- Elinkeinot
- Yritysrahoitus
- Yrityksen kehittämisavustus
- Maaseudun yritysrahoitus
- Toimintaympäristön kehittämisavustus
- Kuljetustuki
- Yritysrahoitusstrategiat ja -linjaukset
- Pk-yrityksen rahoitusneuvonta
- Yritystukien sähköinen asiointi
- Yrityksen perustaminen
- Yrityksen kehittäminen
- Yrityksen kansainvälistyminen
- Maaseutuelinkeinot
- Maatilojen tuotannon ohjaus, viljelijätuet ja valvonta
- Tuet
- Eläinperusteiset tuet
- Maidon tuet
- Pinta-alaperusteiset tuet
- Puutarhatuet
- Mehiläistalouden pesäkohtainen tuki
- Luonnonolojen tai eläinten aiheuttamat vahingot
- Tukien käytön ja tuotannon valvonta
- Maatilojen kehittäminen
- Maaseudun kehittäminen
- Porotalous ja luontaiselinkeinot
- Rahoitus
- Valvonta
- Porotiloja ja porotaloustiloja koskevat luovutusluvat
- Luontaiselinkeinotiloja koskevat luovutusluvat
- Koltta-asiat
- Kalatalous
- Elinkeinokalatalous
- Kaupallisen kalastamisen aloittaminen
- Kaupallisten kalastajien ja alusten rekisteröinti
- Kalastuskiintiöt
- Kaupallisen kalastuksen saalisseuranta
- Rahoitus
- Kalastusmatkailu
- Vesiviljelyrekisteri
- Kalavesien hoito
- Yleisen kalatalousedun valvonta
- Kalastuksen säätely
- Kalavesien kunnostus
- Kalojen ja rapujen istuttaminen
- Uhanalaisten kalakantojen suojelu ja hoito
- Vapaa-ajan kalastus
- Avustukset kalatalouden edistämiseen
- Kalastuskiellot ja rajoitukset
- Kalastuksen valvonta
- Kalastus Tenojoella
- Kalastus Tornionjoella
- Kalatalousalueet ja kalavesien omistus
- Kala- ja raputaudit
- Usein kysyttyä kalastuksesta
Kaupallisen kalastamisen aloittaminen
Kalan kysyntä on Suomessa tällä hetkellä suurta ja kalastajan saamat hinnat sen myötä hyvät. Kalastajien määrä on kuitenkin viime vuosina vähentynyt kalastajien ikääntymisen vuoksi. Suuri osa kaupallisesti tärkeistä kalakannoista varsinkin sisävesillä kestäisi nykyistä tehokkaamman kalastuksen. Erityisesti muikun, hauen, ahvenen, mateen ja pohjoisimmassa Suomessa siian kalastusta voisi kestävästi lisätä. Uusia mahdollisuuksia on myös vajaahyödynnetyissä lajeissa kuten särkikaloissa.
Kaupalliseksi kalastajaksi aikovan on hyvä muistaa seuraavat asiat:
- Hanki hygieniapassi, jos käsittelet kalaa maissa laitoksessa tai elintarvikehuoneistossa
- Tee kunnan terveysvalvonnalle alkutuottajailmoitus.
- Tee alkutuottajan omavalvontasuunnitelma.
- Ilmoittaudu ELY-keskuksen kaupallisten kalastajien rekisteriin.
- Ilmoita veneesi kalastusalusrekisteriin.
- Käy verotoimistossa ilmoittautumassa ALV-velvolliseksi.
- Käy MYEL-asiamiehen luona keskustelemassa eläkemaksuista.
Mikäli tunnet kaipaavasi apua edellä luetelluissa toimenpiteissä, ota yhteyttä alueesi ELY-keskukseen. Jos asut jonkun kalatalouden toimintaryhmän alueella, voit ottaa yhteyttä myös ryhmän aktivaattoriin. Toimintaryhmät avustavat kalastajia myös investointitukien hakemisessa. Jos sinulla on idea hyvästä koulutus- tai kehittämishankkeesta, ryhmän aktivaattori selvittää hankkeen rahoitusmahdollisuudet ja etsii hankkeelle toteuttajan.
Kaupallinen kalastus ja elintarvikelainsäädäntö
Elintarvikkeiden hygienia-asetuksen mukaan alkutuotannolla tarkoitetaan elävien kalastustuotteiden pyyntiä, viljelyä ja keräämistä tarkoituksena niiden saattaminen markkinoille. Alkutuotantoon kuuluvaa toimintaa ei ole kalojen perkaaminen maissa tai kalojen fileointi, vaan ne ovat elintarvikehuoneistoon kuuluvaa toimintaa.
Kaupallisen kalastajan on tehtävä ilmoitus alkutuotantopaikasta kunnan valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Tämä koskee kaikkea, myös vähäistä kalan myyntiä. Alkutuotannon toimijan on laadittava kirjallinen kuvaus alkutuotantopaikalla käytettävistä keskeisistä menettelyistä eli alkutuottajan omavalvontasuunnitelma.
Alueellista tietoa
Kaupallisen kalastamisen aloittaminen (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)
(Lapin ELY-keskus vastaa kalatalouspalveluista myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla)
Pohjois-Suomessa toimii kolme kalatalouden toimintaryhmää. Ryhmillä on oma rahoituskiintiönsä, jolla ne voivat rahoittaa ryhmän tavoitteisiin sopivia hankkeita. Pääasiassa hankkeet ovat koulutus- ja kehittämishankkeita ja aloitteen niihin pitää tulla käytännön toimijoilta. Ryhmä avustaa kalastajia ja muita alan toimijoita muokkaamaan hyvät ideat hankkeiksi ja etsii hankkeille hallinnoijat. Yksityisiä investointeja ryhmän kiintiöstä ei voi tukea. Sen sijaan aktivaattori avustaa yrittäjiä hakemaan rahoitusta investoinneilleen muista lähteistä. Apu on ilmaista.
Lue lisää kalatalouden toimintaryhmistä Pohjois-Suomessa:
- Lapin kalatalouden toimintaryhmä
- Kainuun ja Koillismaan Kalaleader
- Perämeren rannikon kalatalousryhmä
Lapin kalatalouden toimintaryhmän toimialueena ovat Inarin, Sodankylän, Kemijärven ja Pellon kunnat. Ryhmän tehtävänä on kehittää alueellaan elinkeinokalataloutta, niin kaupallista kalastusta, jalostusta kuin vesiviljelyäkin. Tärkeimpiä tavoitteita ovat elinkeinon kannattavuuden parantaminen ja jatkuvuuden turvaaminen sekä kalavarojen täysimääräinen ja kestävä hyödyntäminen. Ryhmää hallinnoi Pohjoisimman Lapin Leader ry, ja sen toiminnasta vastaa työryhmä, jossa on kuntien, elinkeinon, Leader-yhdistyksen ja Lapin kalatalouskeskuksen edustus. Käytännön työtä tekee aktivaattori Marjaana Aarnio, sähköposti [email protected], puh. 040 704 6094.
Toimintaryhmän alueella on noin 100 kaupallista kalastajaa, joista neljännes kuuluu ykkösryhmään. Alueella on hyvät edellytykset kaupallisen kalastuksen aloittamiselle. Kalakannat kestävät nykyistä selvästi tehokkaamman kalastuksen ja markkinat vetävät kaiken tuotetun kalan. Pellossa, Inarissa ja Sodankylässä on hyvin varustetut, laitoshyväksynnän saaneet kalankäsittelytilat, jotka ovat kaikkien ammattilaisten käytettävissä. Myös Kemijärvelle ollaan tekemässä kalankäsittelytiloja. Vanhat kalastajat toivovat vesille uusia yrittäjiä, jotta kaikille asiakkaille riittäisi myytävää. Tästä on hyvänä osoituksena Lokan kalastajien osuuskunnan, toimintaryhmän ja Sodankylän kunnan järjestämä hanke, jossa etsittiin uusia kalastajia Lokalle ja Porttipahdalle. Myös Pellossa, Inarissa ja Kemijärvellä toivotaan uusia tekijöitä mukaan, ja kokeneet kalastajat ovat valmiita neuvomaan aloittavia yrittäjiä.
Lisätietoja: Lapin Kalaleaderin sivut
Kainuun ja Koillismaan Kalaleaderin toiminta-alueeseen kuuluvat Kajaani, Pyhäjärvi, Sotkamo, Kuhmo, Paltamo, Vaala, Ristijärvi, Puolanka, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Taivalkoski, Posio ja Kuusamo. Alueella on noin 200 rekisteröitynyttä kaupallista kalastajaa (n. 60 ykkösryhmässä) ja kolmisenkymmentä kalankasvatuslaitosta. Kalastajien tärkeimmät saaliskalat ovat kuha, muikku, siika ja särki.
Alueen kalatalouden kehittämisstrategiana on vahvistaa alueen elinkeinokalataloutta lisäämällä yritysten liikevaihtoa ja kannattavuutta. Hankkeilla ja toimenpiteillä pyritään lisäämään jatkojalostusta ja kalan käyttöä sekä elinkeinokalatalouden kytkeytymistä muihin toimialoihin, esimerkiksi matkailuun. Kehittämisen pohjaksi on etsitty paikallisia vahvuuksia ja voimavaroja, minkä lisäksi innostetaan alan toimijoiden omaa aktiivisuutta.
Lisätietoja: Kainuun ja Koillismaan Kalaleaderin sivut (kainuunkalaleader.fi)
Kalaleaderin aktivaattorina toimii Tea Nousiainen, sähköposti tea.nousiainen(at)oulujarvileader.fi, puh. 050 434 0150.
Perämeren rannikon kalatalousryhmän toiminta-alueeseen kuuluvat kaikki Perämeren kunnat Torniosta Kokkolaan pois lukien Keminmaa ja se toimii Oulun seudun Leaderin alaisuudessa.
Alueella on yli 500 rekisteröitynyttä kaupallista kalastajaa, joista noin 60 kuuluu ykkösryhmään. Kalastajien tärkeimmät saaliskalat ovat siika, muikku, silakka, merilohi ja ahven. Kilomääräisesti saalis koostuu pääosin troolisilakasta.
Kalankasvatus on keskittynyt Perämeren pohjoisosaan. Kalankasvatuksen liikevaihto on yhteensä noin 2 M€. Alueella on noin 20 kalajalostusyritystä, joista yksi on Suomen suurimpia. Kalankasvatus ja -jalostus ovat Perämerellä kehittyviä toimialoja.
Ryhmän tavoitteena on rannikkokalastuksen kehittäminen, kalan kysynnän kasvattaminen ja kalatalousalojen esille tuominen. Kalasatamien käyttöä monipuolistetaan, kalastajien osaamista parannetaan ja uusien kalastajia pyritään saaminen alalle. Verkostoituminen, yhteistyö ja markkinoinnin kehittämien ovat tärkeitä painopisteitä.
Aktivaattorina toimii Mikko Tenhunen, sähköposti mikko.tenhunen(at)oulunseudunleader.fi, puh. 040 759 7505
- Muokkauspäivä
- 21.1.2025
Päivitetty: 29.01.2025