Saaristoliikenne

Saaristoliikenne koostuu maantielauttaliikenteestä ja yhteysalusliikenteestä sekä niihin liittyvistä laituri- ja lauttarantarakenteista. Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa maantielauttaliikenteen ja yhteysalusliikenteen järjestämisestä sekä laitureiden ja lauttarantarakenteiden kunnossapidosta koko maan osalta. Lisäksi ELY-keskus myöntää tietyille maantielautoille ja yhteysaluksille etuajo-oikeuslupia.

Maantielauttapaikkoja on yhteensä 40. Niistä suurin osa sijaitsee Turun saaristossa ja Itä-Suomen järvialueilla. Yhteysalusliikennettä hoidetaan 10 reitillä Saaristomerellä ja 2 reitillä Suomenlahdella. Lisäksi ELY-keskus tukee kuljetuksia Sipoon, Loviisan, Inkoon ja Raaseporin saaristoissa sekä Saariston Rengasteillä.

Maantielauttojen ja yhteysalusten ero

Maantielautta on osa maantietä. Maantie jatkuu lauttapaikan molemmissa päissä. Maanteiden pääasiallinen tehtävä on kuljettaa tieliikenteen ajoneuvoja. Sen sijaan yhteysalukset kulkevat pääsääntöisesti saariin, joihin ei ole maantietä. Maantie päättyy yhteysaluksen lähtöpaikalle. Osa yhteysaluksista kuljettaa vain jalan matkustavia ja näiden käsimatkatavaroita.

Yhteysalusliikenteen lainsäädäntö pohjautuu lakiin saariston kehityksen edistämisestä, kun taas maantielauttaliikenne pohjautuu maantielakiin (laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä). Maantielauttaliikenteen järjestäminen on lakisääteinen tehtävä, kun taas yhteysalusliikenteen lainsäädäntö ei ole yhtä pakottavaa. Maantielauttapaikkojen perustamisen taustalla on aina tiesuunnitelma ja maantietoimitus. Yhteysalusliikennettä pyritään järjestämään saariston vakituisille asukkaille, mutta valtiolla ei ole ehdotonta velvollisuutta järjestää liikennettä kaikkiin vakituisesti asuttuihin saariin. Edelleenkin on olemassa eri puolilla maata paljon vakituisesti asuttuja saaria, joihin ei kulje yhteysalusta.

Saaristoliikenteen hankinta

Varsinais-Suomen ELY-keskus tilaa maantielautta- ja yhteysalusliikenteen yksityisiltä palveluntuottajilta markkinahintaan tarjousten perusteella. Sopimukset kilpailutetaan määräajoin. Kilpailutukset toteutetaan julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti. Maantielauttaliikenteen sopimukset ovat olleet aiemmin 5–10 vuoden mittaisia, mutta jatkossa siirrytään 20 vuoden sopimuksiin. Yhteysalusliikenteen sopimukset ovat olleet 5 vuotisia. Yhteysalusliikennöinnin sopimuksia ollaan pidentämässä 10–15 vuoteen, jotta aluskannan kehittämistä pystytään edistämään.

Nykyisin etenkin yhteysalusliikenteen kalusto on vanhaa. Pidemmillä sopimuskausilla mahdollistetaan kaluston uusiminen. Uutta kalustoa on saatu Nauvon pohjoiselle reitille, kun liikennöinnin aloitti ms Innamo, joka on saanut asiakkailta positiivisen vastaanoton. Aluksen päästötaso, esteettömyys ja modernit turvallisuusjärjestelmät ovat selkeitä edistysaskelia aiempaan verrattuna.

Maantielauttaliikenteessä kalusto on uudistunut viime vuosina useilla lauttapaikoilla. Kaluston uusiutuminen mahdollistaa uuden teknologian ja energiaratkaisujen käytön. Näin on parannettu maantielauttaliikenteen energiatehokkuutta ja vähennetty hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Maantielauttaliikenteessä on liikenteessä jo useampi sähkölautta tai lossi. Maantielauttaliikenteessä uudet lautat ovat kapasiteetiltaan suurempia, mikä parantaa liikenteen välityskykyä ja ympäristöystävällisyyttä.

Yhteysalusliikennettä kehitetään jatkuvasti kestävämpään suuntaa. Yhteysalusliikenteen aluskantaa pyritään uudistamaan ja mahdollisuuksien mukaan myös sähköistämään aluksia. Yhteysalusliikenteessä on myös kokeiltu biopolttoaineen käyttöä.

ELY-keskus päättää, millaisia teknisiä ominaisuuksia maantielautoilla ja yhteysaluksilla pitää olla kullakin lauttapaikalla ja reitillä. Esimerkiksi ajoneuvo- ja matkustajakapasiteetti ja jäissä kulkuominaisuudet ovat sellaisia ominaisuuksia, joiden tarpeen ELY-keskus arvioi reiteittäin. Kaikilta aluksilta edellytetään, että ne täyttävät kansainväliset ja kansalliset alusturvallisuusmääräykset, joiden täyttymistä valvoo Traficom.

Palveluntuottajat tarjoavat aluksia, jotka täyttävät asetetut vaatimukset. ELY-keskus voi hyväksyä vain sellaisia aluksia, jotka täyttävät reitille asetetut vaatimukset. Kilpailutuksen voittaa se tarjoaja, joka täyttää asetetut vaatimukset ja antaa hinta-laatusuhteeltaan edullisimman tarjouksen. Saaristolaisten kannalta mieluisimman palveluntuottajan valitseminen tarjouskilpailun ohi on kiellettyä. Yhteysalusliikenteen käyttäjillä on mahdollisuus osallistua palvelutason ja hankintojen vaatimusten laadintaan useissa vaiheissa ennen uuden sopimuskauden kilpailutusta. Asiakastarpeiden kuuntelulla halutaan varmistaa, että yhteysalusliikenne vastaa saaristolaisten tarpeisiin.

Maantielautta- ja yhteysalusliikenteen toimivuudesta voi antaa palautetta Liikenteen asiakaspalveluun Palauteväylä -välilehdellä.