Kaavoituksen ja alueidenkäytön ohjaus
ELY-keskukset valvovat, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat.
ELY-keskus antaa kuntien kaavoja koskevia lausuntoja ja käy niiden kanssa kaavaneuvotteluita. Asema- ja yleiskaavoituksesta vastaavat kunnat ja kaupungit. Maakuntakaavoituksesta vastaavat maakuntien liitot, joissa kaikki alueen kunnat ovat jäseninä. ELY-keskus seuraa kuntien alueidenkäyttöä ja rakentamista ohjaavan lainsäädännön mukaisia päätöksiä.
Lue lisää ymparisto.fi-sivuilta:
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat eduskunnan päättämät yhteiset tavoitteet alueidenkäytön ratkaisuihin koko maassa. Tavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteiden tarkoituksena on myös edistää kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä turvata valtakunnallisten alueidenkäyttöratkaisujen tarkoituksenmukaista toteuttamista.
Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin.
Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt muodostuvat Museoviraston inventoinnista. Inventointia valmisteltiin kuullen alueellisia toimijoita esim. kuntia, maakuntamuseoita, maakuntien liittoja sekä alueellisia ympäristökeskuksia. Inventointi on valtioneuvoston päätöksellä otettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi. Eri puolilla maata sijaitsevat kohteet kuvaavat monipuolisesti rakentamisen kehitystä eri aikakausina. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä on yli 1200.
Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenne, kylä- ja kaupunkikuva pyritään turvaamaan sekä säilyttämään alueilla jo olevia rakennuksia ja ympäristöjä. Lisäksi tavoitteena on mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksella.
Tutustu Museoviraston ylläpitämään kulttuuriympäristön palveluikkunaan, josta löydät tietoa arkeologisesta kulttuuriperinnöstä ja rakennetuista kulttuuriympäristöistä:
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Suomessa on 186 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, jotka ovat edustavia esimerkkejä suomalaisesta kulttuuri- ja luonnonperinnöstä. Ne ovat syntyneet luonnon ja perinteisen maankäytön yhteisvaikutuksen tuloksena.
Ympäristöministeriö on koordinoinut valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnin. Ensisijaisena kohteena olivat maatalouteen perustuvat viljelymaisemat sekä siihen liittyvät luonnonpiirteet ja rakennusperintö. Työn tukena oli maisemamaakuntajako, jonka avulla kohdevalikoima on saatu kattamaan edustavasti maamme kaikille osille tyypilliset kulttuurimaisemat viljelylakeuksilta vaarakyliin, etelän vauraista jokilaaksoista takamaiden sinnikkäisiin pika-asutuskyliin.
Lue lisää ymparisto.fi-sivuilta:
