Tienpidon rahoitus 

Korjausvelkarahoituksella suuri merkitys

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella on kuluvana vuonna 2024 käytettävissä tienpitoon ja suunnitteluun noin 50,5 M€, kun mukaan lasketaan myös vuodelta 2023 säästyneet määrärahat. Lisäksi maanhankintaan on varattu n. 1,6 M€ määräraha. Vuonna 2023 rahoitusta käytettiin perustienpitoon n. 33,3 M€ (sis. keskitetyn suunnittelun ja kehittämisen hankesuunnittelun) sekä maanhankintaan n. 0,4 M€.

Tälle hallituskaudelle väylien korjausvelan poistoon on linjattu 520 M€:n lisärahoitus. Ko. summasta lähes puolet eli 250 M€ on osoitettu vuodelle 2024. Kyseessä on tälle vuodelle kohdentuva yksittäinen määräraha, eikä lopun korjausvelkarahan jakamisesta ole vielä tietoa. Nyt saatavasta 250 M€:n korjausvelkarahoituksesta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle kohdistuu 11,5 M€, ja tämä tullaan käyttämään kokonaisuudessaan päällystämiseen. Lisärahoituksen suuruus on merkittävä, sillä sen turvin pystytään toteuttamaan lähes kolminkertainen määrä uutta pintaa edellisvuoteen verrattuna.  

Kokonaisuutena vuonna 2024 käytettävissä oleva määräraha on poikkeuksellisen suuri, sillä kuluvan 10-vuotiskauden aikana (v. 2015–2024) ainoastaan vuonna 2018 on ylletty vastaavaan yli 50 M€:n rahoitustasoon. Viimeisen viiden vuoden aikana (v. 2019–2023) käytössä ollut tienpidon rahoitus (ilman maanhankintaa) on ollut keskimäärin n. 38,1 M€ vuodessa.

Päivittäinen kunnossapito vie rahoituksesta suurimman osan

Seuraavassa kaaviokuvassa on esitetty Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen käytössä olevan tienpidon rahoituksen jakautuminen. Päivittäinen kunnossapito (hoito ja korjaus/ylläpito) vie suurimman osan vuotuisesta rahoituksesta, vuonna 2024 n. 44,1 M€ eli yli neljä viidesosaa. Hoitoon sisältyy perinteisen maanteiden hoidon (talvihoito, liikenneympäristön hoito, sorateiden hoito) ohella tievalaistus ja sähköenergia; korjaukseen puolestaan mm. päällysteet, tiemerkinnät, kuivatus ja sillat. 

Suunnitteluun kohdentuu n. 2,7 M€, josta liikennejärjestelmä- ja hankesuunnittelu (sis. eduskunnan määrittämät suunnitteluun kohdentuvat jakovarahankkeet) on n. 1,2 M€, keskitetty suunnittelu n. 0,9 M€ ja kehittämisen hankesuunnittelu n. 0,5 M€. Parantamisinvestointeihin on varattu n. 3,6 M€:n rahoitus, mikä kohdentuu lähes kokonaisuudessaan eduskunnan vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä päättämiin jakovarahankkeisiin. Näitä liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä kävelyä ja pyöräilyä edistäviä hankkeita Kaakkois-Suomessa ovat:

• Vt 6 Häkämäki-Utti, liikenneturvallisuuden parantaminen, Kouvola
• Vt 13 parantaminen Uskin mutkien kohdalla, tiesuunnitelman laatiminen, Lemi 
• Mt 357 Hurukselantie, jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt Peippolassa, Kotka 
• Mt 380 Iitiä—Juuresaho jalankulku- ja pyöräilyväylän suunnittelu, Lappeenranta/Lemi 
• Mt 380 Iitiäntien ja Toukkalantien suojatien keskisaarekkeiden rakentaminen, Lemi 
• Mt 384 Virojoki—Miehikkälä jalankulku- ja pyöräilyväylän suunnittelu, Virolahti/Miehikkälä 
• Mt 4081 Vehkataipaleentie, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisen suunnittelu, Lappeenranta/Taipalsaari 
• Mt 14822 Pajarilantie, soratien kunnostus, Lappeenranta
• Mt 14928 Änkiläntie-Pitkäjärventie, jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentaminen, Rautjärvi

Väyläviraston tienpitoon myöntämän rahoituksen lisäksi Traficomilta on saatu rahoitusta joukkoliikenteen palvelujen ostoon n. 1,0 M€ sekä yksityisten teiden ja siltojen korjaukseen n. 0,3 M€. Yksityistieavustuksiin on myös käytettävissä aiemmilta vuosilta säästyneitä avustusmäärärahoja n. 4,0 M€ edestä.