ympäristösyistä.
Päällysteen leveydestä ja liikennemäärästä riippuen tielle maalataan keski- ja reunaviivoja. Kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksien vähentämiseksi jyrsitään myös täristäviä keski-, sulku- ja reunaviivoja.
Päällysteiden paikkauksella korjataan liikennettä vaarantavat urat ja selvästi haittaavat vauriot, kuten tiellä olevat reiät ja halkeamat. Päällysteiden kuntoa pidetään yllä yhä enenevässä määrin pelkillä paikkauksilla, vaikka tien uudelleen päällystämisellä saataisiin parempi tulos. Tien uudelleen päällystämiseen ei välttämättä ole rahoitusta, etenkään vähäliikenteisillä teillä.
Liikennettä vaarantavat vauriot korjataan muutaman päivän kuluessa. Ajomukavuutta oleellisesti haittaavat vauriot korjataan 1–2 viikon kuluessa. Lisäksi varmistetaan, että liikennettä varoitetaan asiasta asiaankuuluvin liikennemerkein jo ennen tien paikkausta.
Routa aiheuttaa keväisin usein päällysteeseen epätasaisuutta ja halkeilua.Yleensä päällystevauriot alkavat roudan aiheuttamista halkeamista ja ne laajenevat laajemmiksi verkkohalkeamiksi ja halkeamat aiheuttavat tien reikiintymistä. Toisinaan reikiä syntyy päällysteeseen puhtaasti vanhan päällysteen kulumisesta puhki.
Päällysteen kunto kartalla (vayla.fi)
Paikkausohjelmalla ennaltaehkäistää talviajan päällystevaurioita
Talviajan päällystevaurioita pyritään ennaltaehkäisemään erillisellä paikkausohjelmalla. Tiedossa olevat ongelmakohteet paikataan laajemmalta alueelta pysyvämmällä kuumamassalla kesäaikana. Kestävämpää kuumamassaa ei ole yleensä saatavissa paikkauksiin talviaikaan. Talvella paikkaukset joudutaan tekemään joko kalliimmalla valumassalla tai kylmämassalla. Kylmämassalla tehtävät paikkaukset irtoavat helposti ja valumassalla tehtävät paikat puolestaan joudutaan usein jyrsimään pois ennen seuraavaa päällystyskertaa. Kesäaikana tehtävillä ennaltaehkäisevillä paikkauksilla pyritään vähentämään talvella tehtäviä paikkauksia. Yleensä jo kesällä on nähtävissä alustavia vaurioita, kuten halkeamia tai alkavia reikiä, joiden tiedetään pahenevan talvella, kun nastat ja säävaihtelut kuluttavat päällystettä. Erillisen paikkausohjelman puitteissa ei silti ole tarkoitus paikata kaikkia päällystevaurioita. Yksittäiset päällystevauriot paikataan jatkossakin teiden päivittäisestä hoidosta vastaavan urakoitsijan toimesta.
Kuvat yllä. Päällysteen vaurioita paikataan talviaikaan valumassalla. Kiehuvan kuuma bitumimassa levitetään tielle tasaisesti ja kuuma massa kovettuu kylmään tienpintaan. Lopuksi valumassa karhennetaan hiekalla liukkauden estämiseksi.
Vähäliikenteisen päällystetyn tien muuttaminen soratieksi
Vähäliikenteiset tiet pidetään liikennöitävässä kunnossa vaurioiden paikkauksilla. Päällysteen hoito ei kuitenkaan kannata, kun päällysteessä on reikä toisensa perään ja vaurioita pitäisi paikata viikoittain. Tällöin tien muuttaminen soratieksi on kokonaisuutena edullisempi tapa pitää tie ajettavassa kunnossa. Rikkoontuneesta päällysteestä ei saada paikkaamalla hyvää, kun taas soratietä voidaan kunnostaa hoitotoimenpiteillä, kuten esim. sorastuksilla. Soratien hoito on myös edullisempaa kuin vaurioituneen päällysteen jatkuva paikkaus. Huonokuntoinen päällyste puretaan ja tie rakennetaan soratieksi pääsääntöisesti, kun tien liikennemäärä on alle 100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärien ohella päätöksessä otetaan huomioon myös tien yleinen merkittävyys sekä yhtenäinen tiejakso esim. koko liittymävälillä.
Päällystetty tie rakennetaan soratieksi purkamalla päällyste ja tien pintakerros ja levittämällä tielle uutta mursketta 5-10 cm paksu kerros, mikä tasoitetaan. Jatkossa tietä muokataan soratienä.
Yksittäisiä huonokuntoisia päällystettyjä teitä on jo muutettu sorateiksi. Niissä saattoi olla ennen päällysteen purkamista enemmän paikkoja kuin ehjää päällystettä. Pääsääntöisesti teiden kunnosta on saatu hyvää palautetta sen jälkeen, kun ne ovat muutettu soratieksi, sillä hyväkuntoisella soratiellä on huomattavasti parempi ajettavuus kuin pahasti vaurioituneella päällystetyllä tiellä.
Usein kysyttyä -palvelusta löydät vastauksen moniin päällystekysymyksiin
Päällysteistä on koottu Usein kysyttyä -palveluumme runsaasti vastauksia erilaisiin tienkäyttäjiä askarruttaviin kysymyksiin, kuten miksi teitä paikataan jatkuvasti, eikä päällystetä kerralla kuntoon tai miksi tiellä on alennettu nopeusrajoitus, vaikka työkoneita tai -miehiä ei näy missään.
- Muokkauspäivä
- 29.12.2022
Ota yhteyttä
Liikenteen asiakaspalvelu
- Palauteväylä (etsi tietoa, jätä palaute tai kehitysehdotus, kysy neuvoa)
- Neuvonta 0295 020 600 ma–pe klo 9-15 (pvm/mpm)
- Chat-palvelussa asiakasneuvoja paikalla ma-pe klo 9-15 (muuna aikana virtuaalineuvoja)
- Somessa: Instagram | Facebook | Twitter
Liikenteen asiakaspalvelun puhelinpalvelu on 12.1.-3.3. poikkeuksellisesti avoinna klo 9-14. Voit jättää palautetta, kysymyksiä ja kehitysehdotuksia normaalisti Palauteväylän kautta. Käsittelemme saapuneita viestejä arkisin klo 8-16.
Tienkäyttäjän linja 0200 2100
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk, pvm/mpm).
Päivitetty: 11.01.2023