- Liikenne
- ELY-keskusten liikenteen tehtävät
- Julkinen henkilöliikenne
- Palvelutasosuunnittelu
- Liikenteen hankinnat
- Ajankohtaistietoja liikenteestä
- Valtionavustukset
- Tilastot ja raportit
- Yksinoikeudet
- Pysäkkiasiat
- Kunnossapito
- Kävely ja pyöräily
- Jalankulku- ja pyöräilyväylien kunnossapito
- Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen
- Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen arjessa ja matkailussa
- Liikennejärjestelmätyö
- Liikenneturvallisuus
- Liikenteen asiakaspalvelu
- Luvat ja lausunnot
- Erikoiskuljetukset
- Ajankohtaista
- Erikoiskuljetusapuri
- Erikoiskuljetusluvan tarve
- Hakemusten käsittely
- Kuormaus ja merkintä
- Liikenteenohjaus
- Lupamaksut ja lupien voimassaoloajat
- Tilastot, julkaisut ja linkkejä
- Etuajo-oikeudet lautoille
- Kaapelit, johdot ja putket tiealueella
- Sijoituslupa, sähkö, tele, kaukolämpö ja maakaasu
- Ilmoitusmenettely, sähkö ja tele
- Suunnittelijan työkalupakki
- Lupa-apuri
- Kelirikkoajan poikkeuslupa maanteille
- Lausunto naapurin kuulemisesta
- Liikenteenohjaussuunnitelmat
- Liittymät
- Luvan hakeminen talvirallikilpailun yhteydessä talvirallirenkailla ajettaville siirtymäosuuksille
- Maantien suoja-alueelle rakentaminen
- Myyntitoiminta maantien varrella
- Opasteet ja mainokset
- Palvelukohdeopasteet ja mustapohjainen osoiteviitta
- Mainonta ja ilmoittelu maantien varrella
- Tilaisuuksien tilapäiset ilmoitukset maantien varrella
- Vaalimainonta maantien varrella
- Muita opastusmerkkejä
- Opasteapuri
- Tapahtuman liikennejärjestelyt
- Tien tilapäinen sulkeminen
- Työlupa tiealueella työskentelyyn
- Vesihuoltojohdot
- Maantielle jätetyn ajoneuvon siirtäminen
- Saaristoliikenne
- Teiden suunnittelu ja rakentaminen
- Tieperinnetoiminta
- Museotiet
- Fagervikintie
- Huovintie
- Peräkunnantie
- Kuortti
- Magneettimäki
- Vanhalinnantie
- Tuusulanjärven rantatie
- Koiviston paikallistie
- Museosillat
- Tienpidon pitkä historia
- Auta Mobiliaa täydentämään kokoelmaa
- Yhteyshenkilöt
- Väyläviraston edeltäjät
- Usein kysyttyä
- Vahingonkorvaukset
- Yksityistieavustukset
Niitot ja vesakonraivaukset
Maanteiden hoidettavat viheralueet ovat pääasiassa nurmi- ja metsäalueita. Viheralueiden hoitotoimet tehdään kullekin tieosuudelle määritellyn viherhoitoluokan mukaisesti. Hoitoluokat on jaettu kolmeen pääluokkaan tarkastelemalla väylän verkollista asemaa, maankäyttöä ja ympäristöä. Hoidon tavoitteena on ottaa huomioon ympäristön lähtökohdat ja käytettävissä olevat hoidon resurssit sekä vähentää väylänpidon ja liikenteen haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle.
Tienvarsien niitto
Nurmialueiden niiton tarkoituksena on:
- pitää liikenteessä tarvittavat näkemäalueet kunnossa,
- vähentää vesakon kasvua,
- estää heinikon taittuminen ajoradalle,
- edistää ojien toimivuutta sekä
- pitää liikenneympäristö siistinä ja selkeänä.
Niittokerrat ja niiden ajankohta määräytyy viherhoitoluokan perusteella
Tienvarsien niittoja tehdään yleensä kesäkuun puolivälistä lähtien elokuun loppuun. Niittokerrat riippuvat maanteiden viherhoitoluokista. Pääosa maanteistä kuuluu viherhoitoluokkaan, jossa nurmet niitetään kerran kesässä. Vilkkaampien seututeiden sekä valta- ja kantateiden nurmia niitetään yleensä 2 kertaa kesässä. Pienellä osalla tiestöstä niittoa tehdään 3-4 kertaa kesässä. Tällaiset alueet sijaitsevat usein taajamissa tai ovat muutoin keskeisellä paikalla olevia erityisalueita.
Niitot käynnistyvät vilkkaimmilla tieosuuksilla kesäkuun puolivälissä. Vähäliikenteisemmällä tiestöllä niittoja tehdään yleensä heinäkuun alusta alkaen. Niittokertoihin vaikuttaa nurmen kasvuvauhti, joka vaihtelee vuosittain sääolojen mukaan. Lisäksi hoitourakoihin sisällytetään niittoihin liittyviä aluekohtaisia tarkennuksia.
Maanteiden nurmetusten hoitoon sisältyy niittokertojen ja niitettävien alueiden lisäksi muitakin laatuvaatimuksia, joihin voi tutustua tarkemmin Väyläviraston ohjeessa:
Niitto lisää kasvilajiston monimuotoisuutta
Tienvarsia ei voida turvallisuussyistä jättää kokonaan niittämättä. Niitot on aiemmin käynnistetty myös vähäliikenteisellä tieverkolla kesäkuun puolivälissä, mutta aloitusajankohtaa on myöhäistetty keto- ja niittykukkien kukkimista paremmin huomioon ottavaksi. Koska niitot pyritään saamaan päätökseen ennen koulujen alkua, on niittokausi lyhyt. Niitot toteutetaan taloudellisesti ja mahdollisuudet räätälöidä tieosuuksien niittoajankohtia tienvarsikasvillisuuden lajiston kukkimisajankohtien mukaan ovat hyvin pienet. Muutamilla tieosuuksilla uhanalaisten kasvilajien säilymistä pyritään edistämään niittorajoituksella. Vuosittain toistettu niitto lisää joka tapauksessa kasvillisuuden monimuotoisuutta.
Vesakoiden raivaus
Vesakoiden raivaukset painottuvat loppukesään ja syksyyn. Suurimmalla osalla maanteistä vesakoita raivataan joka kolmas vuosi. Maanteiden liittymäalueilla raivaus tehdään vuosittain. Useammin raivattavia alueita ovat myös pääteiden riistavaara-alueet sekä tieosuudet koulujen läheisyydessä. Näihin liittyvät tarkennukset määritellään alueellisissa hoitourakoissa.
Yksityistieliittymien näkemäraivaukset ovat tiekuntien vastuulla.
Alueellista tietoa
Niitot - Varsinais-Suomi ja Satakunta
(Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa liikenneasioista myös Satakunnan alueella)
Tienvarsien niitot alkavat kesäkuussa ja niittoja jatketaan elokuun loppuun saakka. Viherhoitoluokasta riippuen tienvarsia niitetään 1-4 kertaa kesässä. Suurin osa Varsinais-Suomen ja Satakunnan teistä niitetään kertaalleen pääasiassa juhannuksen ja elokuun lopun välisenä aikana. Kasvuolosuhteet vaihtelevat vuosittain, mikä vaikuttaa niittoaikatauluihin ja -kertoihin.
Viherhoitoluokat määrittelevät niittojen toteuttamista
Maanteille on määritelty viherhoitoluokat, joiden mukaisesti niittoja tehdään. Hoitoluokat määräytyvät teiden liikenteellisen merkityksen, maankäytön ja ympäristön mukaan. Suurin osa Varsinais-Suomen ja Satakunnan teistä niitetään kertaalleen, pääasiassa juhannuksen ja elokuun lopun välisenä aikana. Päätiet niitetään yleensä pari kertaa kesässä. Taajamissa ja joissain erityiskohteissa niittokertoja on kolme tai neljä kesässä. Niittojen ajoituksessa huomioidaan mm. koulut, joiden lähistöllä niitetään yleensä vasta juuri ennen koulujen alkua.
Kasvuolosuhteet vaihtelevat vuosittain, mikä vaikuttaa niittoaikatauluihin ja niittokertoihin. Tänä kesänä tienvarsikasvillisuuden kasvu on ollut runsasta. Niittykukkien kukkimisen kannalta otollisin niittoajankohta olisi elokuussa, mutta niitettävää tiestöä on paljon ja työ tulee tehdä tehokkaasti. Näin ollen niittoja tehdään koko kesä. Monimuotoisuuden säilyminen pyritään toki huomioimaan, mutta ajankohtien pikkutarkkaan räätälöintiin ei ole käytännössä mahdollisuuksia.
Niitoilla poistetaan tieluiskasta korkeakasvuiset heinät ja vesakot, jotka peittävät helposti näkyvyyttä henkilöautosta ja haittaavat liikennemerkkien ja opasteiden havaitsemista. Korkea kasvillisuus haittaisi vähitellen myös kuivatuksen toimimista maanteiden ojissa. Tieympäristön viheralueiden hoidolla luodaan tieympäristöön myös siisteyttä ja viihtyisyyttä.
Viherhoitoa ohjaavat valtakunnalliset linjaukset. Näiden mukaisesti tiestölle määritellään viherhoitoluokat sekä laaditaan erityiskohteille kohdekohtaiset viherhoitosuunnitelmat.
Tienpientareet muodostavat merkittävän osan suomalaista luontoa
Tienpientareet muodostavat merkittävän osan suomalaista luontoa, sillä tienpientareille on levinnyt kasvi- ja eläinlajistoa, joka on menettänyt muualla perinteisen elinympäristönsä. Tieympäristöt paikkaavatkin osaksi niittyjen harvenevaa verkostoa. Niitoista käydään joka vuosi keskustelua, sillä tienvarren kasvustot ilahduttavat kukkaloistossaan tielläliikkujia. Vuosittain toistettu niitto lisää kasvillisuuden monimuotoisuutta ja parantaa niittylajiston elinoloja.
Komea lupiini pitäisi monen tielläliikkujan mielestä säästää niitoilta ja antaa koristaa tienpientareita. Suurikokoinen lupiini vie kuitenkin elintilaa kotimaisilta tienvarsikasveilta. Lupiini onkin alun perin Suomen luontoon kuulumaton laji. Kun vieraslajit sopeutuvat uusiin olosuhteisiin ja leviävät voimakkaasti, ne voivat uhata alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta. Jättiputki on vaarallinen vieraslaji, jonka torjunta on sisällytetty tienpidon alueurakoihin. Jättiputket poistetaan tiealueelta sitä mukaa, kuin niitä havaitaan.
Varovaisuutta liikenteessä niittokoneen läheisyydessä
Hitaasti liikkuva niittokone on syytä ohittaa riittävän etäältä ja varovaisuutta noudattaen. Koneiden kuljettajat seuraavat liikennettä ja ohitustarpeen havaittuaan antavat tilaa ohitukseen turvallisessa kohdassa.
Usein kysyttyä -palvelusta löydät vastauksen moniin viherhoitokysymyksiin
Teiden viherhoidosta on koottu Usein kysyttyä -palveluumme runsaasti vastauksia erilaisiin tienkäyttäjiä askarruttaviin kysymyksiin, kuten milloin tien pientareet siivotaan, korvataanko niiton yhteydessä tuhoutuneita istutuksia tai mitä tehdä, kun pusikko estää näkemisen liittymässä.
Usein kysyttyä -palvelu (palautevayla.fi)
- Muokkauspäivä
- 4.11.2020
Ota yhteyttä
Liikenteen asiakaspalvelu
- Palauteväylä (etsi tietoa, jätä palaute tai kehitysehdotus, kysy neuvoa)
- Neuvonta 0295 020 600 ma–pe klo 9-15 (pvm/mpm)
- Chat-palvelussa asiakasneuvoja paikalla ma-pe klo 9-15 (muuna aikana virtuaalineuvoja)
- Somessa: Instagram | Facebook
Tienkäyttäjän linja 0200 2100
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk, pvm/mpm).
Päivitetty: 08.01.2025