Päällysteiden ylläpito

Liikenne kohdentuu pääteille

Kaakkois-Suomen alueella on maanteitä 3897 km sekä maanteiden varsilla olevia jalankulku- ja pyöräilyväyliä 356 km. Maanteistä valtateitä on noin 538 km, kantateitä 87 km, seututeitä 615 km sekä yhdysteitä 2655 km. Päällystettyjä teitä Kaakkois-Suomessa on yhteensä 2 622 km ja sorateitä 1 274 km. 

Vuonna 2023 Kaakkois-Suomen tieliikenteessä ajettujen kilometrien kokonaismäärä oli 1751 miljoonaa ajoneuvokilometriä, mikä on noin 5 % koko Suomen maanteiden liikennesuoritteesta. Kaakkois-Suomen liikenteestä suurin osa, noin 63 % kohdentuu valtateille. Suuri osa elinkeinoelämän kuljetuksista liikkuu tällä vilkkaasti liikennöidyllä päätiestöllä, ja päällystetyn tieverkon merkitys on suuri erityisesti vientikuljetuksille. Sen sijaan muulla tieverkolla on oma merkityksensä sekä kuljetuksille että henkilöliikenteelle. Maa- ja metsätalouden kuljetukset liikkuvat päivittäin vähäliikenteisemmällä yhdystieverkolla ja iso osa työmatka- ja asiointiliikenteestä käyttää keskivilkkaita ja vähäliikenteisiä seutu- sekä yhdysteitä.

Lisärahoitus mahdollistaa enemmän päällystyksiä

Hallituksen myöntämän korjausvelkarahoituksen turvin Kaakkois-Suomen päällystysohjelma tulee olemaan kokonaisuudessaan n. 200 ajoratakilometriä. Lisäksi jalankulku- ja pyöräilyväyliä päällystetään n. 5 km, ja E18 Hamina-Vaalimaa elinkaarihanke toteuttaa päällystyksiä hankkeen alueella n. 97 km. Väylävirasto tavoittelee korjausvelkarahalla valtakunnallisesti yhteensä 4 000 km päällystyspituutta, mistä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle on jyvitetty 210 ajoratakilometrin päällystystavoite. Alun perin tarkoituksenamme oli päällystää jopa n. 230 ajoratakilometriä, mutta keväällä kilpailutetut päällysteurakat olivat kustannusarvioita merkittävästi kalliimmat, minkä myötä kohteita on jouduttu karsimaan. 

Vuoden 2024 varmat päällystyskohteet ovat katsottavissa tämän sivun ”oikopolut” -linkeistä. Lisäksi on mahdollista, että jokin yksittäinen jalankulku- ja pyöräilyväyläkohde tai lyhyehkö maantien päällystyskohde voidaan toteuttaa vielä jälkikäteen joko erillisellä kilpailutuksella tai jo kilpailutettujen urakoiden lisätyönä. Laajamittaisten päällystystöiden lisäksi tieverkolla tehdään erinäisiä päällyste- ja urapaikkauksia liikennöitävyyden turvaamiseksi. Lisätietoja työnaikaisista liikennejärjestelyistä ja liikennetilanteesta saat Fintrafficin liikennetilannekartalta, joka löytyy ”muualla verkossa” -linkeistä. 

Myönnetty korjausvelkarahoitus on kokonaisuudessaan erittäin tervetullut, ja se mahdollistaa keskimääräistä pidemmän päällystysohjelman. Viime vuosina (v. 2019–2023) maanteitä on päällystetty Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa keskimäärin n. 136 ajoratakilometriä vuodessa. Vuonna 2023 toteutettiin 81 km uutta päällystettä, ja tänä vuonna lukema olisi jäänyt samaan suuruusluokkaan ilman lisärahoitusta. Korjausvelkarahoituksen turvin väyläverkon korjausvelka ei kasva, mutta ei merkittävästi vähenekään. Yleisenä huolena on tulevien vuosien rahoituksen taso sekä kustannusten nousu. 

Mittauksilla seurataan päällysteiden kuntoa

Päällystettyjen teiden kuntoa arvioidaan ja kuntotietoja mitataan valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla. Maastossa tehtävät palvelutasomittaukset (PTM) sisältävät teiden tasaisuuden ja uraisuuden mittaukset, joita toteutetaan päätieverkolla keskimäärin 1–2 vuoden välein ja vähäliikenteisemmällä tieverkolla 3–4 vuoden välein. Lisäksi toteutetaan päällystevauriokartoituksia (PVK) noin 3 vuoden välein. Tiellä liikkujan kannalta tärkeimmät ominaisuudet ovat urien syvyys sekä pinnan tasaisuus. 

Kokonaisuudessaan Kaakkois-Suomen päällystetyt tiet ovat keskimääräistä paremmassa kunnossa, sillä koko maassa huonokuntoisia teitä on n. 16 %, kun niitä Kaakkois-Suomessa on vain n. 9 %. Alla olevassa kaaviokuvassa on esitetty Kaakkois-Suomen huonokuntoisten päällysteiden kehitys vilkkaiden sekä muiden teiden osalta erikseen ja lisäksi päällysteohjelman pituus vuosina 2014–2023. Päällysteohjelman pituus on vaihdellut vuosittain 103–289 km välillä. Vilkkaasti liikennöityjä huonokuntoisia teitä on ollut eri vuosina noin 3–6 % sekä muita huonokuntoisia teitä noin 8–11 %. Kuvaajasta nähdään, että päällysteisiin käytössä olevalla rahoituksella ja siitä muodostuvalla päällysteohjelman pituudella on vaikutusta huonokuntoisten teiden osuuteen. Esim. vuosina 2019, 2021 ja 2023 päällysteohjelman oltua lyhyempi, huonokuntoisten teiden osuus on kasvanut edellisvuodesta.