Suomikaan ei ole turvassa kuivuudelta: uudet suuntaviivat luovat riskienhallinnan perustaa

Kuivuusriskien hallinnan kansalliset suuntaviivat -julkaisussa kuvataan ensimmäistä kertaa kuivuusriskien hallinnan periaatteet sekä esitetään konkreettisia toimia kuivuuteen varautumisen kehittämiseksi ja kuivuudesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.

Suomi on tunnettu yhtenä maailman runsasvetisimmistä maista. Tästä huolimatta myös meillä kuivuudesta on jo aiheutunut huomattavia yhteiskunnallisia vaikutuksia. 

Esimerkiksi vuoden 2018 kuivuus aiheutti maataloussektorille satojen miljoonien eurojen vahingot. Ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuuskausien arvioidaan toistuvan entistä useammin ja entistä voimakkaampina suuressa osassa Suomea. Vakavien kuivuuskausien vaikutukset heijastuvat myös huoltovarmuuteemme. 

Suomen kuivuusriskien hallintaa ja kuivuuskausiin varautumista tulee kehittää ennakoivasti ja kokonaisvaltaisesti. Näin todetaan torstaina 7.11. julkaistussa Kuivuusriskien hallinnan kansalliset suuntaviivat -raportissa. 

Suuntaviivojen mukaisesti riskienhallinta edellyttää kuivuuden seuranta- ja varoituspalveluiden kehittämistä, haavoittuvuus- ja riskitarkasteluja, valmiussuunnittelua sekä toimenpiteiden ja varautumisen yhteensovittamista. Konkreettisia toimia esitetään sekä viranomaisille että kuivuudesta kärsiville sektoreille. 

Merkittävimmät kuivuusriskit kohdistuvat erityisesti vesihuoltoon ja maatalouteen, mutta myös metsätalous, vesivoima ja ekosysteemit kärsivät kuivuudesta. 

Lue lisää:

Suomikaan ei ole turvassa kuivuudelta: uudet suuntaviivat luovat riskienhallinnan perustaa (mmm.fi)