- Työ
- Työvoima- ja yrityspalveluiden hankinta
- Hankittavien työvoima- ja yrityspalveluiden esittely
- Yhteishankintakoulutus
- Mistä tarjouspyynnöt löytyvät?
- Hankintojen maksatus
- Palkkaturva
- Palkkaturvan saamisen edellytykset
- Hakemuksen määräaika
- Palkkaturvana maksettavat saatavat
- Palkkaturvan rajoitukset
- Hakeminen ja hakemuksen käsittely
- Palkkaturvan maksaminen ja työnantajan takaisinmaksuvelvollisuus
- Muutoksenhaku palkkaturvapäätökseen
- Konkurssipesän nopeutettu palkkaturvamenettely
- Usein kysyttyä
- Maahanmuutto
- Pakolaisten vastaanotto
- Pakolaisten vastaanotosta aiheutuvien kustannusten korvaaminen
- Ilman huoltajaa maahan saapuneiden alaikäisten vastaanotto
- Kiintiöpakolaisten vastaanotto pienissä kunnissa
- Kotoutuminen
- Kotoutumisentukena.fi
- Työvoiman maahanmuutto
- Etniset suhteet
- Työelämän kehittäminen
- Jatkuva oppiminen
Jatkuva oppiminen
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren aikaista, eri elämänalueille ulottuvaa oppimista.
Jatkuvan oppimisen uudistus sisältyy Suomen hallitusohjelmaan ja sen toteutus jatkuu yli nykyisen hallituskauden. Uudistuksessa tarkastellaan mm. koulutuksen tarjontaa, rahoitusta ja opintojen aikaista toimeentuloa. Uudistuksen linjaukset valmistuivat vuoden 2020 lopussa.
Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset (valtionneuvosto.fi)
Jatkuvan oppimisen uudistuksessa tarkastellaan kokonaisuutena työikäisten osaamista, koulutustarjontaa, toimeentuloa ja työelämän tarpeita.
ELY-keskuksilla on jatkuvan oppimisen alueellinen koordinaatiotehtävä
ELY-keskuksissa toimivat jatkuvan oppimisen koordinaattorit, jotka muodostavat valtakunnallisen verkoston. Yhteistyötä tehdään oppilaitosten, muiden palveluntuottajien, yritysten, kunnallisten toimijoiden, TE-palvelujen ja muiden sidosryhmien kanssa.
Tavoitteena on koota yhteen jatkuvan oppimisen toimijat ja palvelut, sekä ideoida ja edistää yhteistyössä uudenlaisia, asiakkaiden tarpeisiin vastaavia jatkuvan oppimisen kokeiluja.
Työelämä on muutoksessa
Työikäisen väestön tulevaisuuden osaamistarpeisiin vaikuttavia keskeisimpiä muutostekijöitä ovat globalisaatio, teknologinen muutos ja väestön ikärakenteen muutos.
- Teknologinen kehitys muuttaa merkittävästi joka kolmatta työtehtävää.
- Ammatteja katoaa, mutta myös syntyy uusille toimialoille ja toimintojen rajapinnoille.
- Uudet avautuvat työpaikat edellyttävät korkeampaa tai erilaista osaamista.
- Sekä työn tekemisen tapa että työympäristöt muuttuvat, mikä edellyttää uudenlaisia valmiuksia ja kykyä sopeutua muutoksiin.
- Itsensä työllistämisen uudet muodot lisääntyvät ja haastavat monelta osin perinteisen työelämän toimintamallit.
- Yleiset työelämätaidot kuten vuorovaikutustaidot, oman työn johtaminen, yrittäjyystaidot, digitaaliset taidot ja kestävän kehityksen taidot korostuvat.
- Ikääntyvien rooli työelämässä kasvaa.
- Väestökehitys edellyttää maahanmuuton lisäämistä.
Jatkuvan oppimisen uudistus tarvitaan
Nykytilanteen haasteina ovat palveluntarjonnan sirpaleisuus ja koulutustarjonnan heikkoudet vastata työelämän tarpeisiin. Osaamisen kehittämisen palvelut eivät hahmotu selkeästi kaikille kohderyhmille, kuten työnantajille tai työssä oleville.
Peruskoulun ja heikon taitotason varassa olevia on paljon, ja toisaalta taas osaamisen kehittäminen kasaantuu jo koulutetuille henkilöille, jotka osaavat koulutuspalveluja etsiä ja käyttää. Tarvitaan enemmän mahdollisuuksia koulutusten räätälöintiin ja joustaviin, työelämälähtöisiin sisältöihin sekä opiskelun mahdollistamiseen kaikille myös työuran aikana elämän eri vaiheissa.
Uudistuksen tavoitteita
Tavoitteena on yksilöiden osaamisen jatkuva kehittäminen ja yritysten kyvykkyyden lisääminen osaamisen, uudistumisen ja kasvun johtamisessa. Henkilöasiakkaille suunnatut osaamis- ja muut palvelut sekä yrityksille suunnatut yrityspalvelut nivotaan tiiviimmin yhteen.
Jos haluat keskustella jatkuvan oppimisen kokonaisuudesta tai kehittämisideoista, ota rohkeasti yhteyttä alueesi jatkuvan oppimisen koordinaattoriin.
Alueellista tietoa
Jatkuva oppiminen – Pirkanmaa
Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtävänä on koordinoida ja koota yhteen pirkanmaalaisen jatkuvan oppimisen palveluita sekä kehittää niitä yhteistyössä eri verkostojen kanssa.
Jatkuva oppiminen sai Pirkanmaalla oman strategian – laajassa yhteistyössä tehty strategia määrittelee osaamisen kehittämisen suuntaviivat ja painopisteet
Jatkuvan oppimisen strategia on tehty Pirkanmaalla laajassa yhteistyössä eri toimijoiden, kuten yritysten, kuntien, oppilaitosten, muiden palveluntarjoajien ja viranomaisten kanssa. Se antaa suuntaviivat palveluiden kehittämiseen vuoteen 2027 asti.
Pirkanmaan jatkuvan oppimisen strategia 2022 (doria.fi/ely-keskus)
Videotallenne strategian julkistamistilaisuudesta 10.11.2022 (Youtube)
- Muokkauspäivä
- 28.4.2023
Jatkuva oppiminen – Häme
Hämeen osaamisen ja ohjauksen ekosysteemi
Hämeessä jatkuvan oppimisen ja elinikäisen ohjauksen koordinointi tehdään tiiviissä yhteistyössä.
Kahden maakunnan alueella näitä teemoja ja niihin liittyviä kehittämishaasteita ratkoo suuri joukko toimijoita. Toimijajoukossa on mukana eri viranomaisia, oppilaitoksia, erilaisia ohjaustyötä tekeviä tahoja, työllistymistä edistävien palveluiden palveluntuottajia sekä yrityksiä ja työnantajia. Nämä kaikki tahot muodostavat yhdessä Hämeen osaamisen ja ohjauksen ekosysteemin.
Hämeen ELY-keskus asetti syksyllä 2020 Hämeen osaamisen ja ohjauksen koordinaatioryhmän. Koordinaatioryhmän tehtävänä on yhteensovittaa ekosysteemissä tehtävää työtä, tehostaa keskinäistä tiedonvälitystä sekä suunnata toimintaa yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Koordinaatioryhmän toiminnan keskeisiä haasteita ovat yritysten osaajapulaan vastaaminen, koulutuspalvelujen kehittäminen, tuki- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja alueellisen ennakoinnin kehittäminen. Toiminnallaan ryhmä edistää seuraavien jatkuvan oppimisen ja elinikäisen ohjauksen strategisten tavoitteiden toteutumista:
- osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa yritysten tarpeisiin koko Hämeen alueella
- tietoa, neuvontaa, ohjausta ja palveluita saatavilla oikea-aikaisesti ja vaivattomasti.
Ryhmän jäsenet toimivat tiedonvälittäjinä koordinaatioryhmän ja omien sidosryhmiensä välillä. Toimintamallin avulla mahdollistetaan myös niiden toimijoiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet, joilta ei koordinaatioryhmään ole nimetty.
Koordinaatioryhmän jäsenet:
- Avainsäätiö
- Forssan kaupunki
- Hyria Business -palvelut
- Hämeen ammattikorkeakoulu
- Hämeen ELY-keskus
- Hämeen kauppakamari
- Hämeen liitto
- Hämeen setlementti
- Hämeen TE-toimisto
- Hämeen yrittäjät
- Hämeenlinnan kaupunki (Hämeenlinnan seudun kuntakokeilu)
- Jyränkölän setlementti
- Kiipulasäätiö
- Koulutuskeskus Salpaus
- Koulutuskuntayhtymä Tavastia
- LAB-ammattikorkeakoulu
- Lahden kaupunki (Lahden seudun kuntakokeilu)
- Linnan Kehitys Oy
- Päijät-Hämeen liitto
- Päijät-Hämeen yrittäjät
- Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari
- Teknologiateollisuus ry
- Työttömien keskusjärjestö ry
- ValmennusLehto Oy
Jos kiinnostuit toiminnastamme tai haluat osallistua yhteiseen kehittämiseen, ota yhteyttä!
Kristiina Santos (kristiina.santos(at)ely-keskus.fi, jatkuva oppiminen)
Katja Aalto (katja.aalto(at)ely-keskus.fi, elinikäinen ohjaus)
Ajankohtaista
Hämeen osaamisen ja ohjauksen koordinaatioryhmä jatkaa vuonna 2022 toimintaansa tunnistettujen kehittämis- ja yhteistyötarpeiden pohjalta.
Toiminnan keskiössä ovat
- koulutuspalveluiden kehittäminen
- ohjauspalveluiden kehittäminen
- yritysyhteistyön kehittäminen
- yhteinen ennakointitoiminta.
Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan yhteiseen kehitystyöhömme tai kuulemaan siitä lisää, olethan yhteydessä koordinaattoreihin: Kristiina (kristiina.santos(at)ely-keskus.fi) tai Katja (katja.aalto(at)ely-keskus.fi).
- Osaaminen näkyviin myös ennakoiden (16.9.2022)
- Kuinka päästä vaikuttavampiin tuloksiin osaamistarpeiden ennakoinnissa? (Hämeen ELY-keskuksen uutiskirje 1/2022)
- Hämeen ELY-keskuksen tiedote 16.12.2021 (sttinfo.fi)
- Tieto työmarkkinoiden osaamistarpeista yhteiseen hyötykäyttöön (Hämeen ELY-keskuksen uutiskirje 8/2021)
- Jatkuvan oppimisen teemoja edistetään verkostoyhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa (Hämeen ELY-keskuksen uutiskirje 5/2020)
Päivitetty: 28.04.2023