Teiden hoito

Maanteiden hoito tehdään neljän hoitourakan kautta

ELY-keskusten tehtävänä on vastata maanteiden kunnosta ja hoidosta siten, että turvalliset ja toimivat kuljetukset ovat mahdollisia kaikkina vuorokauden aikoina. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen maanteiden hoito perustuu valtakunnallisiin toimintalinjoihin ja laatuvaatimuksiin sekä yhtenäisiin hankintatapoihin.

Hoitotyöt toteutetaan neljänä useampivuotisena urakkana: Kouvolan maanteiden hoitourakka vuosina 2019–2024 (YIT Road Oy), Kotkan maanteiden hoitourakka v. 2020–2025 (YIT Road Oy), Lappeenrannan maanteiden hoitourakka v. 2021–2026 (YIT Road Oy) sekä Imatran maanteiden hoitourakka v. 2021–2027 (Destia Oy). Kouvolan uusi hoitourakka (v. 2024–2029, YIT Road Oy) käynnistyy 1.10.2024, ja siinä yhteydessä Iitin kunnan alueelle sijoittuvien valtion omistamien teiden hoito siirtyy osaksi Uudenmaan ELY-keskuksen Heinolan, Lahden ja Mäntsälän hoitourakoita.

Lappeenrannan urakan erikoisuutena on Venäjän vuokra-alueella sijaitseva Saimaan kanavan huoltotie, jonka hoito- ja ylläpitovastuu on valtiosopimuksella osoitettu Suomelle. Urakoihin sisältyy muun muassa teiden talvihoito, liikenneympäristön hoito, sorateiden hoito sekä muita ylläpito- ja korjaustöitä. Alueellisten hoitourakoiden lisäksi maantieverkolla tehdään erikseen ohjelmoituja hoidollisia korjaustöitä, mm. puun poistoa ja raivauksia sekä vieraskasvilajien torjuntaa, määrärahojen niin salliessa. 

Talvihoidolla varmistetaan maanteiden liikennöitävyys talviaikana

Väyläviraston määrittelemät ja vuonna 2018 päivittämät talvihoidon toimintalinjat ovat pohja kunnossapidon toiminnoille talvikuukausina. Talvihoidon valtakunnallisilla toimintalinjoilla määritellään tien palvelutaso talvella sekä keskeiset laatuvaatimukset muun muassa tiestön lumisuudelle, liukkaudelle ja tasaisuudelle. Tien hoidolliseen laatutasoon vaikuttaa mm. sen liikennemäärä, tien toiminnallinen luokka sekä liikenteen koostumus. Tien hoitoluokkaa päätettäessä huomioidaan lisäksi mm. paikalliset olosuhteet sekä liikenteen luonne. Perusperiaatteeltaan tieverkon jako eri talvihoitoluokkiin on alla olevan kaaviokuvan mukainen. Kuvasta käy ilmi, että vilkkaat tiet kuuluvat talvihoitoluokkaan Ise tai Is. Keskivilkkaat ja vähäliikenteisemmät tiet (keskimääräinen vuorokausiliikenne = KVL alle 3000 ajon/vrk) joko luokkaan Ib/Ic, II tai III liikennemääristä ja tien toiminnallisesta luokituksesta riippuen.

Hoitoluokan ohella palvelutasoa voidaan korottaa tarvittaessa ajallisesti tai paikallisesti niin sanotusti täsmähoidon puitteissa esimerkiksi liittymissä, jyrkissä mäissä tai elinkeinoelämän, puolustusvoimien ja koulukuljetusten määrittelemien erityistarpeiden vuoksi. Ilmaston muuttuminen ja erityisesti talvien lämpeneminen sekä sateiden lisääntyminen ovat tehneet talvihoidosta ja etenkin liukkauden torjunnasta haasteellista. Toistuvasti lyhyelläkin aikavälillä muuttuvat olosuhteet pakkaskeleistä suojasäähän ja paikallisesti satavaan jäätävään tihkuun ovat lisänneet liukkautta tieverkolla. Talvihoitoluokitusta ja kunkin tien talvihoitoluokka voi tarkastella tarkemmin Väyläviraston sivuilta (vayla.fi).

Suurin osa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen maantieverkosta on vähäliikenteistä, mutta vain pieni osa vuosittaisesta koko alueen liikennesuoritteesta kohdistuu näille teille. Talvihoitokustannuksia tarkasteltaessa vilkas tieverkko vie euroja eniten, mutta vähäliikenteisen tieverkon osuus on kuitenkin merkittävä. Alla olevassa kuvassa on esitetty Kaakkois-Suomen ELYn maantieverkon liikennemäärän, rahoituksen ja tieverkon jakautuminen talvihoitoluokittain ELYn hoitourakka-alueella. 

 

Liikenneympäristön hoidolla huolehditaan liikenneturvallisuudesta ja tieympäristön yleisilmeestä

Liikenneympäristön hoidolla tarkoitetaan muun muassa liikennemerkkien asentamista ja näiden puhtaanapitoa, levähdysalueiden ja pysäkkikatosten siistimistä, tierumpujen kunnossapitoa ja uusimista sekä viheralueiden hoitoa. Vihertyöt sisältävät mm. vesakonraivauksen, pientareiden niitot sekä liittymien näkemäalueiden pitämisen avoimena. Lisäksi erillisissä viherhoidon hoitokorttikohteissa panostetaan kohdennetusti viheralueiden siisteyteen sekä toteutetaan istutettujen pensaiden/puiden hoito- ja kunnossapitoleikkauksia. Liikenneympäristön hoito vaikuttaa kokonaisuudessaan sekä viihtyisyyteen että liikenneturvallisuuteen. Liikenneturvallisuus paranee, kun näkemät pidetään avoimena, vesakot poistetaan ja pientareet niitetään. 

Soratiet tarvitsevat monenlaisia hoitotoimenpiteitä

Soratien kunto muodostuu tien rakenteellisesta kunnosta ja pintakunnosta. Rakenteelliseen kuntoon vaikutetaan ylläpidolla, jolla varmistetaan soratien kulkukelpoisuus ja rakenteiden toimivuus. Pintakuntoon vaikutetaan puolestaan hoidolla, millä varmistetaan tien päivittäinen liikennöitävyys. Hoitotoimenpiteitä ovat esimerkiksi pinnan tasaus ja paikkaaminen, sorastus sekä pölynsidonta. Lisäksi teitä muokataan, hoidetaan pintakelirikkoja ja pieniä routavaurioita. Soratien rakenteelliseen kuntoon ja pintakuntoon vaikuttavat hoidon/ylläpidon ohella tien muoto, kuivatus, tien rakenne ja materiaalit sekä pohjamaan laatu, olosuhteet ja liikenne.

Soratiet kestävät päällystettyjä teitä heikommin liikennekuormitusta. Lisäksi rankat sateet sekä routa vaurioittavat niitä. Kuivien kesien takia tien pintakunnon muokkaus on haasteellista, ja vähäisen rahoituksen vuoksi sorateiden kulutuskerroksen pitäminen sopivan paksuisena tuottaa vaikeuksia. Sorateiden liikennöitävyysongelmien arvellaan tulevaisuudessa kasvavan, sillä ilmastonmuutos lisää säiden ääri-ilmiöitä. Syys- ja talvikelirikot yleistyvät suurten syyssateiden, lauhojen talvien ja talviajan sateiden sekä vaihtelevien sääolosuhteiden myötä. Vaikka sorateitä kunnostetaan, on mahdollista, että painorajoituksia joudutaan joinain vuosina asentamaan kelirikon vuoksi. Kaakkois-Suomessa soratiet ovat keväisin kuitenkin keskimääräistä paremmassa kunnossa, sillä painorajoitukset ovat sangen harvinaisia ja niitä on jouduttu käyttämään viimeksi vuonna 2020 yhdellä tiellä. 

Väyläviraston määrittelemien vuonna 2022 voimaan tulleiden sorateiden kunnossapidon toimintalinjojen mukaan soratiet luokitellaan nykyisin kahteen luokkaan, joita ovat vilkkaat ja verkollisesti merkittävät soratiet sekä perussoratiet. Toimintalinjoissa kuvataan, kuinka tienpitäjä vastaa kunnossapidon lakisääteisiin vaatimuksiin asiakaslähtöisesti, eduskunnan päättämä rahoitus ja hallinnonalan tavoitteet huomioiden. Toimintalinjat määrittävät valtakunnallisesti yhtenäiset periaatteet sorateiden kunnossapidolle. Luokittelun pohjana on käytetty liikennemäärärajaa KVL 150 ajon/vrk, mutta koska luokittelussa pyritään yhtenäisiin hoitojaksoihin, on lopulliset luokkamääritykset tehty paikallisen asiantuntemuksen perusteella.

Tienkäyttäjien tyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti

Vuosittain ammattikuljettajille ja yksityishenkilöille kohdistetaan tienkäyttäjien tyytyväisyyden kyselytutkimukset siitä, miten teiden kunnossapito ja hoito on toteutunut sekä kesä- että talvikauden osalta. Kyselyllä kerätään tienkäyttäjien kokemuksia ja mielipiteitä maanteiden hoidosta. Tuloksia hyödynnetään muun muassa toiminnan kehittämisessä sekä urakoitsijan työn kannustimena. Vaikka urakat eroavat toisistaan alueiden ja sääolosuhteiden vuoksi, urakoitsijalla on kuitenkin suuri mahdollisuus vaikuttaa työllään asiakastyytyväisyyteen. Esim. urakan henkilöstö, heidän työskentelytapansa, työkoneet ja laitteet sekä sääolosuhteiden ennakointi, toimenpiteiden ajoitus ja aluetuntemus ovat tärkeä osa urakoitsijan työtulosta.

Seuraavassa kaaviokuvassa on esitetty tienkäyttäjien kokonaistyytyväisyys Kaakkois-Suomen maanteiden talvihoitoon ja sen kehitys vuosina 2012–2024 verrattuna koko Suomen vastaaviin lukuihin. Yksityishenkilöiden ja raskaan liikenteen ammattikuljettajien mielipiteet on käsitelty erikseen. Arvostelu on asteikolla 1–5, jossa 1 on erittäin tyytymätön ja 5 erittäin tyytyväinen. Kaakkois-Suomessa yksityishenkilöiden tyytyväisyys maanteiden talvihoitoon on pyörinyt 3,0–3,6 välillä ja raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys 2,2–3,1 välillä vuodesta riippuen. Vuosikymmenen vaihteessa (vuodet 2019–2021) tyytyväisyyden trendi oli molemmilla vastaajajoukolla nouseva, mutta vuonna 2022 tyytyväisyydessä tapahtui raju pudotus erityisesti raskaan liikenteen kuljettajien osalta. Yleisenä syynä tyytyväisyyden pudotukseen voidaan pitää erittäin haasteellista ja runsaslumista talvea, joita on ollut nyt jo useampi peräkkäin. Kokonaisuutena Kaakkois-Suomi on pärjännyt talven tienkäyttäjien tyytyväisyysmittauksissa kuitenkin hyvin. (Huom. v. 2021 kysymysten asettelussa tapahtui muutos eli vuoteen 2020 asti mitattiin tyytyväisyyttä maanteiden kuntoon ja v. 2021 lähtien tyytyväisyyttä maanteiden talvihoitoon.)

Seuraavassa kaaviokuvassa on esitetty tienkäyttäjien kokonaistyytyväisyys Kaakkois-Suomen maanteiden tilaan ja kuntoon kesäkaudella sekä sen kehitys vuosina 2011–2023 verrattuna koko Suomen vastaaviin lukuihin. Yksityishenkilöiden ja raskaan liikenteen ammattikuljettajien mielipiteet on käsitelty tässäkin tutkimuksessa erikseen. Arvostelu on asteikolla 1–5, jossa 1 on erittäin tyytymätön ja 5 erittäin tyytyväinen. Kaakkois-Suomessa yksityishenkilöiden tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon kesäisin on ollut 3,0–3,4 välillä ja raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys 2,7–3,2 välillä vuodesta riippuen. Vuonna 2023 yksityishenkilöiden tyytyväisyys tippui mittaushistorian alhaisimmalle tasolle, kun taas raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys hieman nousi edellisvuoteen verrattuna. Yksittäinen syy alhaisemmalle tyytyväisyydelle löytyy päällysteiden kunnosta. Kyseessä olevan vuoden päällystysohjelma oli kuluvan 10-vuotiskauden lyhyin niukan rahoituksen vuoksi. Koko Suomeen verrattuna Kaakkois-Suomi on kuitenkin pärjännyt myös näissä kesän tienkäyttäjien tyytyväisyysmittauksissa erittäin hyvin, ja tyytyväisyys alueen maanteiden kuntoon ja hoitoon on ollut kaikkina tarkastelujakson vuosina keskimääräistä korkeampi.